”Esittäytyminen hampunviljelijäksi herättää huvittuneisuutta, mutta viime vuosina tietoisuus hampun roolista elintarvikekasvina on parantunut huimasti. Tätä on edistänyt erilaisten hampputuotteiden kuten öljyjen näkyminen ruokakauppojen hyllyillä, mutta olen silti kertonut naapureille olevani rehellisillä jäljillä” naurahtaa ypäjäläinen Paavo Mutkala, jolla on muutaman vuoden kokemus öljyhampun tuotannosta.

Viime kesänä viljelyssä oli Transfarmille sopimusviljelynä usean hehtaarin alalla öljyhamppua. ”Tulevaisuus näyttää kiintoisalta, sillä hampulle eri muodoissa on kysyntää ulkomaita myöden. Haasteena on sallittujen lajikkeiden rajallisuus, sillä toistaiseksi Suomessa on vain Finola-lajike, joka alittaa sallitun THC-pitoisuusrajan ja soveltuu kasvuaikansa puolesta meillä viljeltäväksi” hän jatkaa.

Sopii haasteita ja uteliaita pelkäämättömille

Tuotannon lupaava tulevaisuus yhdistettynä viljelyolosuhteiden vaihteluun ovat yrittämisen ydin. ”Olen aina tykännyt haasteista. Pellavan, kuminan ja nurmisiementen tuotannon lisäksi kokemusta on kertynyt hallanarasta tattarista. Hamppu ei hallasta pelästy, mutta lounaissuomalaisilla savilla tulee usein keväisin pula kosteudesta hidastaen kasvuun lähtöä ja vähentäen satoa.”

Viljanviljelykoneet riittävät öljyhampunviljelyn aloittamiseen, mutta sitä vastoin tarvitaan viljelytekniikkaan perehtymistä ja uuden toimintamallin omaksumista erityisesti sadonkorjuun ja kuivatuksen osalta. ”Korkean, jopa kaksimetrisen kasvuston puinnissa pitää vähän kikkailla. Tavoitteena on vähentää puimurin läpi kulkevaa kasvimassaa” Paavo kertoo.

Pitkä, sitkeäkuituinen kasvi kietoutuu helposti puintikoneiston akseleihin aiheuttaen pahimmillaan tulipalon. ”Hamppua puidessa tulenkin joskus puimurista ulos haistelemaan savun hajua. Sadonkorjuu voi muuten päättyä niin puimurin kuin hamppupellon polttoon.” Kuivatus on viimeinen kompastuskivi ennen sadon markkinakuntoon saamista. ”Matala kuivatuslämpötila alussa on hampun siemenelle tärkeä, näin varmistetaan, ettei satsi jämähdä kesken kierron kuivuriin. Itse käytän kylmäilmakuivausta alkukuivaukseen.”

Hamppu tuo kaivattua monipuolisuutta kasviperäisten raaka-aineiden palettiin. Siitä saadaan paitsi elintarvikkeita, rehua, kosmetiikkatuotteita ja kuitua, niin myös potkua maahan tuleviin vuosiin. Kasvi edistää luonnon monimuotoisuutta, ja maahan jäävä mittava kasvimassa parantaa maan rakennetta tulevien satovuosien kasveille.

Jatkossakin Ypäjällä voidaan siis nähdä ohikulkijoita vilkuilemassa oudon tuttua kasvia samalla kun kotimaisten hampputuotteiden määrä kaupassa lisääntyy. Sama näky tulee tutuksi yhä useammalla muulla paikkakunnalla, sillä alkuvuodesta tulleen tiedon mukaan alan kaksi vahvaa toimijaa, Murtolan Hamppufarmi sekä TransFarm, yhdistivät voimansa öljyhampun viljelyttämisessä ja markkinoinnissa. Tämä tuplaa tulevan satokauden viljelyalan tehden hampusta yhden teollisesti merkittävistä kasvipohjaisista raaka-aineista.
 

HAMPPU - Cannabis sativa
- vanha viljelykasvi (kangaskuidut, köydet, rohdoskäyttö, öljykäyttö)
- viljelyala kasvussa (öljyhamppu), toistaiseksi alle 1000 ha
- yksivuotinen, keskisato 600 – 1000 kg/ha
- Euroopan unioni listaa sallitut lajikkeet, huumaavien aineiden pitoisuus -kriteerit
(THC-pitoisuus alle 0.2 %), käytännössä viljelyssä vain Finola-lajike
- elintarvikekäyttö (öljy, proteiinit) kasvussa, kuituhampun uusia käyttökohteita mm. muovikomposiitit ja rakentaminen.

Lähteet: Luke, Tre Uni, Hemprefine, TransFarm

Teksti: Terhi Löfstedf, kuvat: Kari Salonen/Viestimedia ja Pirjo Mutkala

Artikkeli on julkaistu Mainio 1/2021 -lehdessä

aiheet: hamppu, öljyhamppu