Lausunto

Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi ympäristökorvauksesta

05.12.2022

Maa- ja metsätalousministeriö

Asetuksella säädettäisiin ympäristösitoumuksesta ja siihen sisällytettävästä alasta, ympäristösitoumuksen tilakohtaisen toimenpiteen vaatimuksista, ympäristösitoumuksen lohkokohtaisista toimenpiteistä, ympäristösopimuksista ja niihin sisällytettävistä toimenpiteistä, ympäristökorvauksen maksamisesta ja ympäristökorvauksen määrästä. 

Asetusehdotukseen liittyen MTK ry haluaa tuoda esiin seuraavaa.
  

2 § Määritelmät 

Pykälässä määritellään turvepelto pelloksi, jonka muokkauskerroksen orgaanisen aineksen pitoisuus on vähintään 40 %. Koska muokkauskerros vaihtelee muokkaustekniikan mukaan, on määritelmää tarpeen tarkentaa siten, että myös muokkauskerroksen syvyys käy ilmi määritelmästä (…muokkauskerroksen (0–20 cm) orgaanisen aineksen…). Toisaalta muokkauskerros voitaisiin määritellä myös erikseen, koska siihen viitataan myös esim. viljavuusnäytteiden ottoon liittyen.  

Lisäksi MTK ehdottaa seuraavaa muutosta kerääjäkasvimääritelmän loppuosaan: kerääjäkasvilla kasvustoa, joka yksivuotisen varsinaisen viljelykasvin aluskasvina tai sadonkorjuun jälkeen kylvettynä käyttää viljelykasvilta käyttämättä jääviä ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita, suojaa maata ja lisää maahan orgaanista ainesta. 

6 § Alan poistaminen ympäristösitoumuksesta  

Pykälässä kuvataan, millä ehdoin sitoumuksesta voi poistaa alaa. Muistiossa todetaan, että sitoumuksesta ei voisi poistaa alaa, joka on korvauskelpoista maatalousmaata ja joka jää sitoumuksen antajan hallintaan. Tämä muotoilu selkeyttäisi myös asetustekstiä, ja MTK ehdottaa sen lisäämistä ko. pykälän.  

9 § Ympäristösitoumuksen tilakohtaisen toimenpiteen valinnaiset vaatimukset 

MTK ehdottaa 1 momentin muotoilun yksinkertaistamista muotoon: ”Valinnaisia toimenpiteitä on valittava vuosittain vähintään kaksi.” 

Myös 3 momentti selkeytyisi, jos siinä viitattaisiin suoraan toimenpiteen nimeen. Uusi muotoilu: Valinnaisia toimenpiteitä voi vaihtaa vuosittain lukuun ottamatta 2 momentissa mainittua monivuotista monimuotoisuuskaistaa. Jos tuensaajalla ei enää ole hallinnassaan lohkoja, joilla on monivuotinen monimuotoisuuskaista, toimenpiteen voi vaihtaa toiseen 2 momentissa tarkoitettuun valinnaiseen toimenpiteeseen. 

15 § Monivuotisia monimuotoisuuskaistoja koskeva valinnainen tilakohtainen toimenpide 

Säännöksessä ei käy eksplisiittisesti ilmi, voidaanko monimuotoisuuskaistana käyttää edellisellä tukikaudella perustettua monivuotista monimuotoisuuskaistaa, jos se täyttää muuten tässä asetuksessa esitetyt vaatimukset. 

 

16 § Maaperän seurantaa koskeva valinnainen tilakohtainen toimenpide 

Pykälän 2 momentissa säädetään näytteenotosta. Momentin loppuosa on tarpeeton, koska ilman riittävää näytekokoa ei toimenpidettä voi toteuttaa. Jos asiaa halutaan korostaa, voisi säädöksen loppuosaa yksinkertaistaa: ”Näytteenotto on toteutettava kuten 13 §:ssä tarkoitetussa viljavuustutkimuksessa, ja näytekoon on oltava riittävä tarvittavien analyysien toteuttamiseksi.” 

Toimenpiteessä edellytetään laajan maa-analyysin osalta sekä kokonaishiilen määrän että orgaanisen aineksen määrän analysointia. MTK esittää, että yhtenä analyysivaihtoehtona olisi myös orgaanisen hiilen määritys, jonka avulla voidaan laskea orgaanisen aineksen määrä. 

Lisäksi pykälässä todetaan, että maan ravinnetilaa kuvaava tutkimus voi koskea esim. varastoravinteita tai varantoravinteita. Mitä varantoravinteella tarkoitetaan? 

24 § Kiertotalouden edistämistä koskeva lohkokohtainen toimenpide 

MTK kiittää, että pykälä mahdollistaa toimenpiteen valinnan ja korvauksen myös runsaasti fosforia sisältäviä aineita käytettäessä.   

