Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallisen ilmasto- ja energiastrategian luonnos

Takaisin Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallisen ilmasto- ja energiastrategian luonnos

Lausunto

Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallisen ilmasto- ja energiastrategian luonnos

17.05.2022

Valtioneuvosto

Dnro. 33/2022

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja nielujen kasvattaminen (strategian luku 2.1)

MTK yhtyy strategian linjauksiin.

Uusiutuvan energian edistäminen (strategian luku 2.2)

MTK pitää erittäin tärkeänä strategian linjausta koskien energiatukea, joka edellyttää varmistamaan muutoin riittävä energiatukivaltuus pienemmän kokoluokan uusiutuvan energian hankkeille sekä energiatehokkuushankkeille. Perinteisesti teollisen mittakaavan hankkeiksi miellettyjä energiainvestointeja pienemmiksi jääviä uusiutuvan energian hankkeita ja energiatehokkuus hankkeita on tarpeen edistää, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan voidaan toteuttaa tasapainoisesti. Kyseinen periaate tukitarpeen huomioimisesta myös alle teollisen mittakaavan hankkeissa tulee huomioida myös osassa 2.4 energiatehokkuuden edistäminen.

MTK kyseenalaistaa s. 17 energiatukiasetuksen uudistamisesta todetun kirjauksen, että erityisesti lämmöntuotantohankkeissa etusijalla muut kuin polttoon perustuvat teknologiat. Tällainen yksipuolinen toteamus jättää huomioimatta esimerkiksi BECCU-teknologioiden tuomat mahdollisuudet. MTK:n näkemyksen mukaan terveempi lähtökohta energiatukiasetuksen uudistamiseen olisi teknologianeutraliteetti, kuitenkin päästövaikutukset huomioiden.

MTK:n näkemyksen mukaan linjauksessa: ”Edistetään tuulivoiman rakentamista maan kattavasti siten, että otetaan huomioon maanpuolustuksen tarpeet mm. tutkavalvonnan luotettavuuden osalta. Puolustusvoimien kanssa jatketaan yhteistyötä tutkien ja tuulivoiman yhteensovittamisessa.” tulisi olla viittaus tuulivoiman tutka kompensaatioita koskevan lain kehittämiseen koko maan kattavaksi.

MTK:n näkemyksen mukaan kevyen polttoöljyn jakeluvelvoitteen nostamisesta voidaan keskustella aikaisintaan siinä vaiheessa, kun määräaikaisesta jakeluvelvoitteen tavoitteen laskemisesta on luovuttu.

Linjauksen: ”Vältetään ainespuun ohjautumista polttoon. Seurataan ainespuun energiakäyttöä ja varaudutaan tarvittavin ohjauskeinoin puuttumaan tilanteeseen tarvittaessa” osalta MTK huomauttaa, että puumarkkinoiden tulee jatkossakin saada toimia markkinaehtoisesti. Valtion ohjauskeinojen mahdollisen tarkastelun tulee rajautua yksinomaan välttämään markkinoiden toimintaa vääristävät tuet.

MTK huomauttaa, ettei ravinnekiertoon perustuvaa biokaasun tuotantotukea ole vieläkään saatu toteutettua. MTK kiirehtii tämän strategian osan toteuttamista osana venäläisestä maakaasusta irrottautumista.

MTK pitää maatalouden investointituen ja maaseudun yritysrahoituksen tukiprosenttien määräaikaista nostamista biokaasuinvestointeihin vuosille 2021-2022 50 prosenttiin onnistuneena ratkaisuna. MTK kuitenkin huomauttaa, että päätös korotetun investointituen jatkosta vuoden 2022 jälkeen olisi akuutisti tarpeellinen. Biokaasun edistäminen on keskeinen osa venäläisestä maakaasusta irrottautumista niin Euroopassa kuin Suomessakin. Suomessa suurin biokaasupotentiaali on maatalouden yhteydessä. Biokaasun tuotannon nopea kasvattaminen edellyttää määrätietoisia ponnisteluja koko 2030-luvun ajan. Hallituksen tekemät määrärahapanostukset vuosille 2022-2026 maatilojen ja maaseutuyritysten siirtymään fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin ovat tällaisia johdonmukaisia ponnisteluja. Niitä tulee kuitenkin jatkaa koko 2020-luku ja vuoteen 2035 tähtäävä ilmasto- ja energiastrategia olisi luonteva tilaisuus varmistaa biokaasutoimialalle jatkumo kuluvalle vuosikymmenelle. Linjausta biokaasun aseman varmistamisesta jakeluvelvoitteessa kohti vuotta 2030 MTK pitää onnistuneena. Kokonaisuudessaan biokaasun edistämiseen liittyviltä kirjauksilta vuoteen 2035 ulottuvassa ilmasto- ja energiastrategiassa MTK kaipaisi enemmän suuntautumista tulevaisuuteen, kuin jo tehtyihin päätöksiin. Luonteva tapa toteuttaa tätä olisi esimerkiksi tehdä päätös kansallisen biokaasustrategian jatkamisesta seuraavilla hallituskausilla ja asettaa numeeriset tuotantotavoitteet biokaasun tuotannolle Suomessa 2030 ja 2035.

Yllä mainituin huomioin MTK yhtyy luvussa 2.2. esitettyyn.

Vety ja sähköpolttoaineet (strategian luku 2.3)

MTK ei ota kantaa kappaleessa 2.3 esitettyyn.

