Kurpitsa on paljon muutakin kuin halloween-koriste – Kotimainen sato yllättää monipuolisuudellaan
Tiedote – Maatalous ja suomalainen ruoka
Kurpitsa on paljon muutakin kuin halloween-koriste – Kotimainen sato yllättää monipuolisuudellaan
22.10.2026
Kotimaisten kurpitsojen sesonki on parhaimmillaan juuri ennen halloweenia ja pyhäinpäivää, joita vietetään tänä vuonna samana päivänä lauantaina 31.10. Suomessa kurpitsaa viljellään noin 40 hehtaarilla, ja viljelyala on pysynyt viime vuosina melko vakaana. Syksyn värikäs sesonkiherkku tunnetaan halloween-koristeena ja pikkelssinä, mutta se taipuu myös keittoihin, pastoihin ja leivonnaisiin.
.jpg)
Kotimaisten kurpitsojen pääsesonki ajoittuu syyskuusta marraskuuhun. Kesällä herkutellaan kesäkurpitsalla, mutta syksyllä on paksukuoristen talvikurpitsojen aika. Valikoimasta löytyy monenmuotoisia, -värisiä ja -makuisia lajikkeita.
Kotimainen kurpitsa kasvaa avomaalla. Sen viljely keskittyy erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomeen sekä muille suotuisille avomaanvihannesten tuotantoalueille.
Kurpitsa tarvitsee lämpöä, aurinkoa ja riittävästi vettä. Suomen lyhyt kasvukausi asettaa viljelylle haasteita, sillä kurpitsa on hallanarka. Taimet istutetaan avomaalle alkukesällä, ja talvikurpitsat korjataan ennen syksyn pakkasia.
– Kurpitsa on hieno esimerkki kotimaisen kasvintuotannon monipuolisuudesta. Sen viljely vaatii osaamista ja onnistunutta ajoitusta, sillä kasvukausi on Suomessa lyhyt. Kotimaisilta pelloilta saadaan kuitenkin monipuolinen valikoima kurpitsoja, joista toivoisi yhä useamman löytävän tiensä suomalaisten ruokapöytiin, sanoo MTK:n asiantuntija Mika Virtanen.
Myskikurpitsaa, hokkaidoa ja spagettikurpitsaa – jokaiselle löytyy suosikki
Kurpitsalajikkeet eroavat toisistaan niin maun, rakenteen kuin käyttötapojenkin osalta. Makeahko ja hieman pähkinäinen myskikurpitsa sopii paahtamiseen, keittoihin ja pastoihin. Täyteläinen hokkaidokurpitsa on helppokäyttöinen, sillä sen ohutta kuorta ei yleensä tarvitse poistaa ennen kypsentämistä.
Spagettikurpitsan hedelmäliha muuttuu kypsennettäessä säikeiseksi, ja sitä voi käyttää pastan tapaan. Jättikurpitsa sopii keittoihin, soseisiin ja leivontaan, kun taas hauskannäköinen patty pan eli ufokurpitsa valmistetaan kesäkurpitsan tavoin.
– Kurpitsa on turhan aliarvostettu raaka-aine suomalaisessa keittiössä. Se sopii niin arkiruokiin kuin juhlapöytäänkin, ja siitä saa helposti maukasta ruokaa esimerkiksi paahtamalla, keitoissa tai leivonnassa. Kurpitsaa kannattaa kokeilla rohkeasti, sillä se on helppo tapa tuoda vaihtelua tuttuihin ruokiin ja lisätä kotimaisten kasvisten käyttöä, kannustaa MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen.
Kurpitsa säilyy pitkään ja tuo väriä ruokavalioon
Kurpitsa on kevyt ja vesipitoinen kasvis. Erityisesti oranssimaltoiset lajikkeet sisältävät beetakaroteenia, josta elimistö voi muodostaa A-vitamiinia. Kurpitsasta saa myös kaliumia ja jonkin verran kuitua.
Kaupassa kannattaa valita painava ja ehjä kurpitsa, jonka kanta on tallella. Kokonainen talvikurpitsa voi säilyä viileähkössä, kuivassa ja ilmavassa paikassa jopa kuukausia. Leikattu kurpitsa säilytetään jääkaapissa ja käytetään muutaman päivän kuluessa.
Suurikin kurpitsa kannattaa hyödyntää kerralla: osan voi paahtaa uunissa, osasta valmistaa keittoa ja loput soseuttaa pakastimeen. Koristekäyttöön tarkoitettuja kurpitsoja ei pidä syödä, sillä osa lajikkeista sisältää haitallisia karvasaineita.
Kokeile kurpitsaa näillä resepteillä:
Kurpitsakakku: Kurpitsa mehevöittää makeat leivonnaiset.
Lisätiedot:
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK, 040 568 8802
Mika Virtanen, asiantuntija, MTK, 040 054 4728
aiheet: kasvinviljely, satokausi, mtk mobiili, kurpitsa, halloween
