Lausunto

Lausunto valtioneuvoston asetusluonnoksesta vuodelta 2023 maksettavasta mehiläistalouden kansallisesta pesäkohtaisesta tuesta

09.02.2023

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää Maa- ja metsätalousministeriötä mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetusluonnoksesta vuodelta 2023 maksettavasta mehiläistalouden pesäkohtaisesta tuesta.

MTK keskittyy lausunnossaan huomioihin, jotka liittyvät erityisesti oman toimialansa merkitykseen ruokahuollon turvaamisessa sekä mehiläisalan tieteelliseen näyttöön.

Kohta 1. “Pesäkohtaisen tuen tavoitteena on Suomen epäedullisista luonnonolosuhteista johtuvan kilpailuhaitan kompensoiminen sekä mehiläistalouden jatkuvuuden ja kehittymismahdollisuuksien turvaaminen.”

Pölyttäjät ovat merkittävän tärkeä osa suomalaista maataloutta ja niistä suurin osa kuuluvat hyönteisiin. Mehiläispölytyksen tuoma vuosittainen taloudellinen lisäarvo on Suomessa 50–60 miljoonaa euroa (luku ei sisällä hunajakauppaa tai muita mehiläispesän tuotteita).

Toistaiseksi mehiläistarhojen sijaintitietojen syöttämiselle pitopaikkarekisteriin ei ole ollut pienimuotoisesti toimiville mehiläishoitajille ja -tarhaajille taloudellista kannustinta, mikä on monella tapaa ongelmallista. Tarhamehiläisen ruoankeruun lentosäde on jopa 3 kilometriä, joten mehiläistarhausta suunnitellessa tämä tulisi huomioida tautien ja ruokinnan näkökulmasta.

Mehiläistaudit ovat merkittävä syy talvitappioihin. MTK kokee tärkeänä rekisteröidä kaikki mehiläistarhaajat ja -hoitajat sekä heidän tahojen pesät tautisuojauksen näkökulmasta. Kansallinen rekisteri, jossa kaikki mehiläispesät ovat kartalla (pitopaikkarekisteri) edesauttaisi viranomaisviestintää, valvontakäyntejä ja helpottaisi mehiläisalan kehittymistä. Mehiläisalan kehittymisen myötä saisimme myös arvokasta tietoa niin tarhatuista, kuin luonnollisista hyönteisistä sekä pölyttäjistä, mitä voisimme hyödyntää laajasti poikkitieteellisesti.

Kohta 2. 3 § “Tuen myöntämisen edellytyksenä olisi vähintään 15 talvehtineen mehiläisyhteiskunnan hallinta omistajana, vuokramiehenä taikka testamenttiin, muuhun perintöoikeudelliseen saantoon tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla tuotantokauden 2023 ajan.”

MTK ehdottaa, ettei pesäkohtaista tukea rajoiteta koskemaan vain yli 15 mehiläispesään, vaan että tuki olisi jokaisen ammattimaisesti toimivan, aktiivisen mehiläishoitajan ja -tarhaajan haettavissa.

MTK muistuttaa, että epäedulliset luonnonolosuhteet vaikuttavat kaikkiin mehiläistarhaajiin ja -hoitajiin toiminnan koosta riippumatta. Jokainen mehiläisyhdyskunta myös tuottaa pölytyspalvelua riippumatta sen haltijan toiminnan suuruudesta. Tuen avaaminen kaikille alaa harjoittaville rohkaisee kannattavan ja ammatillisen liiketoiminnan kehittymisen.

Kohta 2. 4 § “Tukea voitaisiin myöntää tuotantokaudella tuhoutuneesta mehiläisyhteiskunnasta, jos tuhoutumisen syynä on ollut eläintauti, petoeläimen aiheuttama vahinko tai muu vastaava mehiläistarhaajasta riippumaton poikkeuksellinen syy. Mehiläisyhteiskuntien määrän alentumisesta olisi toimitettava selvitys.”

Talvitappioiden ja mehiläispesiä uhkaavien tautien suhteen olisi tärkeä kiinnittää mahdollisimman paljon huomiota niiden ennaltaehkäisyyn. Aktiivisessa käytössä oleva ja ajankohtainen pitopaikkarekisteri on varmin tapa tiedottaa tarhaajia alueen mahdollisesta tautipaineesta sekä kehittää mehiläisalaa ammattimaiseen suuntaan. Toistaiseksi emme ole voineet osoittaa, että pienimuotoisesti (alle 15 pesää) tai 16–100 tarhaajilla olisi ollut eroa talvitappioiden määrässä, sillä menetykset ovat olleet 20-22% molemmissa kokoluokissa.

Pölyttäjien määrä on vähentynyt maailmanlaajuisesti eikä Suomi ole säästynyt ilmiöltä, sillä meidän paikallisista mesipistiäisistämme noin 20% ja perhosista 17% on arvioitu uhanalaisiksi. Maankäytön muokkaus, torjunta-aineet, ympäristön saastuminen, ilmaston muuttuminen ovat tehneet pölyttäjille hallaa, mutta on tärkeää huomioida myös vieraslajien rooli aiheesta puhuttaessa. Mikäli emme onnistu kehittämään paikallisia mehiläistarhaajia- ja hoitajia pölytyspalvelun tuottajina olemme erittäin riippuvaisia tuontipölyttäjistä. Valitettavasti tuontipölyttäjien genetiikka poikkeaa meidän paikallisista luonnonpölyttäjien omasta ja on osoitettu, että lähes 80 % oireettomista ja terveiksi vakuutetuista postimyyntikimalaisista kantaa loisia. Sopeutumattomuus paikalliseen ilmastoon heikentää luonnollisten ja meillä paikallisesti elävien kimalaisten talvikestävyyttä sekä vääristää luonnollisia kimalaiskantoja. Näin ollen meidän tuleekin olla pölyttäjien suhteen omavaraisia sekä huolehtia siitä, etteivät herkät ja paikalliset ilmastoomme sopeutuneet pölyttäjäkannat kärsi, mikäli haluamme varmistaa parhaat mahdolliset tuotanto-olosuhteet suomalaiselle ruoalle.

Johan Åberg, maatalousjohtaja
Lumi Drozzin, asiantuntija

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.

aiheet: mtk, lausunto, tuet, mehitaistalous