Blogi – Kansainvälinen toiminta

Historiallinen ratkaisu EU:n budjetista ja elvytyspaketista syntyi

27.07.2020

EU:n valtionjohtajien sopimusta 21. heinäkuuta unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä sen kylkeen rakennetusta elvytyspaketista voidaan pitää historiallisena ratkaisuna. Jäsenmaiden yksimielisyyttä edellyttävät EU:n budjettipäätökset ovat aina olleet vaikeita. EU:n laajentuessa pöydän ympärillä olevien päättäjien määrä on vuosien varrella myös lisääntynyt. Erilaiset jäsenmaiden irtiotot ja kansallisesti tärkeiden kysymysten koplaaminen budjettiratkaisuihin ovat kuuluneet pelin henkeen. Tällä kertaa lisää vaikeuskerrointa toi monivuotisen budjetin yhteyteen nopealla aikataululla laadittu EU:n elvytyspaketti koronakriisistä toipumiseen. Erilaisista näkemyksistään huolimatta yksimielisyys jäsenmaiden välillä syntyi, neljän yön valvomisen jälkeen. Vaikeuksista huolimatta EU osoitti kykenevänsä päätöksiin. Voi hyvin olla, että ratkaisu pitää sisällään elementtejä vanhasta totuudesta, että integraatio syvenee kriisien kautta.

 Mittaluokaltaan saavutettu budjettisopu lienee suurin EU:ssa yhdellä kertaa sovittu rahoituspaketti, yhteensä 1824 miljardia euroa. Monivuotinen rahoituskehys vuosille 2021-2027 on suuruudeltaan 1074 mrd. € ja elvytyspaketti koronakriisistä toipumiseen vuosille 2021-2023 on 750 mrd. €. Elvytyspaketista 390 mrd. euroa annetaan jäsenmaille suorina tukina ja 360 milj. € lainoina. Lukujen suuren mittaluokan ei pidä kuitenkaan antaa hämätä. Saavutetussa sopimuksessa EU:n tulevan seitsenvuotisen budjetin koko pieneni alle 1,07 prosenttiin jäsenmaiden bruttokansantulosta. Tästä pitivät huolen erityisesti pohjoisen Euroopan nettomaksajamaat, Suomi mukaan lukien. Viime hetken supistukset kohdistuivat merkittävästi mm. EU:n tutkimusvaroihin ehdotettuihin lisäyksiin. Myös EU:n maatalousbudjetti supistuu. Rahoituskehyksen kylkeen sovittu elvytyspaketti nostaa budjetin koon noin 1,5 kertaiseksi seuraavan kolmen vuoden aikana.

Historiallista sovitussa ratkaisussa on myös malli, jolla elvytyspaketti rahoitetaan. EU rahoittaa elvytystoimet ottamalla markkinoilta lainaa, jonka jäsenmaat takaavat. EU maksaa velan takaisin vuosina 2028-2058, joko jäsenmaiden maksamina tai maksamalla velka EU:n omista varoista keräämällä rahat EU-veroina. Esimerkkeinä EU-veroista on mainittu muovivero, hiilivero tai transaktioverona. Unionin omien varojen kasvattaminen EU-verojen kautta on ollut esillä aiemmin monta kertaa, mutta jäsenmaat eivät ole asialle lämmenneet. Nähtäväksi jää, kannustaako nyt tehty päätös EU:n budjetin rahoituspohjan laajentamiseen, kun elvytyspaketin takaisinmaksun aika koittaa. Historiallista lienee myös se, että oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen jäsenmaissa aiotaan nyt kytkeä EU-varojen käytön ehtoihin.

Elvytyspaketin laillisuuspohja on perustellusti aiheuttanut keskustelua. Olen itse tähän luullut, että EU:n perussopimus yksiselitteisesti kieltää unionin ottamasta velkaa. Perussopimuksen artiklan 323 mukaan unionilla täytyy olla käytettävissä varoja, joilla oikeudelliset velvollisuudet kolmansia osapuolia kohtaan täytetään. Nyt komissio esitti elvytyspaketin laillisuuspohjaksi EU:n perussopimuksen artiklaa 122. Sen mukaan neuvosto voi komission ehdotuksesta myöntää jäsenmaille taloudellista apua luonnonkatastrofin tai poikkeuksellisen tapahtuman seurauksena aiheutuviin vakaviin vaikeuksiin. En ole juristi ja olen jättänyt asian oikeudellisen pohdinnan muille, mutta selvää on, että koronakriisi on kaikkia jäsenmaita koskeva poikkeuksellinen tilanne, jonka taloudelliset seuraukset ovat hyvin vakavia. Toisaalta on myös hyvä, että EU:n perussopimuksessa on em. kriisipykälä pahan päivän varalle. 

