MTK on ollut mukana kehitysyhteistyössä vuosikymmeniä. 80-luvun lopulla olimme mukana Talonpohjan Afrikka -talkoot hankkeessa, mikä tuki Namibiassa maatalouskoulutuksen rakentamista. Talonpojan Afrikka -talkoiden taustalla olivat MTK:n lisäksi Maaseudun Sivistysliitto ja Suomen Lähetysseura (SLS). 90-luvun lopulla MTK oli yhdessä Pellervon kanssa perustamassa Suomen osuustoiminnan kehitysyhteistyöosuuskuntaa.

2010-luvun alussa MTK toteutti metsähankkeita mm. Meksikossa ja Nepalissa. Rahoitusehtojen muuttuessa päätettiin perustaa erillinen järjestö hoitamaan maa- ja metsätaloushankkeita.  Food and Forest Development Finland (FFD) ry perustettiin yhdessä Pellervon, SLC ja ProAgrian kanssa, Ulkoministeriö ei pitänyt osuuskuntaa sopivaksi hallinnoimaan kehityshankkeita. FFD liittyi perustamisestaan AgriCordin jäseneksi. AgriCordin jäsenet ovat FFD:n kaltaisia tuottajajärjestöjen tukemia agri-agencyjä.  

Vaatimustaso kiristyy ja rahoitus pirstaloituu
 

Samalla kun kehitysyhteistyön rahoitus vähenee, kasvavat rahoittajien vaatimukset ja toisaalta kilpailu tarjolla olevasta rahoituksesta. Suomessakin on tunnistettavissa ilmiö, jossa rahoittajalla on yhä vähemmän resursseja rahoituspäätösten valmisteluun ja seurantaan. Ulkoministeriö pyrkii resurssipulan takia ”ostamaan” mahdollisimman kattavan paketin kehitysyhteistyöohjelman tarjoajalta. Samalla perinteisen kehitysrahoituksen rinnalle on noussut ilmastorahoitus. Nämä muutokset näyttävät vähentävän rahoitusta, mikä saavuttaa viljelijät, ilmastomuutoksen ensimmäisen kärsijät. Asia on noussut useaan kertaan esille esim. kansainvälisen maatalousrahaston, IFADin, selvityksissä.

Kehitysyhteistyössä pärjäävät paremmin toimijat, jotka pystyvät tarjoamaan niin ohjelmallinen sisältö, kohteet, mittarit kuin raportointi. Yksittäinen kehitysyhteistyöjärjestön on haastava vastata näihin vaatimuksiin. AgriCord Allianssi pystyy sekä tukemaan ohjelmatason hallinnoinnissa, mutta myös saavuttamaan laajemman vaikuttavuuden.

EU siirtää rahoitusta kohdemaihin

EU on maailman suurin kehitysyhteistyön rahoittaja, mutta myös suurin kehitysmaiden tuotteiden ostaja. AgriCord allianssilla on ollut hyvä suhde EU:n kehitysyhteistyön pääosasto DG INTPAan. DG INTPA on ollut merkittävä AgriCordin rahoittaja joko suoraan tai mm. IFADin kautta. Muita allianssin rahoittajia ovat olleet Ranska, Saksa ja Hollanti.

EU-rahoituksen hallinto on kuitenkin siirtymässä kohdemaihin, joten mahdollisuus koordinoidulle rahoitukselle Brysselistä vähenee. Maatason rahavirtojen ohjaaminen tuottajille tarvitsee vankkaa ja vahvaa arvoketjun kehittämistä ja asiantuntijuutta, mutta myös hyviä eurooppalaisen yksityisen sektorin yhteyksiä esim. osana Global Gateway -toimintaa. Kohdemaan ja EU-delegaation välisissä keskusteluissa ratkaistaan elintarvikeketjun asema rahoituksen kohdennuksessa. Lisäksi yksityisen sektorin kumppanit ja yksityinen rahoitusta tarvitaan kehitysrahoituksen rinnalle.

Public-private-partnership -mallilla voidaan edistää paikallista tuotantoa, markkinoita sekä tuotannon jalostusarvoa. AgriCord verkosto tekee yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa – maanviljelijöiden ja heidän järjestöjensä sekä osuuskuntien kanssa. Tämä mahdollistaa public-private kumppanuuksien vahvistamisen ja erityyppisten rahoituksien yhdistämistä.

Juha Ruippo ja Tiina Huvio

aiheet: kehitysyhteistyö, agricord, mtk mobiili