null Komission Green Deal -ehdotuksille aikalisä

Blogi – Kansainvälinen toiminta

Komission Green Deal -ehdotuksille aikalisä

31.3.2020

Koronakriisi on mullistanut myös Euroopan unionin toiminnan. EU-virkamiehet ovat pääosin etätöissä ja EU:n toimielinten kokoukset järjestetään etäyhteyksien avulla. Viime viikolla tehtiin historiaa, kun Euroopan Parlamentti piti täysistuntonsa etänä ja mm. äänesti sähköisesti useista kiireellisistä lakiesityksistä. Neuvoston puolella ministerit ovat jo tottuneita videokokouksiin ja mm. EU:n maatalousministerit keskustelivat koronakriisistä videokonferenssissa viime viikolla. Neuvostossa päätösten tekeminen edellyttää sääntöjen mukaan fyysisiä kokouksia, mutta tähänkin asiaan on ratkaisut löydettävissä.

Korona ei ole halvaannuttanut Euroopan unionin toimintaa ja päätöksentekokykyä. Ja hyvä niin. Kriisin taltuttaminen ja sen seurausten lieventäminen ja jälkihoito tarvitsevat mitä suuremmassa määrin myös EU:n päätöksiä. Vaikka normaalisti EU:n päätöksenteko kestää kauan, pystyy unioni kriisitilanteessa myös nopeisiin toimiin. Kun kriisin vakavuus Euroopassa runsas pari viikko sitten lopulta valkeni, toimi EU hyvin pikaisesti. Komissio esitti 17.3. joukon ehdotuksia, jotka Eurooppa-neuvosto videokokouksessaan hyväksyi vielä samana iltana. Yhteisillä toimilla tähdättiin mm. viruksen leviämisen rajoittamiseen, lääkkeiden ja terveydenhuoltosektorin tarvikkeiden saatavuuden varmistamiseen, talousvaikutusten lieventämiseen jäsenmaissa sekä EU-kansalaisten avustamiseen kotiin matkustamisessa. Erityisen tärkeä päätös oli myös EU:n lisäpanostukset koronaan tepsivän rokotteen tutkimus- ja kehittämistyöhön.

Talouteen liittyvien haitallisten vaikutusten lieventämiseksi EU teki myös eräitä merkittäviä ja nopeita päätöksiä. Heti tuoreeltaan kriisin puhjettua EU päätti 37 mrd. euron tukipaketista pk-yritysten ja terveydenhuoltosektorin toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tämä rahoitetaan EU:n budjetista käyttämättömistä varoista sekä koheesiopolitiikkaan ohjatuista, mutta vielä käyttämättömistä varoista. Pian tämän jälkeen Euroopan Keskuspankki, EKP julkaisi 750 miljardin € tukipakettinsa, johon sisältyy mm. valtiontukea yrityksille (tukirajat nelinkertaistettu) valtiontakausten kasvattamista, korkotukea ja lyhytaikaisia vientiluottoja. Euromaat ovat viime päivinä keskustelleet siitä, millainen rooli Euroalueen vakausmekanismiin (European Stability Mechanism) sisältyvällä kriisirahastolla (410 mrd €) voisi olla koronakriisin taloudellisten haittojen torjunnassa.  Esillä on ollut myös yhteisvastuullisten joukkovelkakirjojen eli ns. koronabondien luominen jäsenmaiden kriisitoimien rahoittamiseksi. Tästä asiasta ei toistaiseksi yhteisymmärrystä euromaiden välillä ole. Jakolinja koronabondeista on jotakuinkin sama pohjoisten ja eteläisten maiden väillä, kuin kymmenen vuotta sitten eurokriisin hoitoon suunnitelluissa yhteisvastuullisissa eurobondeissa.  

