Lausunto

Lausunto maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta Maanmittauslaitoksen palvelupisteistä ja niiden sijainnista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

09.08.2024

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry lausuu otsikon asiassa seuraavaa:

Asetusluonnoksen mukaan Maanmittauslaitoksen palvelupistemäärää ollaan supistamassa nykyisestä 35:stä 26:teen toimipisteeseen, mikä on osa valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistaminen 2020-luvulla -hanketta. jonka tavoitteena on luoda yksi yhteinen valtiohallinnon ja Kelan asiakaspalveluverkko vuoteen 2030 mennessä ja tiivistää toimitilojen määrää joulukuussa 2021 hyväksytyn valtion toimitilastrategian mukaisesti. Sähköisten palvelumuotojen ja niiden käytön lisääntyessä Maanmittauslaitoksessa asiointitarpeet palvelupisteissä ovat vähentyneet. Myös Maanmittauslaitoksessa tehtävä etätyö on yleistynyt kohti paikkariippumatonta työskentelyä osana minimi läsnäolovaatimusta palvelupisteissä, mikä on myös vähentänyt toimitilojen käyttöasteita ja siten toimitilatarpeita. Lisäksi Maanmittauslaitos vastaa toimilla tiukentuviin taloudellisiin resursseihin.

MTK tunnistaa digitalisoitumisilmiön myös maan- ja metsänomistajakunnassa, joka enenemissä määrin hyödyntää sähköisiä palveluita maa- ja metsätalouden harjoittamisessa sekä omaisuudenhallinnassa. Tämä tulee vaikuttamaan myös Maanmittauslaitoksen toimintaan, kun enenemissä määrin viranomaispäätöksiä tehdään koneellisesti. Etämaan- ja metsänomistajuus eli asuminen muualla kuin maa- tai metsäomaisuuden sijaintikunnassa tulee yleistymään, millä on oma vaikutuksensa sähköisten palveluiden kysyntään ja käyttöön. Myöskään käyntiasiointi Maanmittauslaitoksen palvelupisteellä ei ole pakollista minkään palvelun yhteydessä. Lisäksi Suomessa kaupungistuminen jatkuu, minkä seurauksena väestö tulee keskittymään kasvukeskuksiin ja niiden ympäryskuntiin.

Palvelupisteverkostomuutoksen jälkeen jokaisessa maakunnassa säilyisi vähintään yksi palvelupiste, mukaan lukien Ahvenanmaan palvelupiste. MTK ei ota kantaa mitkä Maanmittauslaitoksen palvelupisteet tulisi säilyttää tai lakkauttaa. MTK:n mielestä valtakunnallisesti kattava palveluverkko on välttämätön ja palvelujen saavutettavuus tulee turvata kaikille maanomistajille. Palveluverkkoon tehtävät muutokset on syytä tutkia tarkkaan eri vaihtoehtojen ja vaikutuksien osalta. Toimipisteiden supistaminen ei saa lisätä palvelujen hintoja (mm. kilometrikorvauskulut toimituspaikalle). Maanmittaus sekä siihen liittyvät viranomaistoimitukset (esim. lunastus- ja korvaustoimitukset) toteutetaan jatkossakin paikan päällä, minkä johdosta palvelutason säilyttämisen kannalta on tarkoituksenmukaisempaa karsia palvelupisteitä kuin kohdentaa säästötoimia henkilöstöresursseihin.

Palvelupisteiden karsimisen pääasiallisten taloudellisten vaikutuksien osalta todetaan, että palvelupisteiden lakkauttaminen ei aiheuttaisi kustannuspaineita MML:n maksuihin tai hinnastoon. Tämä on MTK:n mielestä selkeä tavoite, jota vaalia osana palvelupistemuutosta. MTK kiinnittää huomiota, että samaan aikaan lausuntokierroksella on luonnos maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi Maanmittauslaitoksen maksuista sekä kaupanvahvistuksesta perittävistä maksuista ja korvauksista vuodelle 2025 (VN/16542/2024). MTK tiedostaa ettei palvelupistemuutokset vielä täysmääräisesti realisoidu positiivisesti vuodelle 2025, kun palvelupistemuutoksen toteuttamisaikataulu on arvioitu tapahtuvan vuosina 2/2 2024-2027. MTK tulee kuitenkin kiinnittämään tulevaisuudessa huomiota kuinka nyt saatavat taloudelliset säästöt alkavat näkymään Maanmittauslaitoksen maksujen sekä kaupanvahvistuksesta perittävien maksujen ja korvauksien kehityksessä. Tällä hetkellä kyseisiä maksuja ja korvauksia on korotettu muutamalla prosentilla tai jopa yli kymmenellä prosentilla vuosittain, kun ennusteet ja arviot mm. kustannusvastaavuuden toteutumisesta eivät ole vastanneet toteumaa.

MTK kannustaa Maanmittauslaitosta kehittämään palvelustrategian, jossa automaattinen päätöksenteko, tekoälyä hyödyntävät toimenpiteet ja ihmistoimintaa edellyttävät päätökset ja toimenpiteet toteutetaan optimaalisesti ja kustannustehokkaasti. Maanmittauslaitoksella on jo käytössä automatisoitua päätöksentekoa, minkä kehitystyötä tulee jatkaa ja ottaa laaja-alaisemmin käyttöön. MTK arvioi automaattisen ratkaisumenettelyn laajemman käyttöönoton mm. parantavan asiakaskokemusta, lisäävän kustannustehokkuutta sekä vapauttavan henkilöstöresurssia sellaisiin toimenpiteisiin joihin automaattista ratkaisumenettelyä ei voi soveltaa sekä konkreettisiin maanmittaustoimituksiin (sis. lunastus- ja korvaustoimitukset). Myös muut viranomaiset ja julkisoikeudelliset laitokset ovat ottaneet automaattista ratkaisumenettelyä laaja-alaisesti käyttöön. Esimerkiksi Suomen Metsäkeskus on ottanut käyttöön automaattisen ratkaisumenettelyn taimikon ja nuoren metsän hoidon hakemuksen ja toteutusilmoituksen, terveyslannoituksen rahoitushakemuksen sekä terveyslannoituksen toteutusilmoituksen käsittelyssä. Hallintolaki, tietohallintalaki ja tietosuojalainsäädäntö mahdollistavat automaattisen ratkaisumenettelyn, kun automaattiselle ratkaisumenettelylle on selkeät menettelysäännöt ja lainsäädännön edellytykset täyttyvät.

Helsingissä 09.08.2024

Juho Ikonen
Maankäytön asiantuntija

Leena Kristeri
Elinvoimajohtaja

aiheet: mtk, lausunto, maanmittauslaitos, palveluverkosto