Viljanen: Maatalouden kustannuspaineet kasvavat – “Onko hallitus talonpojan asialla?”

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen nosti avauspuheessaan esiin maatalouden nopeasti kiristyvän tilanteen. Hänen mukaansa kustannuspaineet kasvavat erityisesti lannoitteiden ja energian kallistumisen vuoksi.

“Tilanne on vaikea jo nyt, ja ilman vaikuttavia toimia se vain pahenee”, Viljanen varoitti. Hän peräänkuulutti hallitukselta konkreettisia ratkaisuja ja uusia avauksia, joista vaikuttavimpana hän piti energiaveron palautuksen tuplaamista. “On kysyttävä, onko hallitus nyt talonpojan asialla.”

​​​
Eerikki Viljanen

Eerikki Viljanen korosti myös rakenteellisten uudistusten tarvetta sekä pidemmän aikavälin muutoksia, kuten lannoitteiden kadmiumrajojen tarkastelua ja kilpailun lisäämistä.

Viljanen kiitti hallitusta elintarvikemarkkinalain uudistamisesta, jossa on puututtu muun muassa kostotoimien kieltoon, sopimusneuvottelujen velvoitteisiin ja private label -tuotteiden suosimisen kieltämiseen.

Puheessa nousi vahvasti esiin myös infrastruktuurin merkitys: noin 40 000 maatilaa sijaitsee yksityisteiden varrella, mutta valtion avustuksia niiden kunnossapitoon on leikattu jopa 60 prosenttia. Viljanen vaati erillistä pakettia yksityisteiden kunnon turvaamiseksi ja muistutti tieverkon olevan keskeinen elinkeinoelämän, huoltovarmuuden ja elämänlaadun kannalta.

Metsäedunvalvonnan vaatimukset kasvaneet

Lisäksi Viljanen nosti esiin metsätalouden ajankohtaiset kysymykset.

“MTK:n viesti ja tahtotila asioiden ratkaisijana on mennyt hyvin läpi. MTK ja mhy:t ovat pitäneet metsänomistajan etua vahvasti puun juurelta Brysseliin.

MTK ja metsänhoitoyhdistykset ovat hakeneet ratkaisua hakkuiden ja lintujen pesimäajan yhteensovittamiseen, ja kompromissi on löytymässä. Sen sijaan metsäteiden parantamispalvelut ovat vaarassa, mikäli Metka-rahoitus päättyy.

Viljanen totesi, etä EU:n biotalousstrategia voi tuoda uusia mahdollisuuksia markkinalähtöisesti. Ennallistamisasetuksen osalta MTK jatkaa vaikuttamista myös EU:n suuntaan.

Ennallistamisasetus pitää avata

“Lisäämme painetta ennallistamiseastuksen avaamiseksi niin kauan että jäsenmaiden enemmistö ja EU-parlamenti pakottavat komission liikkeelle. Se on jäsentemme ja myös koko Suomen etu", sanoi Viljanen.

Viljanen muistutti, että metsänomistajan tilipussi kertyy huomattavasti enemmän metsänhoitoyhdistyksen kilpailuttamassa puukaupassa. MTK:n edunvalvonnan saavutuksia on syytä nostaa esille myös jäsenpidossa ja -hankinnassa.

“Metsävähennyksen laajentaminen ja lunastuslain uudistus ovat konkreettisia saavutuksia, jotka on saatu aikaan pitkälti MTK:n ansiosta", Viljanen muistutti.
 

Tero Hemmilä

Hemmilä: Kustannuskriisi vaatii toimia – ruokaketjun epätasapaino korjattava

Tero Hemmilä kävi läpi maa- ja metsätalouden ajankohtaisia haasteita ja MTK:n edunvalvonnan painopisteitä. Hän kuvasi toimintaympäristöä epävarmaksi ja korosti faktoihin perustuvan päätöksenteon merkitystä.

Hemmilä nosti esiin kustannuskriisin, joka näkyy erityisesti energian ja lannoitteiden hinnoissa, sekä tilojen heikentyneen maksuvalmiuden. Hän painotti, että julkisen vallan on turvattava tilojen toiminta kriisin yli.

"Faktojen, seurannan ja taloudelliseen realismiin nojaavan päätöksenteon merkitys korostuu", hän sanoi.

"Valtiovallan on kohdennettava tarvittavat taloudelliset resurssit tiloille, joilla turvataan tilojen toimintaa – vähintään kasvukauden yli, ja tarvittaessa pidempään, jos kriisi jatkuu."

"Maailmassa on ainakin yksi asia, joka on ja pysyy. Se on nälkä. Se on syytä aina ja joka hetki tiedostaa", Hemmilä sanoi.

Hemmilä korosti ruokaketjun epätasapainoa ja viljelijöiden heikkoa neuvotteluasemaa. Hänen mukaansa markkinaa on muutettava, jotta tuottajat saavat oikeudenmukaisen osuuden arvosta.

"On ratkaisevan tärkeää tasapainottaa ruokaketjun voimasuhteita. Se tarkoittaa oikeudenmukaisempia kauppatapoja kaupan ja teollisuuden sekä teollisuuden ja tuottajien välillä."

