Lausunto luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta kiinteistötoimitusmaksuista vuonna 2025
Lausunto luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta kiinteistötoimitusmaksuista vuonna 2025
Lausunto
Lausunto luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta kiinteistötoimitusmaksuista vuonna 2025
14.11.2024
Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry lausuu otsikon asiassa seuraavaa:
Nyt lausunnolla olevassa asetusluonnoksessa on kyse vuodelle 2025 veloitettavien kiinteistötoimitusmaksujen asettamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö esittää maksuihin korotuksia, joiden myötä kiinteistötoimitusmaksut nousisivat keskimäärin 10,1%. Maksujen korotustarvetta perustellaan yleisen kustannustason nousulla mm. palkkaratkaisujen vaikutuksesta. Lisäksi joitakin kiinteistötoimituslajeja muutetaan toimituskorvausperusteisesta työkorvausperusteiseksi (kiinteähintaisesta toimituksesta työaikaveloitteisiksi).
Kiinteistöjen yhdistämistä ja tilusvaihtoja koskevat maksut nousisivat keskimäärin 10%. Viimeisimpien vuosien aikana maksuja on nostettu vuosittain ja maksuja korotettaisiin jälleen. Kiinteistöjen yhdistämistä ja tilusvaihtoja koskevat maksut nousisivat keskimäärin 30% suhteessa vuoden 2022 tasoon. MTK näkee tarvetta tarkastella toistuvien korotuksien vaikutuksia toimitusten määräkehitykseen sekä arvioimaan toimituksien hintatasoa, jossa toimituksien määräkehitys on vakaa tai kasvava.
Yhteisten alueiden yhdistämistä koskevasta toimituksesta perittävästä kiinteistötoimitusmaksua esitetään muutettavaksi merkittävästi suhteessa nykyasetukseen. Yhdistämisen osakaskiinteistöjen lukumäärään porrastettu kiinteä maksu esitetään koostuvan toimituskohtaisesta perusmaksusta, osakaskuntakohtaisesta maksusta sekä osakaskiinteistökohtaisesta maksusta. Osakasmäärältään suurimman yhteisen alueen osakaskuntaa ei oteta huomioon jälkimmäisessä maksuperusteessa. MTK ei pysty arvioimaan tuleeko uudistus todellisuudessa kustantamaan enemmän vai vähemmän osakaskunnille heidän yhdistymishankkeissa suhteessa nykyasetukseen. MTK pitää hyvänä ”Osakasmäärältään suurimman yhteisen alueen osakaskuntaa ei oteta huomioon jälkimmäisessä maksuperusteessa” -kirjaustäsmennystä, mikä ei lisää suurimman osakaskunnan taloudellisia esteitä osallistua yhdistymishankkeeseen. MTK tunnistaa osakaskuntien osalta tarpeen ja halun yhdistymisille, mutta taloudelliset asiat nousevat usein esteeksi, eteenkin jos edellinen yhdistyminen on tapahtunut lähivuosina. Vesialueita hallinnoivilla osakaskunnilla on lakisääteisiä velvoitteita kalakantojen hoidossa ja ylimääräisiä varoja ei välttämättä ole vaikka tarpeita ja haluja yhdistymiselle olisi. MTK toivoo maksuperusteuudistuksessa enemmän asiakaslähtöisyyttä, joka järjestelmänä kannustaisi toteuttamaan useamman osakaskunnan yhdistymisiä. Nyt esitetty maksuperustejärjestelmä ei tähän kannusta. MTK ehdottaa, että osakaskunta- ja osakaskiinteistömaksuperusteet alentuisivat yhdistymishankkeeseen osallistuvien osakaskuntien määrän kasvaessa, mikä loisi jo järjestelmänä kannusteen toteuttaa useamman osakaskunnan yhdistymisiä yhdessä ”Osakasmäärältään suurimman yhteisen alueen osakaskuntaa ei oteta huomioon jälkimmäisessä maksuperusteessa” -kirjaustäsmennyksen kanssa. MTK:n mielestä yhdistämisen kiinteä perusmaksu riippumatta osakaskuntamäärästä ei ole riittävä taloudellinen kannustin toteuttaa useamman osakaskunnan yhdistämistä samalla toimituksella.
Asetusluonnoksessa ehdotetaan halkomisen, yhteisen alueen jaon, vesijätön ja yhteisen alueen lunastamisen, tontin tai rakennusosan lunastamisen, yksityistietoimituksien ja rasitetoimituksien maksuperusteiden muuttamista kiinteähintaisesta työaikaperusteisiksi. Keskeisenä perusteena muutokselle on, etteivät maksut ole kattaneet toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Tämä muutosehdotus tulee siis tarkoittamaan toimituskustannuksien kasvamista maanomistajille. MTK on huolissaan maanomistajien tasavertaisen kohtelun toteutumisesta samankaltaisissa toimituksissa muutoksen myötä, sillä toimituksien kustannus maanomistajalle muotoutuu toimitusta toteuttavien viranomaisten osaamisesta ja työtehokkuudesta, mikä lisää epävarmuuksia kokonaiskustannuksista. MTK ei pidä muutosehdotuksia maanomistajien kannalta hyväksyttävinä.
