Takaisin Ilmastokokouksen sivutapahtumissa etsittiin ratkaisuja, kun viralliset neuvottelut jumittuivat

Artikkeli – Kansainvälinen toiminta

Ilmastokokouksen sivutapahtumissa etsittiin ratkaisuja, kun viralliset neuvottelut jumittuivat

28.11.2024

YK:n ilmastokokous COP29 kokoontui tänä vuonna Bakussa, Azerbaidzanissa. Virallinen neuvotteluprosessi on hallitusten välistä ja siellä tavoitteena on päästä sopuun ilmastonmuutoksen hillinnästä ja vaikutusten vähentämisestä. Tänä vuonna neuvottelut olivat vaikeita ja tuloksia saatiin vain osasta neuvotteluista, pitkän väännön jälkeen. Hiilensidonnan markkinamekanismeista päästiin sopuun, mutta tuloksen vaikutus nähdään vasta sitten, kun sen käytännön soveltamisesta päästään keskustelemaan EU:ssa ja kansallisella tasolla.

Virallisen neuvotteluprosessin lisäksi ilmastokokouksiin kuuluu mittava määrä sivutapahtumia, joissa myös maa- ja metsätalous ovat esillä. Tänä vuonna ilmapiiri sivutapahtumissa oli aiempaa ratkaisukeskeisempi ja maatalouden ja metsätalouden tuomia ratkaisumahdollisuuksia ilmastonmuutokseen tuotiin runsaasti esiin.

MTK:n johtokunnan jäsen ja viljelijöiden maailmanjärjestö WFO:n hallituksen jäsen Kati Partanen oli puhumassa kaikkiaan kuudessa sivutapahtumassa COP29:n aikana. Niiden aihepiirit käsittelivät maatalouden rahoitusta, kansainvälistä kauppaa ja kestävää ruokajärjestelmää. Markkinajärjestelmiin liittyvä paneelikeskustelu käsitteli sertifiointijärjestelmiä ja Partanen toi esiin kokemuksensa suomalaisena metsänomistajana PEFC-standardisoinnista. Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan tärkeä tuki, koska sitä kautta metsänomistaja saa PEFC-sertifioinnin ja voi myös luottaa siihen, että metsänhoidossa noudatetaan sertifioinnin kriteerejä. Paneelikeskustelua moderoi FFD:n toiminnanjohtaja Tiina Huvio, joka korosti sitä, että sertifioinnin kustannusten on pysyttävä kohtuullisina ja toimintamalli käytännönläheisenä ja paikallisiin olosuhteisiin sopivana.


 

Muissa paneelikeskusteluissa Partanen mm. esitteli MTK:n proaktiivista roolia ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustyössä, mistä tiekartat ovat hyvä esimerkki. Kunnianhimoinen ilmastotiekartta sekä luonnon monimuotoisuuden tiekartta on tehty yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa, mutta niin, että ruokaturvan toteutuminen on huomioitu. Lisäksi toimenpiteille on laskettu kustannukset, sillä taloudellinen taakka ei saa näissä jäädä viljelijän ja metsänomistajan harteille. Maatalouden kannattavuus on tärkeä tekijä, sillä on vaikeaa olla vihreä, jos tili on punaisella. Kannattava yritystoiminta on edellytys myös ympäristötyön menestykselle.

Presidentti Tarja Halonen oli puhumassa paneelikeskustelussa liittyen maatalouden ja teknologian mahdollisuuksiin päästövähennyksissä. Halonen nosti hyvänä käytänteenä esiin nurmiviljelyyn perustuvan nautakarjatalouden. Hän myös korosti naisten ja miesten välisen tasa-arvon merkittävyyttä ruokaturvan saavuttamiseksi. Kati Partanen tapasi Halosen paneelikeskustelun jälkeen ja ojensi hänelle WFO:n naisten asemaa maailman maataloudessa käsittelevän politiikkapaperin. Tasa-arvon puolestapuhujana edelleen maailmaa ahkerasti kiertävä Tarja Halonen voi nostaa myös maailman maaseudun naisten asemaa esiin ja toivomme, että WFO:n politiikkapaperi antaa hänelle siihen tukea.

MTK:n ilmasto- ja energia-asiantuntija Anssi Kainulainen seurasi neuvotteluprosessia osana Suomen virallista delegaatiota. Yhteenveto kokouksen tuloksista on luettavissa ympäristöministeriön sivuilla.

Lisätietoja:

Kati Partanen, 040 522 9872
Anssi Kainulainen, 050 596 1541


aiheet: kati partanen, mtk mobiili, baku ilmastoneuvottelut, cop29