Esimerkiksi hän nosti kokonaispääoman tuoton, joka on olematon maataloudessa.

"Hajontaa on paljon, mutta on selvää, että keskimäärinkin ajatellen olemme aivan liian alhaisella tasolla, kun tarve on turvata ruoantuotanto, ja se edellyttää pääomien ohjautumista myös sinne", Hemmilä sanoi.

Vastuu kuuluu koko ketjulle

"Yhteiskunnan on kannettava oma vastuunsa rakentamalla lainsäädäntö, joka mahdollistaa tasapuolisemman tulonjaon, kaupan ja teollisuuden on kannettava oma vastuunsa, sopimuskäytäntöjen on muututtava reilummiksi ja suomalaisen ruoan laadun on näyttävä myös hinnassa, ei vain tilojen kustannuksissa", Hemmilä sanoi.

"MTK ei tule olemaan tässä keskustelussa sivustakatsoja. Me tulemme olemaan aktiivinen, tarvittaessa kova toimija." 

Hemmilä painotti omistusoikeuden turvaamista metsätaloudessa ja vastusti niin sanottua harmaata suojelua. Hän korosti myös viestinnän merkitystä ja MTK:n roolia aktiivisena vaikuttajana.

"Meidän viestimme on hyvä. Sitä ei tarvitse nöyristellä eikä hävetä. Se pitää saada läpi päättäjille, medialle ja koko yhteiskuntaan." 

Lisäksi Hemmilä nosti esiin järjestön uudistumisen, jäsenhankinnan ja nuorten aseman vahvistamisen keskeisinä tulevaisuuden kysymyksinä.

"Meidän on pystyttävä uudistumaan niin, että ne, jotka rakentavat tulevaa, kokevat MTK:n omakseen. Myös niin, että ne, jotka ovat rakentaneet tämän järjestön, eivät koe jäävänsä siitä ulos", Hemmilä sanoi.

"Se pitää saada läpi yhteiskunnassa yhä vaan voimakkaammin." 

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajisto jatkaa tämän vuoden entisellään

Eerikki Viljanen jatkaa puheenjohtajana, toisena puheenjohtajana Sanna Hämäläinen ja kolmantena puheenjohtajana Kaisa Ralli.

Vasemmalta Sanna Hämäläinen, Eerikki Viljanen ja Kaisa Ralli.

Wallin: Menoa pitää parantaa

Jyrki Wallin esitteli järjestön viime vuoden vuosikertomuksen, joka on aiempaa tiiviimpi ja noudattaa MTK:n strategian sekä toimintasuunnitelman rakennetta. Se tarjoaa kokonaiskuvan onnistumisista ja edunvalvonnan keskeisistä saavutuksista.

Vuosikertomus on saatavilla MTK:n verkkosivuilla ja mobiilisovelluksessa, jonka seuraamiseen Wallin myös kannusti valtuuskuntaa.

Wallin muistutti, että epävakaus maailmalla kasvoi viime vuonna sekä politiikassa että taloudessa. MTK vaikutti EU:ssa ja Orpon hallituksen suuntaan ennakoitavuuden parantamiseksi, byrokratian purkamiseksi sekä elintarvikesektorin, huoltovarmuuden ja metsäalan arvoketjujen vahvistamiseksi.

Hän nosti esiin myös huolen järjestäytymisasteen kehityksestä: vaikka viime vuonna saatiin noin 7000 uutta jäsentä, eroajia oli enemmän kuin liittyjiä.

"Vaikka taustalla on rakennekehitystä, meidän pitää parantaa menoa", Wallin totesi.

Lisäksi Wallin esitteli vuosikertomuksen pohjalta keskeisiä avainlukuja ja saavutuksia niin kotimaassa kuin EU-tasolla.

Valtuuskunta kiitti vuosikertomuksen uudistettua formaattia, ulkoasua ja selkeyttä. Sisältöön esitettiin lisäksi joitakin teksti- ja asiakorjauksia.

​​​
Jyrki Wallin

Tilinpäätös 2025 vahvistettiin

Heikki Laurinen esitteli MTK:n ja konsernin vuoden 2025 tilinpäätöksen sekä tilintarkastajien kertomuksen. Valtuuskunta vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden.

​​​
Heikki Laurinen.

Traktori joulukuusi 2025 palkittiin Vuoden Helmenä

Vuoden Helmi 2025 -palkinto myönnettiin Etelä-Pohjanmaan Tiistenjoen kylässä toteutetulle “Traktori joulukuusi 2025” -tempaukselle. Palkinnon saivat Johannes ja Veli Sipilä Sipilän tilalta.

Tuomariston mukaan tempaus edusti erinomaisesti Vuoden Helmen henkeä yhdistämällä maaseudun toimijoita innovatiivisesti ja luomalla positiivista, tunteita herättävää näkyvyyttä maataloudelle. Lisäksi se toi iloa ja valoa pimeään vuodenaikaan. Tempaukselle on kertynyt laajaa huomiota myös verkossa, ja se on kerännyt YouTubessa kymmeniä tuhansia katselukertoja.