25 § Suojavyöhykkeitä koskeva lohkokohtainen toimenpide 

Toimenpiteen kohdentamista koskevat säädökset ovat melko monimutkaiset. Yhtenä kriteerinä on lohkon määritetty eroosioherkkyys. Miten ja kuka tekee tämän määrittelyn? Muistiossa todetaan, että suojavyöhykkeistä laaditaan kohdentamisaineisto, jonka perusteella tuenhakija voi arvioida, soveltuuko alue suojavyöhykkeeksi. Ottaako tämä aineisto huomioon eroosioherkkyyden, lohkon sijainnin suhteessa vesistöön, Natura- ja pohjavesialueet sekä kosteikot? Onko aineisto tarkoitus julkaista Vipu-kartoissa, jotta tieto on helposti viljelijän saatavilla? Pykälässä jää lisäksi avoimeksi kosteikon ympärille perustetun suojavyöhykkeen leveysvaatimukset ja luetaanko suojakaista osaksi suojavyöhykkeen leveyttä? 

26 § Turvepeltojen nurmia koskeva lohkokohtainen toimenpide 

MTK ehdottaa, että 1 momentin tekstin tiivistämistä seuraavasti: Turvepeltojen nurmia koskevassa lohkokohtaisessa toimenpiteessä aktiiviviljelijän on perustettava ja ylläpidettävä peruslohkolla, jonka pinta-alasta vähintään 80 prosenttia on turvemaata, monivuotisen nurmikasvuston peittämää tuotantonurmea.  

27 § Valumavesien hallintaa koskeva lohkokohtainen toimenpide, 28 § Säätösalaojitusta koskeva lohkokohtainen toimenpide, 29 § Altakastelua tai kuivatusvesien kierrätystä koskeva lohkokohtainen toimenpide 

27 § sisältää yleiset edellytykset, jotka ovat 28 ja 29 §:ssä mainittujen toimenpiteiden ehtona. Esitystapa voi johtaa käsitykseen, että kyseessä on 3 lohkokohtaista toimenpidettä kahden sijaan. Asiaa voidaan selkeyttää esimerkiksi nimeämällä 27 § toisin. 

30 § Puutarhakasvien vaihtoehtoisia kasvinsuojelumenetelmiä koskeva lohkokohtainen toimenpide 

Pykälän 1 momentissa mainitaan tai viitataan menetelmiin kaksi kertaa eri tavoin. Asian selkeyttämiseksi momenttia on tarpeen yksinkertaistaa esim. muotoon: ”Puutarhakasvien vaihtoehtoisia kasvinsuojelumenetelmiä koskevassa lohkokohtaisessa toimenpiteessä aktiiviviljelijän on toteutettava ilmoittamillaan lohkoilla vähintään yhtä seuraavista biologista tai mekaanisista torjuntamenetelmistä: 1) mekaanisesti levitettävien mikrobiologisten kasvinsuojeluaineiden käyttö kasvitautien tai…6)… Torjuntamenetelmän on oltava sellainen, että se vähentää kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvaa riskiä. Soveltuvat menetelmät on kuvattu tarkemmin liitteessä 4.”  

31 § Lintupeltoja koskeva lohkokohtainen toimenpide 

Toimenpiteessä tila voi ilmoittaa lintupelloiksi enintään 50 % tilan korvauskelpoisista pelloista Alan on oltava vähintään 10 ha ja se voi koostua yhdestä tai useammasta lähekkäin sijaitsevasta saman korvauksensaajan perus- tai kasvulohkosta. Mitä lähekkäiset lohkot tarkoittavat tässä tapauksessa? MTK katsoo, että tilakohtainen minimiala voisi olla 5 ha, jolloin myös pienemmät lintuvahinkoalueella sijaitsevat tilat voisivat helpommin valita ko. toimenpiteen. 

Lintupelloilla on viljeltävä luonnonvaraisten kurkien, hanhien tai joutsenten suosimia tuotantokasveja tavanomaisen viljelykäytännön mukaan tavoitteena normaalisatoa tuottava kasvusto. Kasveja ei ole tarkemmin määritelty. MTK katsoo, että tässä ei tulekaan tehdä liian tarkkaa etukäteisrajausta. Tuen piiriin tulee kelvata kaikki tuotantokasvit, joita lintu syö ja aiheuttaa vahinkoa.  

Lisäksi MTK pyytää tarkentamaan toimenpiteen suhdetta lakiin rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta (15/2022) ja erityisesti sen 14.2 §:ään (korvauksen määrässä huomioon otettavat muut korvaukset). 

41 § Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskeva ympäristösopimus 

Pykälän 3 momentissa todetaan, että ympäristösopimusta ei voi tehdä alueesta, jossa on suuri petopaine, ellei eläinten hyvinvoinnista voida huolehtia asianmukaisella petoaidalla tai muilla järjestelyillä. Koska sopimukseen voidaan hyväksyä myös ilman laidunnusta niittämällä hoidettava kohde, tulee petoaluetta koskevaa ehtoa tarkentaa: ”Alueella, jossa on suuri petopaine, voidaan tehdä ympäristösopimus vain niittämällä hoidettavasta kohteesta, ellei eläinten hyvinvoinnista voida huolehtia asianmukaisella petoaidalla tai muilla järjestelyillä.” 

