Lausunto

Lausunto esityksestä karhukiintiöksi metsästysvuodelle 2022-2023

22.06.2022

Maa- ja metsätalousministeriö

Luonnonvarakeskuksen uusimman kanta-arvion mukaan Suomen karhukannan kasvu on taittunut. Karhuja arvioidaan olevan 2 250–2 400 yksilöä ennen elokuussa 2022 alkavaa metsästyskautta. Arvio on noin 16% pienempi kuin edellinen arvio (2670-2800). Erillisiä pentueita arvioitiin olevan 212–246. Pentuearvio on noin 17 % pienempi kuin vuoden 2020 arvio (255-283).

Kanta pieneni lähinnä riistakeskuksen Keski-Suomen ja Etelä-Savon aluetoimistojen alueella, mutta sen sijaan kasvoi hieman riistakeskuksen Pohjois-Savon aluetoimiston alueella.

Esityksen perusteluissa kuvataan, että kannanhoidollisella karhunmetsästyksellä pyritään: 1. Ylläpitämään karhun ihmisarkuutta, mikä vähentää mahdollisia konflikteja. 2.Rajoittamaan kannan kasvunopeutta alueilla, jonne karhu vasta palaamassa tai jossa karhukanta on ollut harva, jotta voidaan varmistaa lajiin sopeutuminen ja siten sen hyväksyttävyys. 3. Säilyttämään karhujen tiheys sillä tasolla, että haitat ja vahingot ihmistoiminnoille, tuotantoeläimille ja luonnonvaraiselle riistalle pysyvät sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti hyväksyttävinä.

Karhujen aiheuttamat mehiläisvahingot olivat vuonna 2021 (suluissa 2020) noin 118 000 € (167 000 €), lampaat noin 23 000 € (43000 €), koirat 5100 € ja muut kotieläin- ja irtaimistovahingot noin 2300 €(1600 €) sekä eloton irtaimisto 1900 €. Karhujen aiheuttamat vahingot peltokasveille ja kootulle sadolle olivat noin 85000 € (117 000 €).

Asetuksessa suurimmaksi sallituksi saalismääräksi koko maan osalta esitetään 346. Edellisen vuoden kiintiö oli 457 ja sitä edellinen 384.

Luken kanta-arvion mukaan karhukannan kasvu on saatu pysähtymään. Myös vahinkokehitys on kääntynyt toivotulle lasku-uralle.

Karhukannan hallinnassa erityistä huomiota tulee kiinnittää alueisiin, joilla karhukanta tihein. Näillä alueilla asuvien ja työskentelevien ihmisten ja karhun kohtaaminen on todennäköisintä ja tähän liittyvät riskit myös suurimpia.

Lupakiintiöitä tulee kohdistaa painokkaasti tiheimmän kannan alueisiin, joissa kannan leikkaaminen on edelleen välttämätöntä. Paikalliseen kannanleikkaamiseen on varattava myös riittävästi lupakiintiötä. Edelleen huomiota on kiinnitettävä Pohjois-Karjalaan, missä karhukannan leikkausta tulee jatkaa edelleen. Tämä on välttämätöntä, koska suurpetojen yhteismäärä alueella on kestämätön.

On syytä muistaa, että petovahinkokorvausten piirissä on vain osa aiheutuvista vahingoista. Suurpedot aiheuttavat aina esiintymisalueillaan elinkeinonharjoittajille välittömän vahingon lisäksi merkittävästi ylimääräistä työtä, huolta ja painetta, jotka eivät näy missään tilastoissa.

Esityksen mukaan suurin sallittu saalismäärä koko maassa olisi 346. Määrä olisi peräti neljänneksen pienempi kuin edellisellä kaudella. MTK katsoo, että lupapolitiikassa on tavoiteltava jatkuvuutta ja näin suuria vuosittaisia saalismäärän vaihteluja tulee välttää varsinkin, kun tiedostamme kanta-arvioihin liittyvän epätarkkuuden. Esitetty saalismäärän pudotus käytännössä estäisi varsinaisen kannanleikkauksen jatkamisen tiheimmän kannan alueilla.

MTK esittää, että suurinta saalismäärää alennettaisiin maltillisemmin siten, että valtakunnallinen saaliskiintiö olisi 400 yksilöä. Kaatolupien kohdentamisessa tulee huomioida vahinkokeskittymät, tiheimmän karhukannan alueet, karhu- ja hirvikannan suhde sekä susien määrä alueella.

Helsingissä kesäkuun 22. päivänä 2022

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y.

Marko Mäki-Hakola
metsäjohtaja

Timo Leskinen
kenttäjohtaja

aiheet: mtk, lausunto, karhukiintiöt