Takaisin Lausunto luonnoksesta ilveskiintiöiksi metsästysvuonna 2024-25

Lausunto

Lausunto luonnoksesta ilveskiintiöiksi metsästysvuonna 2024-25

05.12.2024

Maa- ja metsätalousministeriö

MTK kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa: 

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion 2024 perusteella Suomen ilveskanta on vähintään 2260 ilvestä ennen metsästyskautta 2024/2025. Pentuehavaintojen perusteella vuonna 2023 arvioidaan havaitun vähintään 410 erillistä ilvespentuetta. Nyt havaittujen ilvespentueiden määrän ja siitä johdetun yksilömäärän vähentymistä selittää todennäköisesti havainnointiaktiivisuuden selvä lasku (-39%), koska ilveksen luontaisessa kuolleisuudessa ei tiedetä tapahtuneen merkittävää muutosta ja samalla metsästysverotus on ollut erittäin vähäistä. Lisäksi riistakolmiolaskennoista saatava jälki-indeksi ei tue päätelmää kannan pienentymisestä. 

Ilvessaalis kannanhoidollisessa metsästyksessä oli vain neljä yksilöä poronhoitoalueen ulkopuolella. Tämä johtui siitä, että Suomen riistakeskuksen metsästyskaudelle 2023–2024 myöntämistä ilvesluvista valitettiin kattavasti. Hallinto-oikeudet määräsivät lähes kaikille ilveksen poikkeusluville toimeenpanokiellon, joten lupia ei kolmea poikkeusta lukuun ottamatta käytetty. Hallinto-oikeudet kumosivat kaikki ilveksen kannanhoidollista metsästystä koskevat poikkeuslupapäätökset. 

Asetusluonnoksessa esitetään asetuksen voimassaoloajalle kannanhoidollisen metsästyksen suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 320 ilvesyksilöä muun Suomen kannanhoitoalueelle. Määrä on sama kuin edellisenä vuonna. 

Ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen jatkaminen on välttämätöntä. Kannan pitäminen kohtuullisena, ihmisarkuuden vahvistaminen, vahinkojen hallinta ovat keskeisiä kannanhoidollisen metsästyksen hyötyjä.  Esitetty lupakiintiö merkitsee käytännössä ilveskannan kasvattamista.  MTK katsoo, että ilveskannan kasvaessa myös metsästyskiintiötä tulee kasvattaa.  

Tausta-aineistossa todettu kritiikki ilveksen metsästystä kohtaan, pienten hirvieläinten vahinkojen lisääntyessä, kohdistuu erityisesti Lounais-Suomeen, missä valkohäntäpeurakannat ovat tiheitä. Tämä ei tuo perustetta ilveskannan kasvattamiselle koko Suomessa. 

Esittelyaineistosta puuttui kokonaan ilveksen aiheuttamien kotieläinvahinkojen tilastot. Vuonna 2022 ilveksen aiheuttamien kotieläinvahinkojen yhteismäärä oli 24 tapausta. Vuonna 2023 vahinkojen yhteismäärä oli peräti 61 vahinkotapausta. Näistä lampaisiin kohdistui 20, koiriin 19 ja hevosiin 6 tapausta. Kasvava ilveskanta merkitsee myös kasvavaa kotieläinvahinkojen määrää. MTK on erittäin huolestunut tästä vahinkojen kehityssuunnasta. 

MTK pitää tärkeänä, että vahinkoperusteiset kaatoluvat eivät kuulu saaliskiintiön piiriin. 

MTK kiirehtii kansallisen lainsäädännön uudistusta suden, karhun ja ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. 

Helsingissä joulukuun 5. päivänä 2024 

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y.  

Marko Mäki-Hakola
metäsjohtaja

Timo Leskinen 
kenttäjohtaja