Vuoden Helmi 2025 -palkinnon saaneet Johannes ja Veli Sipilä kuvasivat puheenvuorossaan tempauksen syntyä ja taustoja. Idea sai alkunsa ulkomaisista esimerkeistä Saksasta ja Italiasta, mutta toteutus rakennettiin vahvasti paikallisen yhteistyön varaan yhdessä muun muassa MTK:n ja maaseutunuorten kanssa.

​Tempauksen näkyvyyttä vauhditti erityisesti näyttävä droonikuvaus, joka toi kokonaisuuden esiin uudella tavalla ja lisäsi sen leviämistä verkossa.

"Halusimme tehdä jotain, mikä kokoaa porukan yhteen ja tuo maataloudesta positiivista kuvaa. Yhteistyö ja visuaalisuus tekivät tästä lopulta paljon suuremman kuin osasimme odottaa", Sipilät kuvaavat.

​​​
Vasemmalta Veli Sipilä ja Johannes Sipilä

Kunniamaininta MTK Joroisille

Kunniamaininta myönnettiin MTK Joroisille heidän ympäristötekopalkinnostaan, joka nostaa esiin paikallisia ympäristötekoja, kuten luonnon monimuotoisuuden edistämisen, vesiensuojelun, ilmastotyön sekä energiansäästön ja resurssitehokkuuden. Kunniamaininnan vastaanotti MTK Etelä-Savon edustajana Matias Muhonen.
 

MTK:n liittokokous 2027

Jyrki Wallin antoi katsauksen MTK:n helmikuussa 2027 pidettävän liittokokouksen valmistelusta.

Yleiskeskustelu

Suvi Rantala nosti esille huolen MTK:n lakipalveluiden riittävyydestä. Tuottajan oikeusturva on parhaimmillaankin heikko. MTK E-P on kirjelmöinyt johtokuntaa MTK lakipalveluiden resurssien riittävyydestä ja Rantala yhtyi kirjelmässä esitettyihin huoliin tuottajien oikeusturvasta, oli sitten kyse tarkastuksista tai tuotantosopimuksista.

Jaakko Isomäki kiitti Eerikki Viljasta, kun hän nosti esiin huolensa hintojen noususta. Hän totesi, että käynnissä on selvä “inflaatioralli”, joka kiristää tilojen taloutta. Isomäki korosti energiaveron palautuksen tuplaamisen merkitystä kustannusten hillitsemisessä ja painotti, ettei maatiloille tulisi kohdistaa lisää kustannuksia valtion tai muiden toimijoiden suunnalta. Hänen mukaansa kulujen karsiminen on nyt keskeistä.

Lisäksi Isomäki nosti esiin huolen turpeen käytön vähenemisestä, vaikka sillä voitaisiin korvata petrokemian tuotteita. Hän kysyi myös, miten investointien rahoitus riittää tulevaisuudessa, kun käytettävissä olevat varat ovat vähissä.

Jani Hevonoja totesi, että biologinen kello käskee pellolle. Viljelijä jatkaa viljelyään, vaikka tietää sen olevan tappiollista. Nyt tarvitaan viljelijäjärjestöjen yhteisrintama, joka vaatii viljelijöille oikeudenmukaista kohtelua. Hän korosti, että tukiperusteiden on oltava ennakoitavia ja tukimaksujen on tultava ajallaan, Tarvitaan reilua peliä ja oikea-aikaista tukien maksua. Huoltovarmuus ei ole kannattavuutta, mutta ilman kannattavuutta ei ole huoltovarmuutta. Hevonoja totesi myös, että hömppäheinä on investointi tulevaisuuteen mm. hiilensidonnan ja maaperän kasvukunnon osalta.

Taneli Pajunen nosti esiin kasvavan huolen valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista. Hänen mukaansa lintujen määrä on kolmen edellisvuoden aikana kaksinkertaistunut, ja satotappiot ovat paikoin massiivisia.

Pajunen kertoi, että karkotuslupaa on haettu, mutta ympäristöviranomaisilta ei ole saatu päätöstä. Myös korvaushakemusten käsittely on viivästynyt, samoin investointitukihakemukset ovat yhä käsittelyvaiheessa. Hän korosti, että päätöksentekoa on nopeutettava ja virkakoneistoon saatava lisää vauhtia. Pajusen mukaan tehokkaammat karkotuskeinot, kuten pelkät haulikon laukaukset, voisivat auttaa pitämään linnut poissa pelloilta ja rehusiilojen läheisyydestä.

Markus Kivelä totesi, että huoltovarmuus on ajankohtainen asia. Riippuvuudesta Usaan on kuitenkin puhuttu vähän. Mitä euroopalaiset voisivat tehdä omavaraisuuden eteen, hän kysyi? Pitäisikö Teamsin sijaan valita Dreambrokerin One? Tilusjärjestelyissä ei ole riittävästi rahoitusta, vaikka se lisäisi tuottavuutta. Suurella tilalla tilusjärjestelyllä mahdollista saada jopa 300 000 euron kustannussäästö. Tästä tulisi olla yhteydessä ministeriöön.

Mari Parpala korosti puheenvuorossaan maaseutunuorten merkitystä MTK:ssa ja peräänkuulutti nuorten roolin vahvistamista järjestössä. Hän muistutti, että maaseutunuorten toiminta koskettaa noin 10 000 jäsentä, mutta nuorten osuutta päätöksenteossa tulisi edelleen kasvattaa.

