Akuutti nälkä on maailmassa yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Global Report on Food Crises -raportin mukaan vuonna 2025 jopa 266 miljoonaa ihmistä 47 maassa kärsi vakavasta ruokaturvattomuudesta, ja yli 35 miljoonaa lasta oli akuutisti aliravittuja. Ensimmäistä kertaa nälänhätä todettiin samana vuonna kahdella alueella, Gazassa ja Sudanissa.

– Ruokakriisit eivät ole kaukainen ilmiö. Samat voimat, eli ilmastonmuutos, konfliktit ja hintojen heilahtelut, näkyvät sekä tansanialaisen pienviljelijän että suomalaisen maatilan arjessa. Ero on siinä, kuinka paljon puskuria viljelijällä on, sanoo Food and Forest Development Finlandin (FFD) maatalous- ja tasa-arvoasiantuntija Jenny Öhman.

FFD:n tukeman hankkeen avulla rakennettu perunavarasto Tansaniassa auttaa vähentämään sadon hävikkiä ja parantamaan viljelijöiden mahdollisuuksia myydä tuotteensa parempaan aikaan ja parempaan hintaan.

Ruokaturva syntyy pelloilla, ei konferensseissa

Sekä Suomessa että kehittyvissä maissa ruokaturva rakentuu elinvoimaisen maatalouden varaan. Viljelijällä on oltava mahdollisuus tuottaa ruokaa kannattavasti ja kestävästi.

FFD työskentelee tuottajajärjestöjen ja osuuskuntien kanssa muun muassa Tansaniassa, Keniassa, Ugandassa ja Vietnamissa. Vuonna 2025 sen hankkeet tavoittivat yli 25 000 viljelijää, joista suuri osa oli naisia ja nuoria. Työssä vahvistetaan pienviljelijöiden toimeentuloa, ilmastonkestävyyttä ja markkinoille pääsyä sekä tuottajajärjestöjen toimintaa. Keinoina ovat esimerkiksi agroekologiset ratkaisut ja metsien kestävä käyttö.

– Monissa maissa naiset tekevät suuren osan maataloustöistä, mutta heillä on harvemmin oikeus maahan, lainaan tai päätösvaltaan. Kun naiset ja nuoret pääsevät mukaan tuottajajärjestöihin ja markkinoille, koko yhteisön ruokaturva paranee, Öhman sanoo.

Toimintaympäristöt ovat erilaisia, mutta suomalaisilla, kenialaisilla ja vietnamilaisilla viljelijöillä on paljon yhteistä: sään ääri-ilmiöt, markkinoiden epävarmuus ja tarve investoida tulevaisuuteen. Siksi työ on kehitysyhteistyön lisäksi myös yhteistä oppimista ja osaamisen vaihtoa.

– Tuottajajärjestöt ovat suomalaisen maatalouden menestystarina. Samaa mallia viemme nyt maailmalle: kun viljelijät toimivat yhdessä, he saavat äänensä kuuluviin ja paremmat hinnat tuotteistaan, Öhman kertoo.

Kahvikupista pellolle

Monet arjen tuotteemme, kuten kahvi, tee, kaakao ja mausteet, tulevat alueilta, joilla pienviljelijöiden toimeentulo on ilmastonmuutoksen ja markkinoiden vaihteluiden vuoksi haavoittuva. Siksi suomalaisen ruoan arvostaminen ja globaali vastuu kuuluvat yhteen.

FFD on tehnyt yhdessä Maa- ja kotitalousnaisten, MTK:n ja SLC:n kanssa työtä sen eteen, että nuoret ymmärtäisivät paremmin ruoan alkuperää, ruokahävikin vaikutuksia ja omien valintojensa yhteyttä globaaliin ruokajärjestelmään.

Maailman ruokapäivän viesti on selvä: tarvitsemme kannattavaa maataloutta Suomessa ja investointeja pienviljelijöiden osaamiseen, ilmastonkestävyyteen ja markkinoille pääsyyn maailmalla. Kestävä ruokaturva rakentuu paikallisista ratkaisuista, mutta vain yhteistyöllä sitä voidaan vahvistaa maailmanlaajuisesti.

Lisätietoja: 
Jenny Öhman, maatalous- ja tasa-arvoasiantuntija, viestintäkoordinaattori, Finnish Agri-Agency for Food and Forest Development, +358 (0)50 591 4819, jenny.ohman@ffd.fi
 

Katso myös: www.ffd.fi/

Kaija Stormbom

viestinnän asiantuntija

maatalous, elinkeinopolitiikka, maaseutuyrittäjyys, elintarvikkeet ja suomalainen ruoka

+358 20 413 2385

+358 40 848 9559

aiheet: ruokaturva, kehitysyhteistyö, ruoantuotanto, maailman ruokapäivä, mtk mobiili, nälänhätä, ruokajärjestelmät, ruokaturvattomuus