Tiedote – Kansainvälinen toiminta

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin linjaa Vantaan Saraksen tilan pakkolunastuksesta 

12.03.2026

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK vei Vantaan kaupungin tekemän pakkolunastuksen EIT:n arvioitavaksi, koska pakkolunastuksesta maksettu korvaus ei MTK:n näkemyksen mukaan vastannut Euroopan ihmisoikeussopimuksen omaisuudensuojaa koskevan artiklan vaatimuksia. Kuntien voitontavoittelu pakkolunastuksilla on ollut Suomessa pitkään keskustelun kohteena, mutta kansalliset tuomioistuimet eivät ole ottaneet asiaan kantaa. 

EIT pitää ratkaisuaan yksittäistapauksena eikä ennakkopäätöksenä. Suomea koskevia omaisuudensuojaan liittyviä ratkaisuja on annettu vähän, ja jo asian ottaminen tuomioistuimen käsiteltäväksi on sinänsä merkityksellistä. Tuomioistuin sivuutti MTK:n esittämät väitteet kunnan voitontavoittelusta, ja monopoliaseman ongelmallisuudesta eikä ottanut kantaa myöskään Suomen lainsäädännön ihmisoikeussopimuksen mukaisuuteen. Myöskään suhteellisuusarviointia lunastuskorvauksen ja pakkolunastuksella tavoitellun yleisen edun välillä ei tehty. 

– Juttu perustui pitkälti teknisiin arvonmäärityskysymyksiin, joihin EIT on perinteisesti suhtautunut pidättyvästi. Keskeisimmät oikeuskysymykset jäivät tässä ratkaisussa ilman vastausta, toteaa MTK:n elinvoimajohtaja Leena Kristeri. 

Yleinen etu ei oikeuta mielivaltaa 

Ratkaisussaan EIT tunnustaa, että valtiolla ja kunnilla on laaja harkintamarginaali maankäytössä ja yhdyskuntasuunnittelussa. Samalla tuomioistuin kuitenkin korostaa, ettei yleiseen etuun voida vedota maanomistajien oikeuksien sivuuttamiseksi. 

Erityisen merkittävä on tuomioistuimen toteamus, jonka mukaan maa-alueiden pitäminen pitkään varannossa ilman todellisia aikomuksia kehittää aluetta voi muodostaa omaisuudensuojan loukkauksen, jos maanomistaja jää arvonnoususta osattomaksi. 

MTK: vahva viesti maanomistajien oikeuksien puolesta 

MTK pitää ratkaisua tärkeänä muistutuksena siitä, että omaisuudensuoja on perusoikeus myös maankäyttö- ja kaavoituspolitiikassa. Yleinen etu ei saa tarkoittaa sitä, että yksittäinen maanomistaja joutuu kohtuuttomasti kantamaan yhteiskunnallisten ratkaisujen kustannuksia tai luopumaan omaisuutensa arvonnoususta. 

Hylkäävä päätös ei muuta MTK:n kantaa siitä, että maankäytön suunnittelussa ja infrastruktuurihankkeissa on aina etsittävä vaihtoehtoja, jotka kunnioittavat yksityistä omistusta ja elinkeinon harjoittamisen edellytyksiä. 

Saraksen tapauksen saama julkisuus on osaltaan vaikuttanut kuntien halukkuuteen käyttää aggressiivista maapolitiikkaa maanhankinnassa. Pelkkä EIT-käsittely kesti 4,5 vuotta, ja sinä aikana useat kunnat ovat luopuneet maanomistajia loukkaavista menettelyistä. 

– Tällaiset oikeustapaukset kuuluvat jatkossakin MTK:n edunvalvonnan työkaluihin. Vaikka omaisuudensuoja on Suomessa kirjattu perustuslakiin, usein unohtuu, että kyseessä on myös ihmisoikeus, Kristeri muistuttaa. 

Taustaa 

Kyseessä on niin sanottu Saraksen tapaus, jossa yli 40 hehtaarin maa-alueelle – kokonaista kaupunginosaa vastaavaan alueeseen – oli vuonna 2007 sovittu 11,2 miljoonan euron markkina-arvo rakennusliikkeen ja maanomistajan välisessä kiinteistökaupan esisopimuksessa. 

Kaupan toteutuminen olisi edellyttänyt asemakaavan laatimista. Sen sijaan kaupunki päätti olla asemakaavoittamatta muita kuin omistamiaan maita, asetti alueen tosiasialliseen rakentamiskieltoon ja ilmoitti tavoitteekseen tonttimarkkinoiden hallinnan sekä tulojen keräämisen kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Tämän jälkeen kaupunki tarjoutui ostamaan saman alueen 2,6 miljoonalla eurolla. Kun kauppaa ei syntynyt, kaupunki pakkolunasti alueen, ja lopulliseksi lunastushinnaksi jäi 3,25 miljoonaa euroa. 

Leena Kristeri

elinvoimajohtaja

+358 40 507 4088

aiheet: pakkolunastus, pakkolunastukset