Takaisin Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi biokaasulaitosten määräaikaisesta ravinnekiertotuesta

Lausunto

Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi biokaasulaitosten määräaikaisesta ravinnekiertotuesta

02.10.2023

Maa- ja metsätalousministeriö

Esityksessä ehdotetaan annettavaksi valtioneuvoston asetus biokaasulaitoksille myönnettävästä määräaikaisesta ravinnekiertotuesta, jonka tavoitteena on edistää kierrätyslannoitevalmistemarkkinoita. Tukea maksettaisiin yrityksille, jotka käsittelevät tuotantoeläinten lantaa tai vesienhoidosta peräisin olevia ravinnepitoisia vesikasvibiomassoja biokaasuprosessissa ja jalostavat prosessissa syntyvästä mädätteestä helposti siirrettäviä ja varastoitavia kierrätyslannoitevalmisteita tai muita korkeamman jalostusasteen ravinnetuotteita.

MTK kannattaa määräaikaista ravinnekiertokorvausta ja kiittää sitkeästä valmistelusta useista eteen tulleista haasteista huolimatta.


Pykäläkohtaiset kommentit


5 §:n mukaan tukea voidaan myöntää, jos mädätteestä valmistetaan kierrätyslannoitevalmisteita, joita saatetaan markkinoille. Kirjoitusmuodon perustella voidaan päätellä, että kaikkia valmisteita ei ole tarpeen saattaa markkinoille. Mahdollisten epäselvyyksien välttämiseksi olisi hyvä, että asetuksessa määriteltäisiin tarkemmin, mikä osuus on saatettava markkinoille. Lannan lisäksi syötteeksi hyväksytään vesienhoidosta peräisin oleva kasvibiomassa. Se, mitä vesienhoidosta peräisin oleva kasvibiomassalla tarkoitetaan tässä yhteydessä, olisi syytä tarkentaa itse asetustekstiin.

6 §:ssä todetaan, että tukea ei myönnetä maatilan yritys- ja yhteisötunnuksen alla tai muutoin maatilan yhteydessä harjoitettavaan biokaasuntuotantoon, jossa hyödynnetään maatilan omaa lantaa biokaasun tuottamiseksi ja biokaasuprosessista saatavien lannoitevalmisteiden käyttämiseksi maatilan omassa tuotantotoiminnassa. Ehto on ymmärrettävä, koska tavoitteena on kierrätysravinnemarkkinoiden edistäminen. Epäselväksi kuitenkin jää, miten toimitaan, jos laitos on oma yrityksensä ja laitoksessa käytetään sekä laitoksen omistajan omalta maatilalta tulevaa lantaa että muualta vastaan otettavaa lantaa ja/tai kasvibiomassaa ja lopputuotteesta osa päätyy markkinoille ja osa palautuu omistajan maatilalle.

Muistiossa asia on muotoiltu paremmin ja sen perusteella MTK ehdottaa asetustekstin muuttamista muotoon: Tukea ei myönnetä maatilan yritys- ja yhteisötunnuksen alla tai muutoin maatilan yhteydessä harjoitettavaan biokaasuntuotantoon, jossa hyödynnetään ainoastaan maatilan omaa lantaa biokaasun tuottamiseksi ja biokaasuprosessista saatavien lannoitevalmisteiden käyttämiseksi vain maatilan omassa tuotantotoiminnassa.

8 §:n mukaan tuen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että tuen kohteena olevaa toimintaa ei ole aloitettu ennen kuin kirjallinen tukihakemus on tullut vireille. Edellytys vastaa tuen tarkoitusta eli lannan ja kasvimassan prosessoinnin lisäämistä. MTK muistuttaa, että tämä ei kuitenkaan saa johtaa keinotekoisiin yritysmuutoksiin. Jo olemassa olevien prosessointilaitosten tulee olla korvauksen piirissä siltä osin kuin prosessointimäärä kasvaa vakiintunutta tasoa korkeammalle tai tuotteen laatu vaihtuu biokaasulaitoksella käsiteltävän syötemäärän kasvaessa, syötteen vaihtuessa tai täydentyessä. Muistiossa esitetty kuvaus viittaakin tähän suuntaan. MTK esittää, että pykälää tarkennetaan tältä osin.