Parpala kuvasi maaseutunuoria monille “henkiseksi kodiksi”, jossa rajat liittojen ja tuotantosuuntien välillä hälvenevät ja yhteisöllisyys korostuu. Hän painotti myös, että nuorten tekemän työn tulisi näkyä nykyistä vahvemmin järjestössä, mikä voisi lisätä järjestön houkuttelevuutta uusille jäsenille ja yrittäjille.

Lisäksi Parpala kannusti pohtimaan nuorten roolia, järjestäytymistä ja keinoja saada lisää nuoria mukaan. Puheenvuoronsa lopuksi hän haastoi nuoria nostamaan kätensä ja toivoi, että ensi keväänä osallistujia olisi vielä enemmän.

Joonas Tuomikoski nosti esille eilisillan epäviralliset järjestön kehittämiskeskustelut ja yleiskeskustelun vaikuttamispaikkona valtuuskunnassa. Tuomikoski esitti jäsenhankintakilpailua ensi vuoden aikana kuka paikallisyhdistys saa suhteellisesti eniten jäseniä. Se yhdistys, joka voittaa saisi ruhtinaallisen palkinnon, Levin reissun.

Jouni Mäkisalo nosti puheenvuorossaan esiin metsänomistajien oikeusturvaan liittyviä huolia luonnonsuojelun käytännöissä. Hän kuvasi tapausta, jossa metsästä on löytynyt hiirihaukan pesä ja se on kirjattu viranomaisrekistereihin, mikä on johtanut laajoihin hakkuurajoituksiin luonnonsuojelulain perusteella.

Mäkisalo kyseenalaisti tilanteen, sillä pesän epäillään olevan ihmisen tekemä ja luvatta toisen omistamalle maalle rakennettu. Hänen mukaansa nykyinen menettely herättää vakavan kysymyksen siitä, kuka vastaa metsänomistajan oikeusturvasta, jos ulkopuolinen voi aiheuttaa pitkäkestoisia käyttörajoituksia ilman omistajan vaikutusmahdollisuuksia.

Hän korosti, että järjestön tulisi vaikuttaa asiaan oikeusturvan ja kohtuullisuuden näkökulmasta, jotta vastaavilta tilanteilta vältytään jatkossa.

Janita Riekkinen nosti esille tukivalvontojen ja maksatukisen ongelmat. Jos valvonnat ja ristiin tarkastukset viivästyvät, tukimaksatukset siirtyvät kesäkulta heinäkuulle. Ei ole oikein, että viljelijä maksaa kustannukset. Sääntöjen, ohjeiden ja soveltamisen oltava yhdenmukaisia tukivalvonnoissa. Riekkinen nosti esille myös, että Riistakeskukselta loppuvat nyt rahat suurpetoaitoihin. Hän kysyi myös, pitäisikö nuorten valtuuskuntapaikkojen kiintiötä pohtia.

Päivikki Otronen puolusti voimakkaasti metsänomistajien omaisuudensuojaa ja päätösvaltaa. Hän korosti, että metsäomaisuus ei ole tullut omistajille ilmaiseksi, vaan sen taustalla on lainarahalla rahoitettuja sukupolvenvaihdoksia, perintöjärjestelyjä ja veroja. Otronen painotti, että metsänomistajalla on oikeus päättää metsänsä käytöstä lakien ja metsänhoitosuositusten puitteissa, vaikka jokamiehenoikeudet mahdollistavat liikkumisen ja luonnosta nauttimisen. Hän kiitti MTK:ta metsänomistajien omaisuudensuojan puolustamisesta ja vaati työn jatkamista päätösvallan ja oikeuksien turvaamiseksi.

Osmo Koponen sanoi, että valkoposkihanhien maalialueet laskevat maan arvoa. Viljelijä ei hyväksy tilusjärjestelyissä maalialueeksi merkittyjä aloja. Maalialue saattaa pahimmillaan estää myös kannanhoidollisen metsästyksen. Mitä keskusliitto tekee, että elinvoimakeskuksissa otetaan oppia Kuopiosta ja Tampereelta? Jotta ymmärretään, että menestyäkseen maalia kohti kuuluu ampua, hän sanoi.

Jari Kajan nosti esiin huolen maatilojen ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten verotuksesta, joka ei hänen mukaansa vastaa nykyisten tilojen kokoa ja rakennetta. Erityisesti kotieläintiloilla yrityskoot ja eläinpääoma ovat kasvaneet merkittävästi, mutta verotus kohtelee tiloja yhä vanhojen lähtökohtien mukaan. Kajan painotti, että metsien korkea verotusarvo ja eläinpääoman verokohtelu voivat johtaa kohtuuttomiin veroseuraamuksiin, jotka vaikeuttavat elinkelpoisten tilojen siirtymistä seuraavalle sukupolvelle. Hän vaati lainsäädännön päivittämistä ja selkeitä huojennuksia elinkeinon jatkuvuuden turvaamiseksi.

