Takaisin Lausunto luonnoksista 1) VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUSTA KOSKEVAN SITOUMUKSEN ANTAMISESTA VUONNA 2023 ja 2) VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSESTA

Lausunto

Lausunto luonnoksista 1) VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUSTA KOSKEVAN SITOUMUKSEN ANTAMISESTA VUONNA 2023 ja 2) VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSESTA

09.11.2022

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta lausua asetusluonnoksista liittyen eläinten hyvinvointikorvauksiin 2023. 

 

MTK:lla ei ole huomauttamista luonnoksesta VN:n asetukseksi EHK:ta koskevan sitoumuksen antamisesta vuonna 2023 (1). Luonnoksesta VN:n asetukseksi eläinten hyvinvointikorvauksesta (2) MTK haluaa tuoda esiin seuraavaa: 

 

Yleisesti 

 

Kotieläintalouden maataloustukien kokonaisuudessa EHK:n merkitys on yhä korostuneempi, jolloin tukitasojen laskelmissa on käytettävä tarkkuutta ja otettava huomioon noussut kustannustaso. Korvaustasolaskelmiin kautta linjan on syytä tehdä sekä yleinen kustannustason muutoksesta johtuva uudelleenlaskenta, että huomioitava työmäärämenekki siten, että tukitaso motivoi sitoutumaan eläinten olosuhteiden parantamiseen.  

Maksatusaikataulua sika- ja siipikarjatoimenpiteiden osalta niin että maksatus olisi yhdessä erässä seuraavan vuoden puolella, ei voida hyväksyä. Riski, että tilojen talous kriisiytyy maksatuksen siirtyessä seuraavan vuoden alkuun, on näillä tuotantosuunnilla todellinen. Talousongelmien riski kasvaa entisestään, kun eläinten hyvinvointikorvaukset tulevat kovin myöhään kustannusten jo realisoiduttua. Ratkaisua ei tule jättää pankkien hyväntahtoisuuden varaan erityisesti investoineiden tilojen osalta. 

Luomun osalta MTK näkee, että ehdotetut toimenpiteet eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ovat oikeansuuntaisia, mutta antaa vain vähän mahdollisuuksia luomussa olevalle kotieläintuotannolle. Luomueläimillekin sopivien toimenpiteiden määrää tulisi lisätä. Pyydämme myös kiinnittämään huomioita eläinyksiköiden muodostumisen perusteisiin erityisesti pienten karitsoiden osalta, joilla ei nyt ole omaa ey-kerrointa.   

 

Naudat 

 

Lypsylehmät ja -hiehot 

 

Poikima-, hoito- ja sairaskarsinat ovat maitotiloilla olennaisia rakenteita eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimenpide on tärkeä ja käytännön toteutuksen kannalta on järkevää, että siirrettäviä aitoja voidaan hyödyntää. Ryhmäkarsinat edistävät laumaeläimen hyvinvointia. Tarkoituksenmukaista olisi, että toimenpide huomioisi myös ryhmäpoikima-, ryhmäsairas- ja ryhmähoitokarsinat ottamalla käyttöön malli, jossa pinta-ala kasvaisi porrastetusti niin, että ensimmäisen eläimen osalta se oli 9 m2 ja seuraavien eläinten osalta 6 m2.  

Vasikoiden olosuhteiden parantaminen -toimenpiteessä, runsas kuivitus on tulkinnanvaraisuuden vuoksi haastava vaatimus. Parempi olisi pehmeä tai kuiva makuualusta, etenkin, kun kuivikkeiden saatavuus tulevaisuudessa on epävarmempaa niin turpeen kuin kutterinkin osalta. Toimenpide ei saisi estää pikkuvasikan siirtoa suoraan ryhmäkarsinaan, yksilökarsinan käyttö olisi mahdollista vain tarvittaessa. Nykyiseen vasikkatoimenpiteeseen nähden uusi toimenpide yksinkertaistuu ryhmäkarsinoiden neliömäärien suhteen, mutta samalla neliöitä tarvitaan enemmän, 2,25 neliömetriä jokaista vasikkaa kohden. Kasvanut neliömäärä tulee huomioida ehdotettua paremmin korvaustasossa.  

  Molemmat laidunnus- ja ulkoilutoimenpiteet edistävät eläinten hyvinvointia usealla tavalla ja samalla myös vastaavat kuluttajien toiveisiin ulkoilevista eläimistä. Monilla tiloilla on kokeilujen myötä päädytty ulkoiluttamaan tai laiduntamaan eläimiä laajemminkin. Tämän vuoksi pienimuotoisempaakin, kuten vain osan karjasta ulkoiluttamiseen, tulisi EHK-toimenpiteellä kannustaa, jotta kiinnostus ja kokeilut lisääntyisivät. MTK katsoo, että ulkoilutoimenpiteessä tulisi olla kaksi vaihtoehtoa: a) nuorkarjan ulkoilu ja b) lypsylehmien ulkoilu. Vaihtoehtojen lisääminen lisäisi toimenpiteeseen sitoutujien määrää ja edistäisi eläinten hyvinvointia useamman eläimen päästessä ulkoilemaan.  

Vielä käynnissä olevalla ohjelmakaudella eläinten hyvinvointikorvauksessa on ollut myös hiehoille kohdistettu toimenpide, vähintään 6 kuukauden ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen. Tätä toimenpidettä tulisi jatkaa nuorkarjan hyvinvoinnin edistämiseksi. 