42 § Perinnebiotoopit 

Perinnebiotooppeja on eri tasoisia. Arvokkaiksi perinnebiotoopeiksi luetaan perinnebiotooppien inventoinnissa 2019–2022 määritellyt valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaat perinnebiotoopit sekä ELY-keskuksen vastaaviksi arvioimat. Koska päivitysinventointi ei ole kattanut kaikkia kohteita eikä siten kaikille kohteille ole määritelty arvoluokkaa päivitysinventoinnin yhteydessä, on erittäin tärkeää, että ELY-keskus voi ne myös erikseen arvioida sopimusta haettaessa. Pykälässä esitetyn mukaan kohde voi olla arvokas valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti. Maksutaulukossa korkeampaa tukitasoa ei kuitenkaan esitetä paikallisesti arvokkaalle kohteelle. MTK katsoo, että myös ne tulisi olla korkeamman tukitason piirissä kannustavuuden lisäämiseksi. Perinnebiotoopialueella voi olla arvokkuudeltaan erilaisia alueita. Näissä tapauksissa korvaus tulisi maksaa korkeimman tason mukaan. Alueiden luokitteluksi riittäisi myös arvokas/muu perinnebiotooppi. Jotta perinnebiotooppeja saataisiin mahdollisimman paljon hoidon piiriin, tulee maanomistajilla ja viljelijöillä olla tietoa kohteista. Parhaiten tämä onnistuisi viemällä Vipu-kartalle tieto ympäristösopimukseen mahdollisesti soveltuvista kohteista.  

44 § Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevaan ympäristösopimukseen sisältyvät hoitotoimenpiteet 

Pykälän toisessa momentissa todetaan, että sopimusaluetta on hoidettava laiduntamalla vuosittain. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että sopimus voidaan tehdä myös niittämällä hoidettavasta kohteesta (5:41.3 §). 

49 § Kosteikon hoitotoimenpiteet 

Pykälässä todetaan, että kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi hoidettavilla kosteikoilla on huolehdittava tarkoituksenmukaisesta vedenpinnan korkeudesta. Koska kaikille ei varmasti ole itsestään selvää, mikä on tarkoituksenmukainen vedenpinta, on asiaa syytä tarkentaa koulutuksissa ja/tai oppaissa. 

Ehdot edellyttävät myös tulvatasanteiden avoimuudesta huolehtimista. Hyvin eroosio/sortumisherkillä tasanteilla voisi olla tarpeen säilyttää myös pensasmaista kasvillisuutta. Luetaanko tulvatasanteet jatkossa peltoalaan mukaan? MTK katsoo, että 2-tasouomien tulvatasanteet tulisi lukea aina pellon pinta-alaan. Mikäli niitä ei kuitenkaan lueta alaan, pensaiden ja puiden kattavaa poistoa ei ole tarpeen vaatia. 

 57 § Ympäristökorvauksen maksaminen lohkokohtaisista toimenpiteistä 

Pykälän 1 momentissa säädetään, että maanparannus- ja saneerauskasveja, kerääjäkasveja tai kiertotalouden edistämistä koskevista lohkokohtaisista toimenpiteistä, ympäristökorvausta maksettaisiin vain määritellylle prosenttiosuudelle korvauskelpoisesta peltoalasta. Säädöstekstin luettavuus paranisi, mikäli toimenpiteen nimi mainittaisiin pykäläviittauksen yhteydessä (esimerkki: …10 §:n 2 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen (kerääjäkasvit) ympäristökorvausta maksetaan…).  

66 § Kerääjäkasveja koskevat siirtymäsäännökset 

Säännöksestä tulisi käydä selkeämmin ilmi, mihin peltoalalla viitataan. Säännöksestä jää nykyisessä muodossaan epäselväksi muun muassa se, miten viljelykiertovaatimuksen toteutumista tarkastellaan tilanteissa, joissa peruslohkolla on viljelty samaa kasvia eri vuosina, mutta eri kasvulohkoilla. MTK:n näkemyksen mukaan tämän tulee täyttää viljelykiertovaatimus. 

Esimerkki 1: 

Tilalla on vain yksi 30 ha peruslohko, jolla on kolme yhtä suurta kasvulohkoa. Kasvulohkojen rajat pysyvät samoina vuodesta toiseen. Kasvulohkojen kasvit vaihtuvat vuosittain. Toteutuuko viljelykiertovaatimus? 

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry  

Johan Åberg
maatalousjohtaja

Airi Kulmala
asiantuntija

Kimmo Tammi 
juristi 

aiheet: mtk, ympäristökorvaus, cap, lausunto, maataloustuet