Energiatehokkuuden edistäminen (strategian luku 2.4)

MTK pitää tärkeänä linjausta: ”Energiatehokkuuden edistämiseen kohdistetaan kansallisella tasolla riittävä energiatuki”, mutta pyytää huomioimaan tukitarpeen myös alle teollisen mittakaavan jäävissä energiatehokkuustoimissa. Näin ollen kohdassa 2.2 esitetty kirjaus, joka edellyttää ”varmistamaan muutoin riittävä energiatukivaltuus pienemmän kokoluokan uusiutuvan energian hankkeille sekä energiatehokkuushankkeille” toteutuu myös tässä.

Maatalouden energiatehokkuustoimintaa koskevaa strategian kirjausta MTK pitää onnistuneena.

Energian toimitus- ja huoltovarmuus (strategian luku 2.5)

Koskien kappaleessa 2.5.5 esitettyä mahdollista tarvetta tarkastella uutta kestävän metsätalouden kannustejärjestelmää, MTK pyytää huomioimaan EU:n valtiontuen suuntaviivojen asettamat

reunaehdot, sekä uuden kannustejärjestelmän valmistelun aikaiset tausta selvitykset ja niissä esitetyt johtopäätökset.

MTK huomauttaa, että puumarkkinoiden tulee jatkossakin saada toimia markkinaehtoisesti. Valtion ohjauskeinojen mahdollisen tarkastelun tulee rajautua yksinomaan välttämään markkinoiden toimintaa vääristävät tuet.

Ydinenergian käyttö (strategian luku 2.6)

MTK ei ota kantaa kappaleessa 2.6 esitettyyn.

Energiamarkkinoiden kehittäminen (strategian luku 2.7)

MTK pitää erittäin kiireellisenä tarvetta ”arvioida sääntely- ja muita vaihtoehtoja johtokäytävien yhteen keskittämiseksi, jotta tuulivoimarakentamisen vaikutukset maanomistajille ja hiilinieluun lievenisivät.”

Tuulivoiman rakentaminen Suomessa on voimakasta juuri nyt ja lähivuosien aikana. Johtokäytävien hallitsemattomasta suunnittelusta ja rakentamisesta aiheutuvat haitalliset vaikutukset toteutuvat juuri nyt. Peruuttamattomien haitallisten vaikutusten minimoimiseksi aikaa selvittelyyn ja tarvittavien johtopäätösten tekemiseen ei ole käytettävissä paljon. Samassa yhteydessä tulee haitan kärsijöille toteutuvat korvaukset päivittää vastaamaan tämän päivän tasoa.

MTK pitää tärkeänä, että: ”vaalikauden loppuun mennessä selvitetään erillisiä sähkölinjoja koskevan sääntelyn muutostarpeet energiayhteisöjen toiminnan mahdollistamiseksi tarkoituksenmukaisena osana energiajärjestelmää. Selvitys perustetaan laajapohjaiseen valmisteluun ja kattavaan vaikutusarviointiin.”

Tutkimus, innovointi ja kilpailukyky (strategian luku 2.8)

MTK ei ota kantaa luvussa 2.8. esitettyyn.

Verotus (strategian luku 2.9)

MTK näkee tarpeellisena, että Suomi osaltaan varmistaa EU:n energiaverodirektiivin uudistuksen yhteydessä ja kansallisessa lainsäädännössä, että:

1. maa- ja metsätalous ei joudu jatkossa huonompaan asetelmaan kuin nykyään

2. maa- ja metsätalous ei joudu huonompaan asetelmaan kuin muu yritystoiminta ja

3. maataloudelle nykyiset poikkeamat mm. energiaan liittyvän valmisteveron osalta ovat mahdollisia.

4. Uusiutuville polttoaineille ei aseteta valmisteveroa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen vahvistaminen (strategian luku 2.10)

MTK ei ota kantaa luvussa 2.10 esitettyyn.

EU-vaikuttaminen (strategian luku 2.11)

MTK yhtyy luvussa 2.11. esitettyihin linjauksiin.

Kysymykset Ilmasto- ja energiastrategian linjausten vaikutuksista

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen (strategian luku 3.1)

MTK ei ota kantaa luvussa 3.1. esitettyyn.

Valtiontalousvaikutukset (strategian luku 3.2)

MTK ei ota kantaa luvussa 3.2. esitettyyn.

Kansantalousvaikutukset (strategian luku 3.3)

MTK ei ota kantaa luvussa 3.3. esitettyyn.

Perus- ja ihmisoikeusvaikutukset (strategian luku 3.4) sekä sukupuolivaikutukset (strategian luku 3.5)

MTK ei ota kantaa luvuissa 3.4. ja 3.5. esitettyyn.

Vaikutus energiajärjestelmään (strategian luku 4)

MTK ei ota kantaa luvussa 4. esitettyyn.

Suomen vetystrategia (strategian luvut 7.2 ja 2.3)

MTK ei ota kantaa luvuissa 7.2 ja 2.3 esitettyyn.

Muut Ilmasto- ja energiastrategian osat

Kappaleessa 7.3 Tulevaisuuden lämpöjärjestelmä todetaan Biomassojen roolista tulevaisuuden lämpöjärjestelmässä seuraavasti: ”Suomen energiahuollon huoltovarmuus perustuu hajautettuun energiantuotantoon ja monipuolisiin energialähteisiin. Kotimaiset polttoainevarat rajoittuvat nykyisellään bioenergiaan, turpeeseen ja jätteen energiahyödyntämiseen. Kotimaisten polttoaineiden rooli on keskeinen myös tulevaisuuden lämpöjärjestelmässä”

MTK:n näkemyksen mukaan Suomen valtion tulee toimia mm. EU sääntelyä kehitettäessä ja kaikissa muissa asiaan kuuluvissa yhteyksissä siten, että näin voi olla jatkossakin. Biomassoilla on strategisesti suomalaisessa energia- ja ilmastopolitiikassa erityisen merkittävä rooli nyt ja jatkossa.