Lassi-Antti Haarala korosti, että karjanlannan fosforipoikkeus ei saisi poistua Saaristomeren valuma-alueella. Lantaa ei ole taloudellisesti kannattavaa lähteä kuskaamaan pitkiä matkoja. Kiertokulkua tilojen sisällä pitäisi suosia. Fosforipoikkeus olisikin saatava pysyväksi. Maaseudun puhelinverkko- ja nettiyhteydet heikkoja. Tähän pitäisi myös saada muutos. Tulevana kesänä realisoituva kustannusnousu näyttää nyt niin hurjalta, että ei kenenkä talous tämmöistä kestä. Tähän pitäisi niin kun harkita jotain toimenpiteitä.

Mikko Tiirola kertoi esimerkin maataloustukien valvonnasta: 0,19 hehtaarin riistapellon viljelykiertoa koskevan tulkinnan vuoksi koko tilalle esitettiin viiden prosentin tukileikkausta. Tiirola piti seuraamusta kohtuuttomana ja vei asian MTK:n asiantuntijan, Juha Lappalaisen arvioitavaksi. Asetuksiin nojaavan selvitystyön jälkeen päätös muutettiin, ja tukileikkaus poistui kokonaan. Tapauksen seurauksena Ruokavirasto tarkensi myös valtakunnallista ohjeistustaan. Tiirola kiitti MTK:ta jäsenten oikeusturvaa vahvistavasta edunvalvontatyöstä ja byrokratian kohtuullistamisesta.

Lari Koskiaho kysyi, mitä MTK tehnyt turpeen käytön edistämiseksi polttoaineena. Meilläpäin kaupunki lopettanut kaikki avustukset yksityisteihin. Koskiaho kysyi myös, mitä tehty metkatuen edunvalvonnan eteen, jos rahat loppuvat jo ennen kesää.

Herman Hakala kritisoi esityksiä, joissa hakkuita rajoitettaisiin jopa kymmenillä miljoonilla kuutiometreillä hiilivarastojen kasvattamiseksi. Hänen mukaansa tällaisilla rajoituksilla olisi miljardiluokan kielteiset vaikutukset kansantalouteen. Hakala korosti, että tehokkain tapa sitoa hiiltä on käyttää puuta pitkäikäisissä rakennuksissa ja rakenteissa, joissa hiili varastoituu vuosikymmeniksi tai jopa vuosisadoiksi. Hän muistutti, että puurakentamisen osuus on yhä pieni, vaikka Suomen metsien kasvu mahdollistaisi merkittävän lisäyksen, joka tukisi sekä ilmastotavoitteita että taloutta.

Antti Mattila sanoi, että kentällä moni käyttää paljon aikaansa maankäytön parissa. Muun muassa monia energiansiirron infra- ja kaavoitushankkeita käynnissä. Kaavoituksilla ei saa heikentää elinkeinotoimintaa ja maan arvoa. Hakala halusi nostaa maankäyttösektorin edunvalvonnan tärkeyttä esille. Riittävät asiantuntijaresurssit jäsenten edun ajamisessa ja koulutuksissa ovat myös merkittävä jäsenten pitotekijä.

Jarmo Villman nosti puheenvuorossaan esiin huolia ampumaradoista, ympäristöluvista ja metsästyksen edellytyksistä. Hän kertoi, että Salon Kiikalan ampumaradan ympäristölupa on kumottu pohjavesiperusteella, vaikka pitkäaikaisissa mittauksissa ei ole havaittu lyijypitoisuuksia. Yli 100 vuotta toimineen radan tilanne kuvastaa Villmanin mukaan laajempaa ongelmaa.

Villman muistutti ristiriidasta hallitusohjelman kanssa: tavoitteena on 1 000 ampumarataa, mutta niitä on käytännössä noin 700 ja määrä on vähenemässä. Ratojen sulkeminen vaikeuttaa erityisesti nuorten metsästäjien harjoittelua ja kouluttautumista, mikä voi heijastua riistakantojen kasvuun ja lisätä taimikkotuhoja.

Lisäksi Villman nosti esiin jäsenistössä heränneen huolen vuokratulojen verokohtelusta ja kysyi, miksi niiden siirtäminen pääomatuloksi on saanut järjestön hyväksynnän.

Pekka Ahokas kiitteli MTK:n reagointia vetyputkihankkeeseen. Putken rakentaminen aiheuttaa paljon erilaisia kustannuksia ja ongelmia maanomistajille mm. maamassojen siirtelyssä. Näihin liittyvien korvausten käsittelyyn kaivataan keskusliiton asiantuntemusta ja apua paikalliselle tasolle.

Aarne Lehtonen kiitti peltokasvituotannon kannattavuusohjelman kirjaamisesta toimintasuunnitelmaan ja painotti, että toimet on vietävä nopeasti käytäntöön. Hän ilmaisi vakavan huolensa suunnitelmista poistaa fosforipoikkeus Saaristomeren valuma-alueella ja vaati keskusliitolta vahvaa vaikuttamista ratkaisun estämiseksi. Lehtonen vastusti myös maakuntakaavoituksen käyttöä maa- ja metsätalouden rajoittamiseen, erityisesti jokivarsialueilla, ja korosti, että vesiensuojelua ja luonnon tavoitteita on edistettävä vapaaehtoisilla ja kannustavilla keinoilla pakottavan kaavoituksen sijaan.

