Lausunto korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategiasta VN/8330/2022
Lausunto
Lausunto korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategiasta VN/8330/2022
27.10.2022
Opetus- ja kulttuuriministeriö
MTK kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua näkemyksemme luonnoksesta korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategiasta
Kommentit lukuun 1 Korkeakouluopetuksen jatkuvan koulutuksen tarjonta nyt
Strategian mukaan jatkuvan oppimisen tavoite on lisätä työikäisen väestön osaamista joustavilla tavoilla elämän eri tilanteissa. Tässä strategiassa jatkuva oppiminen on laaja käsite, joka kattaa jatkuvan oppimisen ennen tutkintokoulutusta, sen aikana ja sen jälkeen.
Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonnan muodot ovat erikoistumiskoulutus, tutkintojen osia sisältävä koulutus, joka järjestetään täydennyskoulutuksena, avoimena korkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä muu täydennyskoulutus.
Luonnonvara-alan koulutukseen ja osaamiseen liittyy merkittäviä odotuksia liittyen vihreän siirtymän kattavaan lukuisten lainsäädäntöuudistusten myötä. Kuitenkin strategiassa esitettyjen tilastojen mukaan maa- ja metsätalouden koulutusaloilla suoritetaan vähiten avoimen korkeakoulutuksen opintoja.
MTK esittää, että koulutusalakohtaista tietoa myös muista jatkuvan oppimisen volyymeistä olisi esillä strategiassa. Tämä on tärkeää kokonaiskuvan luomiselle sekä koulutustarjonnassa että sille, miten jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia hyödynnetään.
Kommentit lukuun II Miksi korkeakouluopetuksen jatkuvan oppimisen strategia?
Strategian mukaan korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategian tarvetta korostaa se, että korkeakoulujen toiminnan nykyisen rahoituspohjan katsotaan olevan riittämätön jatkuvan oppimisen tarjonnan merkittävään lisäämiseen tutkintokoulutuksen ja tutkimuksen laadun ja toimintaedellytysten vaarantumatta. Jatkuvan oppimisen rahoituspohjaa olisi näin ollen laajennettava.
Edelleen strategian perusteluissa tuodaan esiin vahva TKI toimintaan panostamisen tarve, jossa tavoitellaan julkisten ja yksityisten TK-menojen osuuden lisäämistä 4 prosenttiin BKT:sta. Tämä vaatii sekä uutta osaamista, mutta myös TKI-toimintaan investoivia yrityksiä.
Strategia kuvaa lyhyesti meneillään olevia muutostrendejä korostaen vihreän siirtymän vaatimaa osaamistarvetta sekä osaajapulaa.
MTK ehdottaa, että strategiassa kuvattaisiin yksityiskohtaisemmin sekä rahoituksen rajoituksen ongelmia eli sitä mihin ne erityisesti kohdentuvat ja miten se näkyy. Edelleen strategiasta tulisi saada tarkempi käsitys osaajapulan toimialoista korkeakoulusektorilla.
MTK:n edustaa maa- ja metsätaloustuottajia, jotka ovat ratkaisevassa asemassa sekä vihreän siirtymisen onnistumisessa sekä maan huoltovarmuudessa. Maa- ja metsätalouden yritykset ovat pääosin PK-yrityksiä, joilla ei ole mahdollisuutta investoida TKI-toimintaan. Sen sijaan maa- ja metsätalousyritykset ovat muulla tavoin tärkeä saada mukaan TKI-toimintaan. Näin ollen strategiassa tulisi tunnistaa tarkemmin eri sektoreiden merkitys ja toimintatavat ja erityispiirteet osana korkeakouluopetuksen jatkuvan oppimisen kehittämistä ja TKI-toimintaan panostamista.
Kommentit tavoitteisiin 3+1
MTK pitää tavoitteita lähtökohtaisesti kannatettavina, mutta muistuttaa, että koulutusaloittain ja toimialoittain tarve jatkuvan oppimisen vahvistamiselle vaihtelee paljon. Omaa yritystään pyörittävät maa- ja metsätalouden edustajat tarvitsevat jatkuvan oppimisen saavuttamiselle joustavia tapoja päivittää osaamistaan. Kyse on usein myös yrityskohtaisista osaamistarpeista sekä TKI-työstä. Tähän tarvitaan sekä julkista rahoitusta että räätälöityjä koulutuksia.
Helsingissä 27.10. 2022
MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK RY
Jyrki Wallin Susanna Kumpulainen
toiminnanjohtaja koulutusjohta
