Lausunto: Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2026–2037
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2026–2037
Lausunto
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2026–2037
19.02.2026
Liikenne- ja viestintäministeriö
Teema: Liikenne 12 -selonteko toimialanne osalta, erityisesti julkiseen talouteen ja valtion talousarvioon liittyvät näkökohdat
Yleisarvio selonteosta
MTK pitää myönteisenä, että Liikenne 12 -selonteossa korostetaan perusväylänpidon ensisijaisuutta, huoltovarmuutta sekä koko maan saavutettavuutta julkisen talouden niukentuessa. Selonteon lähtökohta – rajallisten resurssien kohdentaminen vaikuttavimpiin toimiin – on oikeansuuntainen. Maa- ja metsätalouden näkökulmasta ratkaisevaa on kuitenkin se, miten linjaukset konkretisoituvat valtion talousarvioissa ja kehyspäätöksissä, erityisesti alempiasteisen tieverkon ja yksityisteiden osalta.
Julkinen talous ja perusväylänpidon rahoitus
MTK on aiemmissa Liikenne 12 -lausunnoissaan painottanut, että perusväylänpidon rahoitustason on oltava riittävä ja ennakoitava koko suunnitelmakauden ajan. Selonteossa esitetty perusväylänpidon rahoituksen nosto 2030-luvulla on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei poista tarvetta turvata riittävä rahoitus jo lähivuosina. Maa- ja metsätalous kuljettaa raaka-aineita ja tuotteita pääosin maanteitse, usein pitkiä etäisyyksiä ja raskaalla kalustolla. Vähäliikenteinen tieverkko ja sillat ovat kriittisiä tuotannon jatkuvuudelle. Korjausvelan kasvu alemmalla tieverkolla heikentää yritystoiminnan edellytyksiä, lisää kuljetuskustannuksia ja kasvattaa onnettomuusriskejä. Julkisen talouden sopeutustoimista huolimatta perusväylänpidon rahoitusta ei tule tarkastella säästökohteena, vaan investointina, joka tukee kansantalouden tuottavuutta ja verotulojen kertymää.
Yksityistiet ja maaseudun saavutettavuus
MTK pitää erittäin tärkeänä, että yksityisteiden valtionavustuksia esitetään korotettavaksi 2030-luvulla. Yksityistiet ovat elintärkeitä maa- ja metsätaloudelle, maaseudun asutukselle sekä huoltovarmuudelle. Aiemmissa lausunnoissaan MTK on todennut, että yksityisteiden rahoitustaso on ollut pitkään riittämätön suhteessa verkon laajuuteen ja käyttöön. Valtion talousarviossa yksityisteiden avustusten tulee olla riittävällä tasolla jo ennen vuotta 2030, jotta vältetään korjausvelan kasautuminen ja äkilliset lisäkustannukset. MTK esittää yksityisteiden avustustason nostamista 35 miljoonaan euroon vuosittain korjausvelan katkaisemiseksi.
Julkisen talouden priorisointi ja alueellinen tasapaino
Selonteossa korostetaan kustannustehokkuutta ja investointien priorisointia. MTK muistuttaa, että pelkkä
liikennemäärien tarkastelu ei riitä rahoituksen kohdentamisen perusteeksi. Maa- ja metsätalouden kuljetukset ovat
usein harvalukuisia mutta taloudellisesti ja huoltovarmuuden kannalta kriittisiä. Valtion talousarviossa tulee
huomioida liikennejärjestelmän merkitys alkutuotannon ja viennin toimintaedellytyksille koko maassa.
MTK katsoo, että alueellinen yhdenvertaisuus ja maaseudun elinvoima on nähtävä osana julkisen talouden
kestävyyttä. Toimiva liikennejärjestelmä vähentää tarvetta muille tukitoimille ja ehkäisee alueellista eriytymistä.
Huoltovarmuus ja julkinen rahoitus
Selonteossa huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden merkitys on tunnistettu. MTK korostaa, että maa- ja
metsätalouden kuljetusketjut ovat keskeinen osa huoltovarmuutta myös normaalioloissa. Julkisen rahoituksen
kohdentamisessa tulee varmistaa, että sotilaallisen liikkuvuuden investoinnit tukevat aidosti myös siviililogistiikkaa ja
maaseudun tieverkkoa, eikä rahoitus ohjaudu vain rajattuihin pääväyliin.
Johtopäätökset ja MTK:n keskeiset vaatimukset
MTK edellyttää, että:
• perusväylänpidon rahoitus turvataan riittävänä ja ennakoitavana koko suunnitelmakauden ajan, ei vasta
2030-luvulla,
• alempiasteinen tieverkko ja sillat nostetaan valtion talousarviossa selkeästi prioriteetiksi,
• yksityisteiden valtionavustuksia vahvistetaan jo lähivuosina 35 miljoonaan euroon ja kestävän metsätalouden
METKA-rahoituksen tasoa metsäteiden ja siltojen kunnostukseen nostetaan merkittävästi ja että
• rahoituksen kohdentamisessa huomioidaan maa- ja metsätalouden sekä huoltovarmuuden tarpeet
liikennemäärien lisäksi.
MTK on valmis jatkamaan rakentavaa vuoropuhelua liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön kanssa, jotta Liikenne 12 -suunnitelman linjaukset tukevat aidosti maa- ja metsätalouden, maaseudun ja koko Suomen kestävää kehitystä.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Leena Kristeri
Elinvoimajohtaja
Seppo Miettunen
Kenttäpäällikkö
aiheet: lausunto, liikennejärjestelmäsuunnitelma