Lausunto

Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston mielenterveyden edistämisen periaatepäätökseksi

30.08.2024

Sosiaali- ja terveysministeriö

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta valtioneuvoston mielenterveyden edistämisen periaatepäätökseksi.

Kansallinen mielenterveysstrategia on julkaistu alkuvuonna 2020. Sen tavoitteena on turvata mielenterveystyön jatkuvuus ja tavoitteellisuus vuoteen 2030 saakka. Strategiassa painopisteitä on viisi: mielenterveys pääomana, lasten ja nuorten mielenterveys arjessa, mielenterveysoikeudet, ihmisten tarpeiden mukaiset laaja-alaiset palvelut sekä mielenterveysjohtaminen. Nyt lausuttavana oleva mielenterveyden edistämisen periaatepäätös tukee mielenterveysstrategian toimeenpanoa. Myöhemmin tullaan laatimaan myös toimeenpano-ohjelma.

Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa suuria kansanterveydellisiä haasteita. Mielenterveyden merkitys ihmisen hyvinvointiin, työ- ja toimintakykyyn ja toimivaan arkeen tunnistetaan nyky-yhteiskunnassa laajasti. Maailmanlaajuiset kriisit ovat erityisesti nostaneet ihmisten mielen haavoittuvuuden ja turvallisuuden tärkeyden esille. MTK pitää kaikkia mielenterveyden parantamiseen liittyviä toimia tärkeinä, myös itsemurhien ehkäisyn kannalta.

Maatalousyrittäjien työn erityiset kuormittavat tekijät on tunnistettu ja yrittäjien tarpeita vastaavia toimenpiteitä tehty. Vuodesta 2017 projektimuotoisena toiminutta Välitä viljelijästä -projektia ollaan Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti tekemässä vuoden 2025 alusta lähtien pysyväksi toimintamalliksi. Toimintamallin painotukset ja toimenpiteet ovat niin EU:n komission kuin Suomen kansallisen mielenterveysstrategian mukaisia. Toimenpiteet on erityisesti räätälöity maatiloilla työskenteleville yrittäjille, joiden työtä on tuottaa ruokaa. Kotimainen ruoantuotanto on tärkeä osa kansallista huoltovarmuustyötä. Suomalaisten turvallisuuden tunnetta vahvistaa kriiseihin ja poikkeusoloihin varautuminen, jota tärkeä osa huoltovarmuustyö on. Terveellisellä ja ravitsevalla kotimaisella ruoalla on hyvinvoinnin ja mielenterveyden kannalta suuri merkitys suomalaisten arkeen niin ravitsemuksen kuin myös mielenterveyttä tukevien päivittäisrutiinien kannalta; säännöllinen ruokarytmi luo arkeen terveen rakenteen.

MTK pitää hyvänä nyt lausuttavana olevan periaatepäätöksen tekemistä ja sen poikkihallinnollista lähestymistapaa. Periaatepäätösluonnoksessa mainitaan kansallinen CAP-suunnitelma 2022-2027, jossa on monia mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia toimenpiteitä. Uutena on vuoden 2025 alussa voimaantuleva sosiaalinen ehdollisuus, jonka mukaan työnantajina toimivilta maatalousyrittäjiltä edellytetään ja valvotaan työturvallisuuden ja muiden työnantajavelvoitteiden hoitamista. Maatalousyrittäjän hyvinvointia lisää mahdollisuus saada NEUVO-palveluita maatilalla yrittämistä ja ruoan tuottamista koskevista moninaisista ehdoista ja velvoitteista selviämiseen.

CAP-suunnitelmaan sisältyy myös Leader-lähtöisiä toimenpiteitä, joissa kunnat ovat monesti yhteistyötä tehden mukana. Kunnilla on edelleen kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistehtävä sote-palveluiden siirryttyä hyvinvointialueille. Leader-toimenpiteet ovat yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä. Tärkeä osa mielenterveyden vahvistamista on yhteisöllinen toiminta, joka maaseudulla tapahtuu paljon kylien puitteissa. Älykkäät kylät -hanke, johon periaatepäätöksessä viitataan, on komission 2017 käynnistämä aloite, jossa panostetaan tulevaisuuden kyliin ja digitalisaatiota edistämällä parannetaan saavutettavuutta. Pitkien välimatkojen maaseudulla osallisuuden ja osallistumisen mahdollistaminen on tärkeää hyvinvoinnin ja mielenterveyden kannalta. MTK pitää tärkeänä maaseudulla asuvien hyvinvoinnin kannalta toimivaa infrastruktuuria ja palvelujen saavutettavuutta.

Metsästrategian 2035 osalta periaatepäätöksessä nostetaan esille tietoisuus luonnon terveys- ja hyvinvointihyödyistä. Luonnosta haetaan terveyttä, iloa, elämyksiä, luonnontuotteita ja luonnossa liikutaan paljon. Lähimetsät ovat tärkeä virkistyksen lähde. Myös kansallisessa luonnon virkistyskäytön strategiassa tunnistetaan lähi- ja kaupunkiluonnon merkitys terveyteen, mielen hyvinvointia edistävät esimerkiksi kaupunkien viheralueet.

MTK näkee luonnon, metsien, puutarhan sekä eläinten vaikutuksen hyvinvointiin on tärkeänä. Myös maatalousyrittäjien työssä luonto ja eläimet koetaan isoksi voimavaraksi. Luontopohjaiset palvelut ja niiden kehittäminen osaksi mielenterveyspalveluja nykyistä vahvemmin voisi saada aikaan MTK:n mukaan uusia nuorten mielenterveyshaasteisiin vaikuttavia palveluita.

Euroopan komissio esitti vuonna 2023 mielenterveyden vahvistamiseksi laajan ohjelman, jonka tavoitteena on mielenterveyden kokonaisvaltainen huomioiminen. Komission ohjelma tarkastelee mielenterveyttä osana kaikkea päätöksentekoa, jotta monenlaiset mielenterveyttä heikentävät riskitekijät tulisivat huomioiduksi mahdollisimman laajasti. MTK pitää ohjelman lähtökohtaa hyvänä ja näkee, että poliittisessa päätöksenteossa tulisi olla mukana hyvinvointivaikutusten arvioinnin lisäksi myös maaseutuvaikutusten arviointi.

Yhtenä ajankohtaisena esimerkkinä hyvinvointivaikutusten arvioinnista poliittisessa päätöksenteossa on lausunnoilla oleva alkoholilain muutosesitys, jolla mahdollistettaisiin alkoholin tilaaminen verkkokaupasta esimerkiksi kotiin. Esityksen vaikutusarvioinnissa tunnistetaan muutosesitysten haitalliset vaikutukset perheiden hyvinvointiin, erityisesti lähisuhde- ja perheväkivallan muodossa, mutta silti esitystä ollaan viemässä eteenpäin.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Helsingissä 30.8.2024

Maire Lumiaho
Asiantuntija

Laura Kujala
Asiantuntija

Leena Kristeri
Elinvoimajohtaja

aiheet: mtk, lausunto, mielenterveys