 

Lihanaudat 

 

Ehdotamme lihanautojen osalta muutoksia Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen -toimenpiteeseen. Korvaustaso laskee nupoutuksen siirryttyä eläinten hyvinvointilain vaatimuksiin, mikä on merkittävä menetys erityisesti vasikkakasvattamoille, joille eläinten hyvinvointikorvaus on ainoa kotieläinsektorin tukielementti. Vasikoiden olosuhteiden parantaminen -toimenpiteessä on ollut kaksi eri pinta-alavaatimusta. Alhaisempi 1–3 kk ikäisille vasikoille ja korkeampi 3–6 kk ikäisille. Tulevalla kaudella noudatettaisiin vain korkeampaa 2,25 m2 pinta-alavaatimusta, jota tällä kaudella sovellettiin 3–6 kk ikäisille vasikoille. Tähän esitämme muutosta siten, että edelleen 1–3 kuukauden ikäisillä vasikoilla olisi mahdollista soveltaa alhaisempaa pinta-alavaatimusta. Toteutuessaan yksi pinta-ala johtaa monien kasvattamoiden jäämiseen eläinten hyvinvointikorvauksen ulkopuolelle tai toisaalta tarvittaisiin rakennuksiin merkittäviä muutos- ja korjaustöitä, jotta pienemmillekin vasikoille saadaan 2,25m2 pinta-ala. Vallitsevassa taloustilanteessa investointien tekeminen ei käytännössä useinkaan ole mahdollista ja kannattavaa. Ala on vahvasti sitoutunut olemassa oleviin pinta-aloihin. Toivomme, että kahden pinta-alan mahdollisuutta vasikoille voidaan vielä tarkastella.  

Olemme jo aiemminkin esittäneet Urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen -toimenpiteen pinta-aloihin muutosta niin, että kylmäpihattoon että lämminpihattoon olisi kaksi eri pinta-alaa eri ikäisille eläimille paremman käytännön toteutettavuuden kannalta. Myös hiehoille esitetään Olosuhteiden parantaminen -toimenpiteeseen mahdollisuutta, kuten kuluvallakin kaudella.  

  

Lampaat 

 

Lampaille esitetty EHK-toimenpide olosuhteiden parantamiseksi sisältää nyt luonnoksessa vaatimuksen hoito- ja poikimakarsinoiden tilavaatimukseksi 2 m2/eläin myös yhteiskäytössä oleviin karsinoihin kaikille yli 3 kuukauden ikäisille eläimille. Näemme että 2 m2 per eläin on liikaa. Esitämme karitsoille (alle 12kk) pinta-alaksi vähintään 1 m2 ja yli vuoden ikäisille 2 m2, kun hoito- ja poikimakarsinaa käytetään yksittäiselle eläimelle ja lainsäädännön vaatima pinta-ala kullekin eläimelle, kun hoito- ja poikimakarsina on yhteiskäytössä usealle eläimelle. Perusteena, että yhteiskäytössä karsinan käytettävissä oleva pinta-ala jakautuu eri eläinten kesken toisin kuin yksilökarsinassa ja karsina muodostetaan liikuteltavista aidoista aina tarpeen mukaan. 

Esitämme edelleen kerintätoimenpidettä lampaiden hyvinvointikorvauksen toimenpiteeksi.  

 

Siat 

 

Sikojen EHK:een ehdotamme edelleen, että ”Emakoiden ja ensikoiden olosuhteiden parantaminen” toimenpiteeseen tulee mahdollistaa osatilamalli. Näin toimimalla mm. emakkopihattoihin tällä ohjelmakaudella investoineet tilat voivat kokeilla uuteen toimintatapaan siirtymistä asteittain.  

Uusi tulossa oleva eläinten hyvinvointilaki kieltänee sikojen kastroinnin siirtymäajalla ja edellyttää ennen kastraatiokiellon voimaantuloa tehokkaampaa kivunlievitystä. Uusi ”Kastraatiokivun poisto paikallispuudutuksella tuottajan tekemänä” – toimenpide auttaisi vähentämään porsaiden kokemaa kipua kastrointitoimenpiteen aikana, mutta toimenpide aiheuttaa lisätyötä, jota voisi tukea EHK toimenpiteen avulla siihen asti, kunnes puuduttamisesta tulee pakollista. 

  Kastraatiokielto edellyttää sikaloissa myös täysin uusien toimintatapojen omaksumista, joten uudella EHK-toimenpiteellä ”Täyskarjujen kasvatus”, jossa edellytettäisiin uros ja naaras sikojen erillään kasvattamista, karjuille suurempaa kasvatuspinta-alaa ja merkittävästi enemmän virikkeiden käyttöä. EHK toimenpide nopeuttaisi siirtymää kastroinnista luopumiseen ja helpottaisi lain toimeenpanoa, kun alalla jäljelle jääneet tilat ovat oppineet kasvattamaan teuraskarjuja siirtymäkauden loppuessa. 

   

Siipikarja 

 

”Siipikarjan rampit ja orret”-toimenpide ehdotetaan otettavaksi käyttöön samanmuotoisena kuin kuluvalla ohjelmakaudella. Vaikka toimenpiteessä ”siipikarjan olosuhteiden parantaminen” mainitaan, että: ”kaikkien lintujen käytössä on oltava virikkeitä, tasoja, ramppeja ja orsia”, toimenpidekuvauksessa ei mainita niiden minimimäärää per lintu ja se aiheuttaa epävarmuutta siitä, millainen määrä niitä katsotaan olevan riittävästi, että toimenpiteen tukiehto täyttyy.  

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK RY 


Jyrki Wallin
Toiminnanjohtaja                                                              

Leena Suojala 
Asiantuntija