Aku Länninki nosti esille yrittäjävastuun ja rahoituksen. Lainansaanti tiloilla on vaikeutunut. Tarvitaan uusia rahoitusvaihtoehtoja, joissa hallinto on mukana. Yrittäjää ollaan sitomassa lainoihin vaatimalla tuotantosopimuksia. Yrittäjällä on kuitenkin oltava mahdollisuus valita, kenelle tuottaa. Tuottajaorganisaation säännöissä taas sanotaan, että ei saa olla voimassa olevaa tuotantosopimusta mihinkään teollisuusyritykseen. Tällä plokataan suoraan tuottajaorganisaatioiden kehittyminen, aikaansaaminen ja maatalouden kilpailukyvyn kehittyminen.

Marja Tiura kertoi turkiselinkeinon pitkästä ja raskaasta ”kyntämisestä”, mutta hänen mukaansa käänne on tapahtunut. Viimeisin huutokauppa ennen pääsiäistä oli poikkeuksellisen onnistunut, ja välitysmyynnin arvo nousi noin 224 miljoonaan euroon, erityisesti mustien minkkien korkeiden hintojen ansiosta. Tiuran mukaan kansainvälinen kysyntä vetää vahvasti, etenkin Kiinassa ja Koreassa, ja turkis nähdään muotimaailmassa jälleen kiinnostavana ja vastuullisena materiaalina. Samalla hän painotti, että poliittiset paineet, EU‑aloitteet ja kansalliset sääntelyhankkeet edellyttävät edelleen määrätietoista ja yhtenäistä edunvalvontaa alan tulevaisuuden turvaamiseksi.

Atso Ala-Kopsala kannatti Markus Kivelän esitystä Dreambrokerista ja tilusjärjestelyn edistämisestä. Tilusjärjestelyä ei viedä valtion toimesta eteenpäin. Tulisi ottaa rahapotin säilyminen ja kasvattaminen kärkiasiaksi. Orpo laskemassa yhteisöveroa 18 %:iin. Eri yritysmuotojen ei tulisi saada kilpailuetua. Eteneekö yrittäjävähennyksen korotus, hän kysyi? Toinen vaihtoehto olisi saada pääomatulo-osuuksiin ne väliprosentit.  Nyt siellä on nolla 10 ja 20 niin 5, 15 ja sitten oikein menestyjille se kaksikymmentäviisi prosenttia niin olisi hyvät.

Kaisa Ralli nosti esiin polttoaineiden hinnan merkittävänä kustannustekijänä maa‑ ja metsätaloudessa. Hän painotti, että polttoaineiden korkea hinta heikentää suoraan tilojen ja metsätalouden kannattavuutta, ja vaati MTK:lta vahvaa ja näkyvää vaikuttamistyötä hallituksen suuntaan kustannusrasituksen keventämiseksi. Rallin mukaan polttoainekysymys on nostettava painokkaasti myös tulevaan hallitusohjelmaan, ja jäsenistölle on viestittävä selkeästi, millaisia konkreettisia toimia asian eteen tehdään.

Arto Huhtala nosti esille toiminimiyrittäjien rahoitusmahdollisuudet ja rahoituksen saannin ongelmat. Positiivinen luottotietorekisteri tähän rekisteriin on joulukuusta lähtien alettu lisäämään myös yrityslainat ja tällä hetkellä sieltä löytyy kaikki. Nyt 1.4. alkaen kyseistä rekisteriä on hyödynnetty myös yritysrahoitukseen. Tulopuolella rekisteissä näkyvät kuitenkin vain palkkatulot, ei pääomatuloa. Tämä voi vaikuttaa lainan saantiin.

Hannu Uitto kiitti MTK:n sovellusta ja Mainio-jäsenlehteä toimiviksi tiedonvälityskanaviksi ja kannusti niiden aktiiviseen käyttöön. Hän toi esiin, että ruoan osuus kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista on puolittunut noin 50 vuodessa: 1970‑luvulla osuus oli noin neljännes, nykyisin noin 12 %. Samaan aikaan asumiseen ja energiaan kuluu selvästi enemmän. Uiton mukaan maatalouden kokonaistulon tulisi olla vähintään miljardi euroa nykyistä suurempi. Tämä vastaisi noin 50 senttiä per kuluttaja päivässä ruokaketjussa. Lisätulon on hänen mukaansa päädyttävä viljelijälle, ei kaupalle. Keinoina hän painotti kotimaisten raaka‑aineiden käyttöä ja varoitti, että teollisuuden omia merkkejä suosimalla viljelijälle jää usein vähemmän.

Eero Kivistö kiitti valtuuskuntaa suunnan ottamisesta järjestön kehittämisessä. Tarvitaan lisää avoimuutta ja keskinäistä keskustelua. Tähän Kivistö piti uutta luottamusneuvostoa hyvänä. Pitää osata myös kuunnella, hän muistutti.