12 §:ssä säädetään tarjousten vertailusta. Vertailuluvun laskennassa tukitaso kerrotaan luvulla 0,85, jos lopputuotteen kuiva-ainepitoisuus on enemmän kuin 80 prosenttia ja luvulla 1, jos kuiva-ainepitoisuus on yli 25 prosenttia. Ehdon voisi muotoilla tarkemmin, jotta pitoisuusvaatimukset eivät osu päällekkäin: kerrotaan luvulla 1, jos kuiva-ainepitoisuus on 25–80 prosenttia ja luvulla 0,85, jos kuiva-ainepitoisuus on yli 80 prosenttia.

MTK tukee ehdotusta, että tarjouskilpailussa otetaan huomioon fosforin ylijäämämaakunnat ja vesien tila. Vesientilan arvioinnissa hyödynnetään ajantasaisia pintavesien ekologisen tilan arvioita, mutta millä perusteella luokitellaan fosforin suhteen ylijäämäiset maakunnat.


Muistio


Muistion ensimmäisellä sivulla kuvataan asian taustaa. Tekstistä voi saada osittain virheellisen kuvan kierrätysravinteiden hyödyistä. Kierrätysravinteiden käyttö lannoituksessa ei automaattisesti tarkoita vähäisempää kuormitusta vesiin tai ilmaan, vaan edelleen tulee huolehtia ravinteiden päästöriskin minimoimisesta lannoitteen levityksessä ja pellolta levityksen jälkeen. Myös prosessointiin ja varastointiin liittyy päästöriskejä ja niiden minimoimisesta tulee huolehtia.

Sivulla 6 todetaan, että aiheuttamisperiaatteesta johtuu, että jätettä tuottavia yrityksiä ei saisi vapauttaa jätteen käsittelystä aiheutuvista kustannuksista. Tekstissä jää epäselväksi, mitä tässä tarkoitetaan jätteellä ja mikä on tässä jätettä tuottava yritys.

Muistion sivuilla 8–9 mainitaan, että tukea ei sidottaisi tiettyyn teknologiaan, jotta se mahdollistaisi innovaatiot ja prosessien jatkokehittämisen. Kohtaa on syytä tarkentaa: Tukea ei sidottaisi tiettyyn biokaasuprosessin jälkeiseen teknologiaan, jotta… Tämä täsmentää sitä, että tuki on tarkoitettu vain biokaasulaitosten mädätteen jatkoprosessointiin. Mikäli tukimuoto osoittautuu toimivaksi, on harkittava tuen ulottamista muuhunkin tyyppiseen prosessointiketjuun.

9 §:ään liittyvissä perusteluissa on viimeinen lause tarpeeton (Rakeistamattomien lannoitevalmisteiden kuiva-ainepitoisuuden tulisi olla vähintään 25 prosenttia), sillä aiemmin kerrotun mukaisesti kaikkien lannoitevalmisteiden tulisi olla kuiva-ainepitoisuudeltaan vähintään 25 prosenttia.

Muistion sivulla 11 todetaan, että samalta tilalta tulevan kotieläinten lannan osalta fosforipitoisuuden määritys edellytettäisiin tehtäväksi vain kerran tukiohjelman aikana. Miten toimitaan kasvimassan kanssa, tarvitaanko jokaisesta erästä oma näyte?

Lisäksi sivulla todetaan, että tuettu hanke olisi aloitettava 10 kuukauden kuluessa tuen myöntöpäätöksestä. Ravinnekiertotuen valmistelussa on katsottu, että tuensaaja ehtisi kymmenessä kuukaudessa tarvittaessa hakemaan biokaasulaitokselle kansallisen lainsäädännön edellyttämät luvat tukikelpoisen toiminnan harjoittamiseksi kuten esimerkiksi muutos laitoshyväksyntään. MTK tiedustelee, miten aiotaan varmistaa, että 10 kuukautta todella riittää tähän, sillä olemassa olevan biokaasulaitokseen jatkoprosessointiyksikön rakentaminen saattaa vaatia myös esim. rakennusluvan, ympäristöluvan ja rakentamiseenkin on varattava aikaa. Onko tuki käytännössä mahdollinen muille kuin yksiköille, jotka ovat jo valmisteluissa pitkällä?

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Leena Kristeri
vt. elinvoimajohtaja

Airi Kulmala
asiantuntija, ympäristö