Takaisin Lausunto: Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2026–2037

Lausunto

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2026–2037

19.02.2026

Liikenne- ja viestintäministeriö

Teema: Liikenne 12 -selonteko toimialanne osalta, erityisesti julkiseen talouteen ja valtion talousarvioon liittyvät  näkökohdat

Yleisarvio selonteosta

MTK pitää myönteisenä, että Liikenne 12 -selonteossa korostetaan perusväylänpidon ensisijaisuutta,  huoltovarmuutta sekä koko maan saavutettavuutta julkisen talouden niukentuessa. Selonteon lähtökohta – rajallisten  resurssien kohdentaminen vaikuttavimpiin toimiin – on oikeansuuntainen. Maa- ja metsätalouden näkökulmasta  ratkaisevaa on kuitenkin se, miten linjaukset konkretisoituvat valtion talousarvioissa ja kehyspäätöksissä, erityisesti  alempiasteisen tieverkon ja yksityisteiden osalta.

Julkinen talous ja perusväylänpidon rahoitus

MTK on aiemmissa Liikenne 12 -lausunnoissaan painottanut, että perusväylänpidon rahoitustason on oltava riittävä ja  ennakoitava koko suunnitelmakauden ajan. Selonteossa esitetty perusväylänpidon rahoituksen nosto 2030-luvulla on  askel oikeaan suuntaan, mutta se ei poista tarvetta turvata riittävä rahoitus jo lähivuosina.  Maa- ja metsätalous kuljettaa raaka-aineita ja tuotteita pääosin maanteitse, usein pitkiä etäisyyksiä ja raskaalla  kalustolla. Vähäliikenteinen tieverkko ja sillat ovat kriittisiä tuotannon jatkuvuudelle. Korjausvelan kasvu alemmalla  tieverkolla heikentää yritystoiminnan edellytyksiä, lisää kuljetuskustannuksia ja kasvattaa onnettomuusriskejä.  Julkisen talouden sopeutustoimista huolimatta perusväylänpidon rahoitusta ei tule tarkastella säästökohteena, vaan  investointina, joka tukee kansantalouden tuottavuutta ja verotulojen kertymää.

Yksityistiet ja maaseudun saavutettavuus

MTK pitää erittäin tärkeänä, että yksityisteiden valtionavustuksia esitetään korotettavaksi 2030-luvulla. Yksityistiet  ovat elintärkeitä maa- ja metsätaloudelle, maaseudun asutukselle sekä huoltovarmuudelle. Aiemmissa  lausunnoissaan MTK on todennut, että yksityisteiden rahoitustaso on ollut pitkään riittämätön suhteessa verkon  laajuuteen ja käyttöön. Valtion talousarviossa yksityisteiden avustusten tulee olla riittävällä tasolla jo ennen vuotta  2030, jotta vältetään korjausvelan kasautuminen ja äkilliset lisäkustannukset. MTK esittää yksityisteiden avustustason  nostamista 35 miljoonaan euroon vuosittain korjausvelan katkaisemiseksi.

Julkisen talouden priorisointi ja alueellinen tasapaino

Selonteossa korostetaan kustannustehokkuutta ja investointien priorisointia. MTK muistuttaa, että pelkkä 
liikennemäärien tarkastelu ei riitä rahoituksen kohdentamisen perusteeksi. Maa- ja metsätalouden kuljetukset ovat 
usein harvalukuisia mutta taloudellisesti ja huoltovarmuuden kannalta kriittisiä. Valtion talousarviossa tulee 
huomioida liikennejärjestelmän merkitys alkutuotannon ja viennin toimintaedellytyksille koko maassa.
MTK katsoo, että alueellinen yhdenvertaisuus ja maaseudun elinvoima on nähtävä osana julkisen talouden 
kestävyyttä. Toimiva liikennejärjestelmä vähentää tarvetta muille tukitoimille ja ehkäisee alueellista eriytymistä.

Huoltovarmuus ja julkinen rahoitus

Selonteossa huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden merkitys on tunnistettu. MTK korostaa, että maa- ja 
metsätalouden kuljetusketjut ovat keskeinen osa huoltovarmuutta myös normaalioloissa. Julkisen rahoituksen 
kohdentamisessa tulee varmistaa, että sotilaallisen liikkuvuuden investoinnit tukevat aidosti myös siviililogistiikkaa ja 
maaseudun tieverkkoa, eikä rahoitus ohjaudu vain rajattuihin pääväyliin.

Johtopäätökset ja MTK:n keskeiset vaatimukset

MTK edellyttää, että:
• perusväylänpidon rahoitus turvataan riittävänä ja ennakoitavana koko suunnitelmakauden ajan, ei vasta 
2030-luvulla,
• alempiasteinen tieverkko ja sillat nostetaan valtion talousarviossa selkeästi prioriteetiksi,
• yksityisteiden valtionavustuksia vahvistetaan jo lähivuosina 35 miljoonaan euroon ja kestävän metsätalouden 
METKA-rahoituksen tasoa metsäteiden ja siltojen kunnostukseen nostetaan merkittävästi ja että
• rahoituksen kohdentamisessa huomioidaan maa- ja metsätalouden sekä huoltovarmuuden tarpeet 
liikennemäärien lisäksi.

MTK on valmis jatkamaan rakentavaa vuoropuhelua liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön  kanssa, jotta Liikenne 12 -suunnitelman linjaukset tukevat aidosti maa- ja metsätalouden, maaseudun ja koko  Suomen kestävää kehitystä.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Leena Kristeri
Elinvoimajohtaja

Seppo Miettunen
Kenttäpäällikkö