Lausunto

MTK kirjallinen lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi energian alkuperätakuista annetun lain muuttamisesta ja laiksi eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetun lain 37 a §:n muuttamisesta sekä luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi energian alkuperätakuista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

28.04.2026

Tyä- ja elinkeinoministeriö

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi energian alkuperätakuista annetun lain muuttamisesta ja laiksi eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetun lain 37 a §:n muuttamisesta sekä luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi energian alkuperätakuista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja esittää kunnioittaen seuraavaa. 

Hallituksen esitysluonnoksessa s. 8 todetaan: ”Uusiutuvan energian yhteisöllä tarkoitetaan RED-direktiivin 2 artiklan 16 kohdan mukaan oikeushenkilöä a) joka sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti perustuu avoimeen ja vapaaehtoiseen osallistumiseen, on riippumaton ja tosiasiallisesti sellaisten osakkeenomistajien tai jäsenten määräysvallassa, jotka sijaitsevat lähellä kyseisen oikeushenkilön omistamia ja kehittämiä uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä hankkeita; b) jonka osakkeenomistajat tai jäsenet ovat luonnollisia henkilöitä, pk-yrityksiä tai paikallisviranomaisia, mukaan lukien kunnat; c) jonka ensisijainen tarkoitus on tuottaa ympäristöön liittyvää, taloudellista tai sosiaalista hyötyä osakkeenomistajilleen tai jäsenilleen tai alueille, joilla se toimii, eikä rahallista voittoa.” 

Edelleen Hallituksen esitysluonnoksessa s.7 todetaan: ”Keskeisenä lisäyksenä on, että myyjän velvoite alkuperätakuiden käyttöön uusiutuvan energian osuuden osoittamiseksi loppukuluttajille on laajennettu kaasuun ja vetyyn.” 

MTK:n näkemyksen mukaan alle 2MW laitoksissa biokaasua tuottavat toiminnanharjoittajat tyypillisesti täyttävät uusiutuvan energian direktiivissä määritellyn uusiutuvan energian yhteisön laadulliset tunnuspiirteet. Erityisesti maatilojen yhteydessä toimivien biokaasulaitosten keskeisinä tavoitteina on parantaa maatilojen ravinteiden kierron laatua ja tehokkuutta, tuottaa ympäristöhyötyjä ja parantaa maatilatalouden energiaomavaraisuutta. Direktiivin määritelmä sallii myös taloudellisen hyödyn toteutumisen, jos muut määritelmän laadulliset seikat toteutuvat. Tämä on tyypillinen lähtökohta, kun maatilan yhteyteen aletaan suunnittelemaan biokaasulaitosta. Myös MAKERA-muotoinen investointituki edellyttää tuen myöntämiskriteereissä, että vähintään 50 % laitoksen tuottamasta energiasta on hyödynnettävä maatilatalouden yhteydessä. Tämä on erittäin tehokas rajoite direktiivin energiayhteisöiden kohdalla mainitsemalle rahallisen voiton tavoittelun estämiseksi. Maatilojen CHP-biokaasulaitosten tuottama sähkö on aina uusiutuvaa. Maatilat käyttävät suurimman osan sähköstään itse, mutta osan he myyvät ulos, jos ulosmyytävälle osuudelle on olemassa asiakas. Kun tämä sähkö myydään edelleen, niin sille pitäisi olla myönnettynä alkuperätakuut. Muussa tapauksessa asiakkuuden varmistaminen on hyvin epävarmaa. Maatiloille alkuperätakuut olisivat tuhansien eurojen kertakustannus aloitusvaiheessa ja lisäksi vuosittainkin todennäköisesti yli tuhannen euron kustannus. Nämä maksut syövät maatilojen biokaasulaitosten kannattavuutta ja joissain tapauksissa kustannukset olisivat suuremmat kuin sähköstä saatava tuotto.   

MTK esittää, että hallituksen esitysluonnosta selkeytetään vähintään perusteluista uusiutuvan energian yhteisön määritelmän osalta siten, että alle 2MW laitoksissa direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan 28 alakohdassa määriteltyä biokaasua, mukaan lukien biokaasu, joka on jalostettu biometaaniksi tai sähköksi, ja mainitun direktiivin 2 artiklan 36 alakohdassa määriteltyjä muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita tuottavat toiminnanharjoittajat rinnastetaan kansallisessa lainsäädännössä uusiutuvan energian direktiivin mukaiseen uusiutuvan energian yhteisöön ja että näille otetaan käyttöön ja jatkossa sovelletaan direktiivin edellyttämiä yksinkertaistettuja rekisteröintiprosesseja ja alennettuja rekisteröintimaksuja.  

