Lausunto lainsäädännön jälkiarvioinnin kehittämisestä valtioneuvostossa

Takaisin Lausunto lainsäädännön jälkiarvioinnin kehittämisestä valtioneuvostossa

Lausunto

Lausunto lainsäädännön jälkiarvioinnin kehittämisestä valtioneuvostossa

29.09.2021

Oikeusministeriö

LAUSUNTO LAINSÄÄDÄNNÖN JÄLKIARVIOINNIN KEHITTÄMISESTÄ VALTIONEUVOSTOSSA (toimitettu kysymyskohtaisina kommentteina Lausuntopalveluun)

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta lausua lainsäädännön jälkiarvioinnin kehittämisestä valtioneuvostossa ja kunnioittavasti toteaa seuraavaa:

Asian tausta

Valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisen yhteistyöryhmä pyytää lausunto lainsäädännön jälkiarvioinnin kehittämiseksi. Lainvalmistelun kehittämisen yhteistyöryhmä on oikeusministeriön asettama poikkihallinnollinen työryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida säädösvalmistelun kehittämistyötä valtioneuvostossa.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että lainsäädännön vaikutusten jälkiarviointia kehitetään. Lisäksi OECD:n suositukset jäsenmaille tukevat lainsäädännön jälkiarvioinnin vakiinnuttamista pysyväksi osaksi suomalaista päätöksentekojärjestelmää.

Jälkiarviointeja tehdään Suomessa, mutta niiden toteutusta ei koordinoida eikä seurata valtioneuvostossa. Lainsäädännön jälkiarviointia on Suomessa monen tyyppistä. Tehdyt jälkiarvioinnit perustuvat usein ministeriöiden tekemiin selvityksiin tai hallinnonalakohtaisten tilastojen seurantaan. Ministeriöt myös tilaavat jälkiarviointiselvityksiä muun muassa yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta. Lisäksi eräänlaisena lainsäädännön jälkiarvioinnin järjestelmänä toimii eduskunnan esittämät jälkiseurantalausumat, joissa eduskunta edellyttää hallituksen arvioivan lainsäädäntöuudistuksen vaikutuksia ja raportoivan niistä eduskunnalle. Samoin EU-säädöksissä saatetaan käyttää uudelleentarkastelulausekkeita, joissa asetetaan vaatimuksia lainsäädännön kansalliselle jälkiarvioinnille.

Jälkiarvioinnin kehittämisestä on viime vuosina laadittu aloite ja selvityksiä, joissa on pohdittu lainsäädännön jälkiarvioinnin kehittämistä Suomessa ja annettu sitä koskevia suosituksia.

Lainsäädännön arviointineuvosto on tehnyt 19.3.2019 aloitteen valtioneuvostotasoinen lainsäädännön jälkiarviointijärjestelmän laatimisesta Suomeen. Aloitteessa esitetään, että järjestelmä määrittäisi, minkälaisista laeista laaditaan jälkiarviointi sekä yleiset periaatteet sille, miten ne laaditaan, mitkä tahot niitä tuottaisivat, miten jälkiarvioinnit rahoitetaan ja kuinka arvioiden laatua valvotaan.
Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmä – Oskari Nokso-Koivisto, Matti Sarvimäki ja Otto Toivanen – ovat vuonna 2019 julkaistussa raportissa esittäneet, että politiikkatoimien laadukas ja luotettava jälkiarviointi otettaisiin kiinteäksi osaksi suomalaista päätöksentekojärjestelmää. Raportissa on kuvattu, miten jälkiarviointi tulisi suunnitella, jotta saatu tutkimustieto olisi luotettavaa ja laadukasta.
Huhtikuussa 2021 julkaistiin osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutettu selvitys ”Lakien toimivuuden ja vaikutusten jälkiarviointi - Nykytilan kuvauksesta kehittämisehdotuksiin”. Hankkeessa selvitettiin, miten lainsäädännön toimeenpanoa, lakien vaikutuksia ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan. Kotimaisia käytäntöjä tarkasteltiin jälkiarviointien organisoinnin, käytettyjen arviointimetodien, arviointien laadun varmistamisen sekä arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen näkökulmista. Lisäksi selvitettiin lainsäädännön jälkiarvioinnin kansainvälisiä organisoinnin ja toteuttamisen muotoja. Selvityksen laativat Frisky & Anjoy, Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus.

Lausuntopalvelussa esitetyt kysymykset

1. Jälkiarvioitavat lainsäädäntöhankkeet

Tulisiko kaikista lainsäädäntöhankkeista tehdä jälkiarviointi? Perustele. (kyllä, ei, eos)

Ei. Jälkiarviointi tulisi tehdä vain yhteiskunnallisesti merkittävistä lakihankkeista.
Jos jälkiarviointi toteutettaisiin vain osasta lainsäädäntöhankkeita, millaisin kriteerein jälkiarvioitavat lainsäädäntöhankkeet tulisi valita?