MTK näkee tarvetta tulevaisuudessa tarkastella toimitusten houkuttelevuutta myös toimitusten tavoitteiden näkökannalta. Esimerkiksi tilusvaihtoja tehdään määrällisesti vähän vuosittain, vaikka tarkoituksenmukaisen maankäytön näkökulmasta tilusvaihdot olisivat todella järkeviä ja kustannustehokkaita toimenpiteitä esimerkiksi vähentämään maatalouden päästöjä ja muodostamaan tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia. Tilusvaihdot on todettu maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa yhtenä toimenpiteenä pellonraivaustarpeen vähentämiseksi ja siten tukien Suomen metsäkadon hillintätavoitteita. Sama koskee kiinteistöjen yhdistämisen tuomia hyötyjä operatiivisten toimintojen kustannusten pienentämisessä. Kiinteistöjä yhdistämällä saadaan työmäärää vähennettyä moninkertaisesti esimerkiksi puukaupassa, metsävakuutuksissa, metsään.fi palvelujen ylläpidossa jne. Eräiden toimitusten kustannuksia tulisikin verrata niiden tuomiin hyötyihin, jolloin toimituksia olisi myös helpompi markkinoida jatkossa.
MTK pitää sähköisten palveluiden kehittämistä hyvänä asiana. MTK kuitenkin muistuttaa sähköisten palveluiden ratkaisevan vain osan Maanmittauslaitoksen palveluista, eivätkä ne voi korvata asiantuntijoiden tarvetta. MTK on jo vuonna 2016 lausunut sähköisten palvelujen tehostamisen tuomasta lisäkustannuksesta toimitushintoihin. Jossain vaiheessa palvelujen kehittämisellä pitäisi kuitenkin olla päinvastainen vaikutus ja kustannushyötyjen tulisi näkyä myös asiakkaalle päin. Toistaiseksi kustannukset ovat näyttäytyneet toimitushintojen toistuvina korotuksina. MTK:n käsityksen mukaan maksukorotukset ovat omiaan vähentämään maanmittauslaitoksen palveluiden käyttämistä, mikä ei ole toivottavaa kiinteistötietojärjestelmän luotettavuudelle eikä myöskään omistajan oikeusturvalle eikä kiinteistöjen tarkoituksenmukaiselle käytölle. MTK katsookin, että maanomistajiin kohdistuvien maksujen korottamisesta tulisi pidättäytyä.
MTK kannustaa Maanmittauslaitosta kehittämään palvelustrategian, jossa automaattinen päätöksenteko, tekoälyä hyödyntävät toimenpiteet ja ihmistoimintaa edellyttävät päätökset/toimenpiteet toteutetaan optimaalisesti ja kustannustehokkaasti. Maanmittauslaitoksella on jo käytössä automatisoitua päätöksentekoa, minkä kehitystyötä tulee jatkaa ja ottaa laaja-alaisemmin käyttöön. MTK arvioi automaattisen ratkaisumenettelyn laajemman käyttöönoton mm. parantavan asiakaskokemusta, lisäävän kustannustehokkuutta sekä vapauttavan henkilöstöresurssia sellaisiin toimenpiteisiin joihin automaattista ratkaisumenettelyä ei voi soveltaa sekä konkreettisiin maanmittaustoimituksiin (sis. lunastus- ja korvaustoimitukset). Myös muut viranomaiset ja julkisoikeudelliset laitokset ovat ottaneet automaattisen ratkaisumenettelyn laaja-alaisesti käyttöön. Esimerkiksi Suomen Metsäkeskus on ottanut käyttöön automaattisen ratkaisumenettelyn taimikon ja nuoren metsän hoidon hakemuksen ja toteutusilmoituksen, terveyslannoituksen rahoitushakemuksen sekä terveyslannoituksen toteutusilmoituksen käsittelyssä. Hallintolaki, tietohallintalaki ja tietosuojalainsäädäntö mahdollistavat automaattisen ratkaisumenettelyn, kun automaattiselle ratkaisumenettelylle on selkeät menettelysäännöt ja lainsäädännön edellytykset täyttyvät.
Helsingissä 14.11.2024
Juho Ikonen
Maankäytön asiantuntija
Leena Kristeri
Elinvoimajohtaja
aiheet: maankäyttö, lausunto, kiinteistötoimitusmaksu