MTK:n käsityksen mukaan nykyiseen alkuperätakuujärjestelmään ei ole osallistunut em. kaltaisia toiminnanharjoittajia kuin yksittäisiä toimijoita sähkön osalta, koska se ei ole toistaiseksi ollut teknis-taloudellisesti mahdollista. MTK:n toiminnanharjoittajilta saaman palautteen perusteella keskeinen pullonkaula alkuperätakuiden tarjoamiseen markkinoille on raskas viranomaisprosessi ja kalliit osallistumismaksut suhteessa toiminnan vähäiseen taloudelliseen arvoon. Lisätarjonnan syntyminen olisi tavoiteltavaa koko alkuperätakuujärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyden kannalta. Hajautettu biokaasun tuotanto tarjoaisi osaltaan mahdollisuuden tähän. MTK:n esittämä muutos edistäisi myös hallituksen esityksessä mainittua ”Kaasumarkkinadirektiivin tavoitetta helpottaa uusiutuvan kaasun ja vähähiilisen kaasun sekä vedyn pääsyä energiajärjestelmään, mikä mahdollistaa irtautumisen fossiilisesta kaasusta, ja antaa uusiutuvalle kaasulle ja vähähiiliselle kaasulle sekä vedylle tärkeä rooli pyrittäessä saavuttamaan unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteet ja ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.” MTK:n esittämä muutos ei tarjoa näille hyvin pienille toiminnanharjoittajille suhteetonta kilpailuetua, koska toiminta luonteeltaan hyödyttää skaalaetujen kautta suuruuden ekonomiaa. Esitetty selkeytys olisi ennen kaikkea sujuvoittamistavoitteita palveleva ja uusiutuvan energian direktiivin tavoitetilan käytännöntasolla teknologianeutraalisti toimeenpaneva. 

MTK ei esitä muutoksia jo nykyisin voimassa oleviin kaasun varmennusvelvoitteen poikkeuksiin, vaan niiden tulisi säilyä edelleen voimassa. MTK ei myöskään esitä muutoksia hallituksen esityksessäkin mainittuun lainsäädännön tilaan, jonka mukaan alkuperätakuiden myöntämisen edellytyksenä ei ole, että tuotettu energia olisi kestävää. Alkuperätakuita voidaan myöntää energialle, joka on RED-direktiivin uusiutuvan energian määritelmän mukaisesti uusiutuvaa. MTK:n esittämä muutos olisi yhteensopiva kansallisen kestävyyslainsäädännön soveltamisalan kanssa. 

Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan Ruotsissa pienten laitosten kohtelu toteutetun seuraavasti: ”Uusiutuvan energian yhteisöjä koskevien alempien rekisteröintimaksujen osalta, että uusiutuvan energian yhteisöjä ei ole erikseen määritelty Ruotsin lainsäädännössä. Mikäli vuosituotanto on alle 500 MWh, rekisteröintimaksuja ei perittäisi. Tämä katsotaan direktiivin mukaiseksi uusiutuvan energian yhteisöjen edistämistoimenpiteeksi.”  Myös Tanskassa uusiutuvan energian yhteisöille on otettu käyttöön yksinkertaistetut rekisteröintiprosessit ja tietovaatimukset sekä alennetut rekisteröintimaksut. Virossa alkuperätakuujärjestelmään liittyminen on ilmaista, jonka lisäksi siirrot rekisterin sisällä ovat ilmaisia. Näin ollen Virossa valmistelussa on arvioitu, että alennetuille rekisteröintimaksuille uusiutuvan energian yhteisöille ei olisi enää minkäänlaista tarvetta. MTK huomauttaa, että mikäli pienille laitoksille ja energiayhteisöille ei Suomen lainsäädännössä toteutettaisi minkäänlaisia huojennuksia, kilpailuasetelma Suomessa tapahtuvan tuotannon ja Ruotsissa, Tanskassa tai Virossa tapahtuvan tuotannon osalta vinoutuisi näiltäkin osin naapurimaiden tuottajien eduksi. Alkuperätakuiden kaupan osalta tämä todennäköisesti tarkoittaisi naapurimaista tapahtuvan tuonnin lisääntymistä ja toisaalta viennin edellytysten heikkenemistä, koska kotimaisella tarjonnalla olisi kilpailuhaittaa suhteessa naapureihin.    

Helsingissä 28.4.2026 

Anssi Kainulainen
Energia-asiantuntija

Leena Kristeri 
Elinvoimajohtaja 

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

aiheet: energia, lausunto