Yhteiskunnallisesti merkittäväksi lakihankkeen tekee esimerkiksi poikkihallinnollisuus ja merkittävät taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset. Merkittävyys voi muodostua myös poliittisesta merkityksestä tai oikeustilan muuttumisesta. Jälkiarviointi auttaisi tällöin seuraamaan, päästäänkö lakihankkeessa sille asetettuihin tavoitteisiin ja onko valittu oikeat sääntelykeinot.
Tulisiko lainsäädännön jälkiarviointia tehdä säädöksittäin vai laajempina kokonaisuuksia? Perustele. (säädöksinä, laajempina kokonaisuuksina, eos)

Eos. Tyypillinen jälkiarviointi todennäköisesti suoritetaan säädöksittäin, mutta ei tule poissulkea laajempien kokonaisuuksien yhteistarkastelua.
Pitäisikö jälkiarvioinnin tekemistä suunnitella jo lain laadintavaiheessa? Miten?

Jälkiarvioinnin tulisi olla säännönmukaista lainsäädäntöprosessissa. Lain valmisteluvaiheessa usein tunnistetaan asiaan liittyvät epävarmuudet ja voidaan siten ennakoida jälkiarvioinnin tarvetta. Lain laadintavaiheessa on mahdollista tunnistaa jälkiarvioinnin tarve erityisesti silloin, kun jälkiarvioinnille on laadittu yhteiset kriteerit ja jälkiarviointi on systemaattinen osa lainvalmistelua.

2. Jälkiarviointien resursointi ja toteutus

Miten jälkiarvioinnit tulisi rahoittaa ja resursoida?
Eos.
Miten jälkiarviointeja tulisi toteuttaa?

Tämä vaihtelee jälkiarvioinnin tarpeen mukaisesti. Lain valmisteluvaiheessa sidosryhmien tuottama tieto vaikutustenarvioinnissa on usein varsin kysyttyä. Sidosryhmät voivat aivan hyvin osallistua myös tiedon tuottamiseen jälkiarvioinnissa.
Miten varmistetaan jälkiarviointien laatu?
arhaiten siten, että varmistetaan lainvalmistelijoiden osaamisen taso ja lainvalmistelun systemaattinen kehittäminen eri hallinnonaloilla. Jälkiarviointi ei ole irrallinen osa säädösvalmistelua vaan olennainen osa sitä. Jälkiarviointia tulee suunnitelmallisesti johtaa samaan tapaan kuin lainvalmistelua ylipäätään.
Miten voitaisiin lisätä yhteistyötä tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa lainsäädännön jälkiarvioinnissa?

Tutkijoilta ja tutkimuslaitoksilta tilataan erilaisia selvityksiä lain valmistelun tueksi jo nyt. Heitä voidaan hyödyntää samalla tavalla jälkiarvioinnissa.

3. Jälkiarviointien koordinointi

Tulisiko jälkiarviointien tekemistä koordinoida valtioneuvostossa? Perustele. (kyllä, ei, eos) Eos. Mahdollisesti laajojen jälkiarviointien yhteydessä.
Miten mahdollinen koordinointi tulisi toteuttaa? Perustele. (ulkopuolisen tahon toimesta, ministeriöiden välisenä yhteistyönä, muu menettely, mikä?)
Eos.
Millaisia tehtäviä koordinaatioon tulisi sisällyttää?
Eos.

4.Jälkiarviointien hyödyntäminen ja avoimuus

Miten varmistetaan jälkiarviointien hyödyntäminen?

Ottamalla ne systemaattiseksi osaksi eri ministeriöiden suorittamaa säädösvalmistelua.
Miten varmistetaan jälkiarviointien avoimuus ja läpinäkyvyys?
Osallistamalla jälkiarviointiin muitakin kuin hallinnonalojen edustajia.
Tarvitaanko erityinen internet-sivusto, jossa informoidaan jälkiarvioinneista? Perustele. (kyllä, ei, eos)

Tämä olisi erittäin suotavaa.
Mitä tällaisen sivuston tulisi sisältää? (suunnitellut jälkiarvioinnit, tehdyt jälkiarvioinnit, lainsäädäntöhankkeiden vaikutusarvioinnit, muuta, mitä?)

Luetellut kohdat ovat esimerkiksi hyviä.
Onko joitain muuta mitä jälkiarviointien kehittämisessä tulisi huomioida? -