null MTK:n näkemykset kansalliseen ilmastolakiin ja maankäytön ilmastosuunnitelmaan

Uutinen

MTK:n näkemykset kansalliseen ilmastolakiin ja maankäytön ilmastosuunnitelmaan

7.6.2022

Eduskunta hyväksyi toukokuun lopulla ympäristövaliokunnan mietinnön mukaisesti uuden kansallisen ilmastolain, jonka tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Uusi ilmastolaki tulee voimaan 1.7. 2022. Laki on puitelaki, jolla säädetään ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä. Kokonaisuuteen kuuluu uutena myös maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma. Puitelakina velvoitteet kohdistuvat valtion viranomaisiin, eikä laki velvoita suoraan yksityisiä toimijoita, vaan toimista päätetään lain mukaisissa suunnitelmissa. Ilmastolaki ei koske päästökaupan piiriin kuuluvia päästöjä muilta osin kuin pitkän aikavälin päästövähennysvelvoitteen, uusien välitavoitteiden (2030 ja 2040) ja näihin liittyvän seurannan osalta.

MTK kannatti maaliskuun valiokuntakuulemisissa ilmastolain säilyttämistä puitelakina, jossa sektorikohtaisista päästövähennystoimista säädetään sektorilainsäädännössä tarpeen mukaan. MTK pitää oleellisena, ettei maankäyttösektorille aseteta määrällisiä tavoitteita itse ilmastolaissa, vaan mahdollisia määrällisiä ja laadullisia tavoitteita asetetaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa. MTK on korostanut ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kansallista ruuan- ja energian huoltovarmuutta. Laki ei tunne huoltovarmuuden käsitettä, koska Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ei ehtinyt hallituksen esitykseen. 

Lausunnossaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta MTK totesi suunnitelman olevan vaikuttava siltä osin, että se laskee yhteen eri toimenpiteiden ilmastovaikutukset osoittaen 3 miljoonan tonnin CO2-ekvivalentin leikkauksen olevan mahdollinen vuoteen 2035 mennessä. Luonnonvarakeskuksen 3.5. julkaistujen skenaariotarkastelujen mukaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman luonnoksen toimenpiteillä saataisiin vuoteen 4,7 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen ilmastovaikutus. 

Suunnitelma on realistinen, koska suunnitelmassa painotetaan epävarmuuksia ja myös tiedon ja laskennan puutteita. Luonnon prosessien dynaamisuutta ja erityispiirteitä epävarmuuksin on kuvattu kiitettävästi. MTK pitää kuitenkin huoltovarmuuden esiin tuomista liian vähäisenä uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Lisäksi MTK peräänkuuluttaa muun muassa märkäviljelyn määritelmiä ja markkinaehtoisuutta. 

Sosiaalisen hyväksyttävyyden ja oikeudenmukaisuuden kannalta MTK pitää tärkeänä, että maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman lähtökohtina korostetaan maanomistajien erilaisten tavoitteiden ja arvojen sekä tiedon epävarmuuden huomioon ottamista. Toimien toteuttamiskelpoisuuden edellytys on houkuttelevuus maanomistajille siten, että ne ovat kustannustehokkaita, vaikuttavia, elinkeinoja vahvistavia ja maanomistajien kannalta hyväksyttäviä. 



Liisa Pietola

ympäristöjohtaja

maa- ja metsätaloussektoreiden ympäristö-, ilmasto-, luonnonsuojelu- ja maankäyttöasioista vastaava johtaja, kestävä kehitys ja ympäristövastuu, kansainväliset ympäristöasiat

+35820 413 2434

+35850 438 4014

aiheet: mtk, lausunto, ilmastolaki