Myös maatilojen tilanteen helpottamiseksi EU:ssa on tehty joitakin sääntömuutoksia. Päivitettyjen valtiotukisääntöjen puitteissa maataloustuottajat voivat nyt saada tilapäistä valtiontukea enintään 100 000 euroa maatilaa kohden. Tämän lisäksi EU-maat voivat myöntää maatalousalalla ns. vähämerkityksistä tukea. Jäsenmaat voivat tarvittaessa saada jatkoaikaa tukihakemusten jättämiselle. Komissio on myös luvannut seurata tiiviisti maatalousmarkkinoiden ja elintarvikekaupan kehittymistä. Komissio teki viime viikolla niin ikään esityksiä tavarankuljetusten varmistamiseksi sisämarkkinoilla. Tämä on tärkeää myös elintarvikeketjun toiminnan turvaamiseksi.

EU:n toimien tehokkuudesta koronakriisin hoidossa voidaan käydä keskustelua, vaikka tässä vaiheessa tärkeintä onkin taudin taltuttaminen ja sen haitallisten seurausten lieventäminen. Jälkiviisaasti on helppo todeta, että tilanteeseen reagoitiin liian myöhään ja riittämättömästi. Eurooppa ei pystynyt estämään pandemian leviämistä.  Toiminta jäsenmaissa on ollut hyvin eri tasoista, eri aikaista ja tehotonta. Asiassa toimittiin, tai ei toimittu, liian kansallisesti ja liian myöhään. Koordinoituihin ja vahvempiin toimiin EU:n tasolla, ainakin vahvojen suositusten muodossa, olisi ollut selkeä tarve. Vahvempi EU tässä asiassa olisi ollut paikallaan. MEP Sirpa Pietikäinen ehdotti uutiskirjeessään viime viikolla, että EU tarvitsee yhteisen tartuntatautipolitiikan.

Koronakriisi on laittanut Ursula Von der Leyenin komission työjärjestyksen täysin uusiksi. Komission tulee keskittyä nyt kaikella tarmollaan pandemian taltuttamiseen ja sen haitallisten seurausten lieventämiseen. Von der Leyenin komission keskeisiin tavoitteisiin kuuluu ns. Vihreän elvytyksen -ohjelma eli Green Deal, jolla tähdätään hiilineutraaliin EU:hun vuoteen 2050 mennessä. Green Deal pitää sisällään monia yksityiskohtia, joihin kuuluvat mm. EU:n biodiversiteettistrategia ja ruokaketjua koskeva Pellolta Pöytään (Farm to Fork) -strategia. Alun perin komission piti antaa näihin liittyvät esityksensä jo kuluvan kuun aikana, mutta nyt komissio on lykännyt esityksiään huhtikuun lopulle. Ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeyttä ja tavoitetta hiilineutraalista EU:sta ei pidä vähätellä. Kuitenkaan tänä keväänä, pandemian ollessa mahdollisesti laajimmillaan, ei ole oikea aika käydä keskustelua EU:n biodiversiteetistä ja Pellolta pöytään -strategiasta.  Tässä tilanteessa komission on syytä lykätä esityksiään reilusti myöhempään ajankohtaan.

aiheet: talous, eu, korona

EUROOPASTA JA EU:STA

Simo Tiainen, johtaja, MTK


Olen Itä-Suomesta opintielle ja maailmalle lähtenyt maatilan poika.
Bryssel ja EU ovat vuosien varrella tulleet tutuksi eri työtehtävissä, mm. MTK:n Brysselin toimistossa. Nykyinen tehtäväni Euroopan Talous- ja Sosiaalikomitean (ETSK) jäsenenä vie minut edelleen säännöllisesti Brysseliin.
Asun Vantaalla, vietän kesäni pääosin Tuusulassa ja kotitilani Savonlinnassa on edelleen tärkeä paikka. Perheeseeni kuuluvat vaimoni Helena ja kolme opiskelevaa lasta. Harrastan liikuntaa ja musiikkia.
Tässä blogissa käsittelen erityisesti ajankohtaisia EU-aiheisia teemoja.