Lausunto

Lausunto MMM:n asetusluonnoksesta karhukiintiöiksi 2024-2025

24.08.2024

Maa- ja metsätalousministeriö

Koko Suomen alueelle esitetään yhteensä 224 karhun kiintiötä. Poronhoitoalueelle esitetään 70 karhun kiintiötä (10 läntinen, 60 itäinen) ja muun Suomen kannanhoitoalueelle esitetään 154 karhun kiintiötä metsästyslain nojalla myönnettäville poikkeusluville. 

Vahinkoperusteisten metsästyslain 41a §:n 1 momentin mukaisten poikkeuslupien määrää ei rajoiteta poronhoitoalueella tai muun Suomen kannanhoitoalueella, eikä niitä lueta poronhoitoalueen kiintiömäärään  kuuluviksi eikä muun Suomen kiintiöön kuuluviksi. 

Luken uusimman kanta-arvion mukaan ennuste karhujen kokonaisyksilömäärästä ennen metsästyskautta 2024 on 2 100–2 250 yksilöä. Arvio Suomen karhukannan yksilömäärästä on noin 20 % suurempi kuin vuotta 2023 koskeva arvio. 

Karhujen aiheuttamat porovahingot olivat vuonna 2023 laskennalliselta korvaussummaltaan 1 650 000 euroa. 

Edellisenä vuonna laskennallisesti karhun aiheuttamat porovahingot olivat 1 930 000 euroa. Kotieläinvahinkoja karhut aiheuttivat noin 162 000 euron edestä (vuonna 2022 181 000 euroa), mehiläisvahinkoja 132 000 euroa (vuona 2022 164 559 euroa) ja viljelysvahinkoja 101 000 euroa (vuonna 2022 61 262 euroa).

Suomen karhukannan hallinta suunnitelmallisen kannanhoidollisen metsästyksen kautta oli vakaata ja toimivaa vuosien ajan. Karhun ihmisarkuutta on ylläpidetty metsästyksen keinoin, mikä on vaikuttanut merkittävästi myös kotieläinvahinkoja alentavasti. Esityksessä nostettu päämäärä karhun ihmisarkuuden ylläpitämisestä on keskeinen.   

MTK vahvistaa aineistossa esitetyt vakavat huolet karhukannan kasvusta ja siihen liittyvistä seurauksista. Mikäli muun Suomen alueella ei kannanhoidollista metsästystä pystytä toteuttamaan, nykyisellä karhukannan kasvulla Suomen karhukanta tulee todennäköisesti kaksinkertaistumaan 7-8 vuoden aikana. Karhukannan kasvu ja ihmisarkuuden väheneminen lisäävät poliisitehtäviä karkotuksessa ja yksilöiden poistossa.  Kasvu tulee näkymään kasvavina porovahinkoina ja kotieläin-, viljelys- sekä mehiläisvahinkoina. Myös riskit ihmisvahingoille kasvavat. Ilman kannanhoidollista metsästystä karhukanta tulee kasvamaan entisestään ja samalla kasvavat myös sosioekonomiset ongelmat. 

Poronhoitoalueen ulkopuoliselle muun Suomen hoitoalueelle on esitetty 154 karhun kiintiötä. Ehdotettu kiintiö olisi vain 8,5 % karhukannasta, kestävän verotuksen tason ollessa 12 % kannan koosta. Esitetty kiintiö merkitsi karhukannan kasvattamista, mihin Suomessa ei ole suojelunkaan näkökulmasta tarvetta. MTK esittää, että kiintiö nostetaan 218 yksilöön, mikä vastaa kestävän verotuksen mukaista tasoa.  

MTK tiedostaa, että karhukiintiöiden täysimääräinen käyttö on epätodennäköistä tulevalla metsästyskaudella. Kiintiöiden mitoitus tulee kuitenkin tehdä siten, että ne aina ilmentävät todellista kannanhallinnan tarvetta. 
 

Helsingissä kesäkuun 24. päivänä 2024 

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y.  

Marko Mäki-Hakola
metsäjohtaja

Timo Leskinen 
kenttäjohtaja 

aiheet: mtk, metsästys, lausunto, karhukiintiöt