Tuukka Liuha nosti esiin merkittävän epäkohdan hoivamaksujärjestelmässä, joka hänen mukaansa kohtelee metsänomistajia epäoikeudenmukaisesti. Liuha muistutti, että metsänomistajilta voidaan periä hoivamaksuina huomattavia summia laskennallisen metsätulon perusteella, vaikka todellista tuloa ei syntyisi, kun taas esimerkiksi asuntovarallisuuteen ei kohdistu vastaavaa rasitusta. Hän piti tilannetta kohtuuttomana ja vaati asian nostamista hallitusohjelmatavoitteisiin. Lisäksi Liuha korosti tarvetta lisätä neuvontaa ja viestintää, jotta metsänomistajat tiedostavat riskin ja voivat varautua ajoissa.

Mikko Uusitalo kantoi syvää huolta turvetuotannosta. Turvetuotantoalaa poistunut aurinkopaneelien alta ja turvepuolen luvitus ei etene. MTK:n pitäisi panostaa. On hyvä, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys edennyt. Alueet vaikkapa Satakunnassa ovat kuitenkin eriarvoisessa asemassa. Pitäisikin saada alueet tasapainoon. Villisikakanta edelleen voimakas ja sen hoitoon pitää panostaa. MTK:n pitäisi kouluttaa kaasuputkihankkeen uskottuja miehin, mitä oikeuksia maanomistajilla on. Hän kiitteli Viljasen avauspuhetta maanomistajien oikeuksien ajamisen tärkeydestä.

Timo Kankaanpää nosti puheenvuorossaan esiin energiakustannukset, EU:n maatalouspolitiikan sekä investointitukien riittävyyden. Hän korosti, että energiaveron palautusta on vähintään tuplattava, jotta tilojen kustannuskriisiin saadaan helpotusta.

Kankaanpää ilmaisi huolensa myös tulevan CAP-kauden valmistelusta ja siitä, kuinka paljon kansallista päätösvaltaa jää sekä kohdentuvatko tuet riittävästi varsinaiseen ruoantuotantoon. Hän peräänkuulutti MTK:lta selkeitä tavoitteita neuvotteluihin.

Lisäksi Kankaanpää nosti esiin investointitukien alueellisen epätasapainon. Hänen mukaansa monilla alueilla tuet ovat loppumassa, vaikka investointitarpeita edelleen on. Hän ehdotti, että käyttämättömiä tukivaroja voitaisiin jälleen siirtää alueelta toiselle, jotta rahat saadaan tehokkaasti maatalouden käyttöön.

Pia Parikka nosti esille byrokratian purun tärkeyden. Yrittämisen edellytyksiä rajoitetaan nyt turhalla sääntelyllä, saatava alas ja Ruokavirastoon satava asennemuutos. Heiluttaako siellä häntä koiraa, hän kysyi. Parikka vaati, että Ruokaviraston tietojärjestelmien kustannukset ja toimivuus auditoitava. Parikka korosti myös, että Tukes ei saisi olla este tai hidaste kasvinsuojeluaineiden käytölle.

Asiantuntijoiden vastaukset

Elinvoimajohtaja Leena Kristeri vastasi kokouksessa esiin nousseisiin kysymyksiin ja kuvasi MTK:n ajankohtaista edunvalvontatyötä. Hän korosti, että metsänomistajien oikeusturva on keskeinen teema: suojelurajoituksiin liittyviä tapauksia on viety jopa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja luonnonsuojelulain korvauskysymykset ovat aktiivisessa vaikuttamisessa.

Kristeri kertoi, että MTK valmistelee yhdessä BirdLife Suomen kanssa ohjeistusta jokamiehenoikeuksien rajoista, erityisesti pesärakenteiden osalta. Samalla hän totesi lakipalveluiden kuormituksen olevan suuri, minkä vuoksi osaamista pyritään lisäämään myös kentällä.

Ajankohtaisista hankkeista Kristeri nosti esiin vetyputken, jossa MTK vaikuttaa erityisesti ympäristövaikutusten arviointivaiheessa ja käy suoraa vuoropuhelua Gasgrid Finlandin kanssa. Lisäksi hän painotti, ettei maakuntakaavoituksella tule rajoittaa maa- ja metsätalousmaiden käyttöä, vaan ratkaisuja haetaan mieluummin vapaaehtoisista keinoista, kuten luontoarvomarkkinoista.

Energiakysymyksissä Kristeri korosti turpeen merkitystä osana huoltovarmuutta ja totesi, että MTK on edistänyt turpeen käyttöä koskevaa tiekarttaa yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa.

Verojohtaja Timo Sipilä vastasi valtuuskunnan keskustelussa erityisesti verotukseen, sukupolvenvaihdoksiin ja energiakysymyksiin liittyneisiin huoliin. Hän totesi, että vuokratulojen verotuksessa joudutaan tekemään valintoja eri jäsenryhmien välillä, mutta korosti verosuunnittelun ja neuvonnan mahdollisuuksia.

Sukupolvenvaihdoksista Sipilä painotti, ettei verotus ole suurin ongelma, jos järjestelyt tehdään oikein, vaan haasteet liittyvät useammin tilojen velkaantumiseen ja kannattavuuteen. Hän muistutti myös, että yrittäjäverotuksen kehittäminen pysyy MTK:n tavoitteena, vaikka uusia päätöksiä ei tältä hallituskaudelta enää odoteta.