Sopimuksen mukaan EU:n maatalouspolitiikan rahoitus vuosina 2021-2027 on yhteensä 343.95 mrd. euroa (vuoden 2018 hinnoin), josta CAP:in I pilarin osuus on 258,6 mrd. € ja II-pilarin 77,85 mrd € ja lisäksi elvytyspaketista kohdistetaan II pilariin 7,5 mrd. €. Maatalouspolitiikan osuus EU:n kokonaisbudjetista on tulevalla kaudella 32 %, joka on noin kolme prosenttiyksikköä nykyistä vähemmän. Inflaatio huomioon ottaen EU:n maatalousbudjetti pienenee nykykaudesta noin 10 prosenttia. Osa tästä johtuu Britannian EU-erosta. Voidaan kuitenkin todeta, että tehty ratkaisu ei ole myötämielinen eurooppalaiselle maataloudelle, etenkin kun ottaa huomioon, että maataloudelle ollaan asettamassa yhä tiukempia ilmasto-, ympäristö- ja muita laatuvaatimuksia.

Maaseudun kehittämisvarojen eli II pilarin budjetti supistuu ratkaisussa EU-tasolla hieman I pilaria enemmän. Jäsenmaakohtaisessa jaossa 5,35 miljardia maaseudun kehittämisvaroista allokoidaan erityisinä kirjekuorina, joita saa yhteensä 15 maata (ks. alla oleva liitetaulukko). Myös Suomi saa ratkaisussa 400 miljoonan euron kirjekuoren, jonka ansiosta Suomen maatalouden EU-rahoitus tulevalla kaudella säilyy reaalisesti jotakuinkin nykytasoisena. Ottaen huomioon, että EU:n maatalousbudjetti kokonaistasolla pienenee, on Suomen saavutusta pidettävä kohtuullisen hyvänä. Pohjoinen maataloustuotantomme sai ansaitsemaansa ymmärrystä neuvotteluissa. Myös Suomen hallitus ansaitsee täyden tunnustuksen siitä, että jäsenmaksualennuksen sijaan Suomi valitsi erillisrahat, 400 milj. € maaseudun kehittämiseen sekä 100 milj. € Itä- ja Pohjois-Suomen aluekehitykseen.  

Kuten aiemminkin nyt tehdyn EU-budjettiratkaisun yhteydessä sovittiin EU:n maatalouspolitiikkaan liittyvistä asioita. Näitä olivat mm. CAP-tuen tasaaminen jäsenmaiden välillä. Nyt tehdyn ratkaisun mukaan CAP-tuki nousee kaikissa jäsenmaissa vähintään 215 euroon/ha vuoteen 2027 mennessä. Asia on tärkeä Baltian maille, erityisesti Virolle. Valtionjohtajat päättivät myös, että CAP-tuelle asetettava tilakohtainen 100 000 €:n tukikatto on jäsenmaille vapaaehtoinen. Maatalouden riskienhallintaan liittyvä CAP-budjettiin sisältyvä 450 milj. €:n kriisirahasto jää käytännössä ennalleen. Tätä on pidettävä pettymyksenä, koska nykyinen järjestelmä ei ole ollut toimiva. Budjettiratkaisussa sovittiin myös siitä, että jäsenmailla on jatkossa nykyistä enemmän joustoa siirtää CAP-varoja pilareiden välillä. Niin ikään ratkaisuun sisältyy tiettyjä muutoksia maaseudun kehittämistoimenpiteiden osarahoitukseen.

Eurooppa-neuvoston ratkaisu etenee seuraavaksi Euroopan parlamentin hyväksyttäväksi. Ensimmäisessä keskustelussaan parlamentti kritisoi voimakkaasti mm. tutkimusvaroihin ehdotettujen lisäysten leikkauksia. Myös nuukat maat, Suomi mukaan lukien saivat kuulla kunniansa. Parlamentti halunnee myös jollakin tavalla mukaan päättämään jäsenmaiden elvytyssuunnitelmien hyväksynnästä ja niiden seurannasta. Parlamentin äänestys asiasta on syyskuussa. Myös jäsenmaiden kansalliset parlamentit hyväksyvät nyt tehdyn sopimuksen syksyn aikana.

On erittäin hyvä, että sopu EU:n budjetista ja elvytyspaketista syntyi. Elpymisvälineen osalta on syytä toivoa, että jäsenmaat onnistuvat sen nopeassa toimeenpanossa. Tästä hyötyy koko Eurooppa ja vahvasti myös Suomi. Budjettiratkaisun myötä epävarmuus poistuu mm. siitä mikä on maatalouspolitiikan EU-rahoitus Suomessa tulevina vuosina. Ratkaisu luo pohjan ensi vuoden alusta alkavalle CAP-siirtymäkaudelle ja myös tulevaan maatalouspolitiikkaan liittyvien päätösten tekeminen voi nyt edetä.

Twitter: @SimoKullervo

https://twitter.com/SimoKullervo

aiheet: eu, rahoituskehys, euroopasta ja eusta, cap, mff, elvytyspaketti