Energiakysymyksissä Sipilä piti energiaveron palautuksen tuplaamista realistisena keinona helpottaa tilojen kustannuspaineita, vaikka se ei yksin ratkaise koko kriisiä.

Maatalousjohtaja Johan Åberg nosti puheenvuorossaan esiin huolia lantapoikkeuksesta, EU:n maatalouspolitiikasta sekä tukijärjestelmän byrokratiasta. Hän kritisoi tulkintaa, jonka mukaan fosforipoikkeus olisi pysyvä vain osassa maata, ja varoitti sen poistamisen voivan laajentua koskemaan muitakin alueita.

Åberg korosti myös CAP-valmistelun merkitystä ja totesi keskustelun olleen yllättävän vähäistä. Hänen mukaansa MTK vastustaa mahdollisia leikkauksia maatalousrahoitukseen ja painottaa ruoantuotannon sekä huoltovarmuuden turvaamista.

Lisäksi Åberg kiinnitti huomiota tukijärjestelmän monimutkaisuuteen. Hän muistutti, että liiallinen yksityiskohtaisuus lisää byrokratiaa, valvontaa ja tulkintaongelmia, ja peräänkuulutti kokonaisuuden kriittistä tarkastelua tulevaa järjestelmää suunniteltaessa.

Timo Leskinen käsitteli puheenvuorossaan riistakysymyksiä, ampumaratoja ja suurpetoihin liittyvää edunvalvontaa. Hän totesi, että valkoposkihanhien aiheuttamat satovahingot on tunnistettu vakavaksi ongelmaksi, ja valmistelussa on lakimuutos, joka toisi lajin metsästyslain piiriin ja helpottaisi karkotusta sekä suojametsästystä.

Leskinen nosti esiin myös ampumaratojen vaikeudet ja kertoi ympäristölupamenettelyjen keventämisen olevan valmistelussa, vaikka esitykset kohtaavat vastustusta.

Suurpetojen osalta hän piti nykyistä mallia riittämättömänä ja korosti tarvetta ennaltaehkäisevään metsästykseen tilanteissa, joissa sudet uhkaavat kotieläimiä. Lisäksi hän toi esiin puutteita petoaitojen rahoituksessa ja vaati joustavampia ratkaisuja vahinkojen ennaltaehkäisyyn.

Leskinen muistutti lopuksi, että MTK tekee aktiivista vaikuttamistyötä riista- ja maankäyttökysymyksissä myös alueellisella tasolla.

Perttu Pyykkönen käsitteli puheenvuorossaan järjestön digiratkaisuja, nuorten roolia ja jäsenhankinnan kehittämistä. Hän totesi, että MTK hyödyntää jo kotimaisia digialustoja, mutta esimerkiksi Microsoft Teams toimii toistaiseksi luotettavasti eikä täydellinen siirtyminen kotimaisiin vaihtoehtoihin ole vielä kaikilta osin realistista.

Pyykkösen mukaan myös MTK Akatemian koulutusalustoja kehitetään, ja parempia ratkaisuja etsitään erityisesti webinaarien jakamiseen ja tallentamiseen. Samalla hän korosti nuorten roolin vahvistamista liittokokousvalmistelussa ja järjestön näkyvyydessä.

Lisäksi Pyykkönen totesi, että jäsenhankintaa pyritään tehostamaan ja erilaisia kannustemalleja, kuten kilpailuja paikallisyhdistysten välillä, tarkastellaan osana laajempaa kehitystyötä.

OP-pankin edustaja Teppo Pöllänen käsitteli puheenvuorossaan maatalouden rahoitustilannetta ja sen näkymiä. Hänen mukaansa rahoitus on alkuvuonna vilkastunut viime vuodesta, mutta uusia hankkeita tarvitaan edelleen.

Pöllänen korosti, että tiukka sääntely ohjaa pankkirahoitusta, eikä merkittäviä kevennyksiä ole odotettavissa. Hän piti kuitenkin myönteisenä uusien rahoitusvaihtoehtojen, kuten Finnveran roolin kasvua, vaikka kannattavuusvaatimukset säilyvät.

Lisäksi hän nosti esiin positiivisen luottotietorekisterin haasteet ja muistutti, että virheellisiä tietoja voidaan korjata. Pöllänen totesi myös, että sukupolvenvaihdoksiin ja nuorten tuottajien rahoitukseen liittyvät haasteet ovat koko Euroopan laajuisia, ja ratkaisun ytimessä on tilojen kannattavuuden parantaminen.

Yksi suu ja kaksi korvaa

Valtuuskunnan varapuheenjohtaja Sanna Hämäläinen kiitti kokouksesta ja muistutti lopuksi vuoropuhelun ja kuuntelemisen merkityksestä.

"Meillä on kaikilla yksi suu ja kaksi korvaa, joita kaikkien on osattava käyttää entistä paremmin."

"Pitäisi nostaa esille myös pieniä onnistumisia", hän neuvoi ja toivotti kaikille hyvää kotimatkaa.

 

aiheet: valtuuskunta, mtk mobiili, linjakysymykset