MTK:n Luomubarometrin yleiskatsaus

MTK:n luomubarometri kartoitti Suomen luomuviljelyn nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä. Kysely lähetettiin MTK:n ja SLC:n hallituksen jäsenille, jäsenverkostoille ja yhteistyökumppaneille. Kysely oli avoin kaikille luomuviljelijöille. Yhteensä saimme 72 vastausta kyselyyn.
Taloudelliset kannustimet ovat pääasiallinen syy siihen, miksi tuottajat sitoutuvat luomuviljelyyn. Tämä viittaa siihen, että taloudelliset kannustimet edistävät tehokkaasti luomuviljelyn osuuden kasvua.

Useimmat tilat kokevat taloudellisen laskusuhdanteen: Suurin osa vastaajista (54  %) kokee taloudellisen tilanteensa heikentyneen verrattuna normaaliin vuoteen, mikä viittaa siihen, että haasteet ovat vaikuttaneet negatiivisesti heidän taloudelliseen tilanteeseensa.

Enemmistö vastaajista (51  %) näkee markkinanäkymät tavallista huonompina, mikä viittaa epävarmuuteen ja markkinahaasteisiin. Tämä saattaa korostaa tarvetta auttaa tiloja kehittämään markkinointistrategioita ja riskienhallintaa.

Enemmistö vastaajista (82  %) kertoo, että heikentynyt kannattavuus on vaikuttanut kohtalaisesti tai merkittävästi heidän investointisuunnitelmiinsa.

Muita huolenaiheita luomuviljelijöiden keskuudessa ovat maatalousalan yhteiskunnallinen hyväksyntä, eli ”sosiaalinen lisenssi” (73  %), suurpetovahingot (35  %), tartuntatautitilanne Euroopassa/Suomessa (29  %) ja muut tekijät (41  %) mukaan lukien byrokratia, ympäristö ja kauppojen valikoiman kaventuminen.

On huomioitava, etteivät tuottajien vastaukset ole kysyntä- tai markkinalähtöisiä, vaan vastauksissa korostuu ympäristö, ideologia ja talous. Vastauksissa ei pohdita, kenelle hyödykkeitä tuotetaan ja mihin kysyntään se vastaa. 

Erityisen huolestuttavaa on, että lähes kolmasosa kyselyyn vastanneista tuottajista kertoo myyvänsä luomutuotteensa tavanomaisena.

Lisätietoja luomusta MTK:n luomusivuilta.

Pro Luomun kuluttajabarometrin yleiskatsaus

Kuluttajien ostokäyttäytyminen

Noin 60  % suomalaisista ostaa luomutuotteita säännöllisesti (useita kertoja viikossa tai kuukausittain). Vaikka luomutuotteiden ostoaste on noussut vuodesta 2021, sitoutuneimpien ostajien osuus on hieman laskenut, 31  %:sta 30  %:iin. Kuukausittaisten luomun ostajien määrässä on selkeä nousutrendi, ja heitä on nyt yhteensä 2,3 miljoonaa, mikä on merkittävä kasvu verrattuna edellisiin vuosiin.

Vain 8  % välttää luomutuotteita kokonaan, ja tämän kuluttajaryhmän osuus on laskenut vuodesta 2021. Luomutuotteiden kulutusodotukset ovat hieman laskeneet, mutta lähes puolet suomalaisista (48  %) ovat toiveikkaita luomutuotteiden kulutuksen lisääntymisestä.

Tietoisuus ja vastuu

Luomutuotteiden viehätysvoima pysyy vakaana, ja se heijastaa jatkuvaa kiinnostusta paikallisiin tuotteisiin ja ruoan alkuperään. Kun keskustellaan vastuuseen liittyvistä teemoista, luomu sijoittuu korkealle, erityisesti sitä usein ostavien keskuudessa. Suurin osa suomalaisista kokee olevansa riittävän tietoisia luomusta: 80 % kertoo luottavansa omaan tietotasoon, vaikka satunnaisilla kuluttajilla on joitain tietoaukkoja. Kasvava määrä, eli noin 56 % suomalaisista, tunnistaa EU:n ”lehtimerkin” luomun symbolina, mutta vain 25 % on tietoinen tunnuksen yhdenmukaisuudesta koko EU:ssa.

Luomu vs. tavanomainen: Korostuneet erot luomun ja tavanomaisen välillä keskittyvät pääasiassa torjunta-aineiden puutteeseen, luonnonmukaisten lannoitteiden käyttöön, luonnollisiin tuotantomenetelmiin ja eläinten hyvinvointiin. Puhtaus, ympäristöystävällisyys ja lisäaineiden puuttuminen ovat keskeisiä tekijöitä luomuostospäätöksissä. Myös tuotteiden maku on entistä tärkeämpää luomukuluttajille.

Luomualasta on piirtynyt terveellinen ja vastuullinen mielikuva, mikä on huomattava parannus vuodesta 2021. Hinnoittelun muutokset näyttävät myös johtavan kustannusten nousuun. Tätä ei kuitenkaan liitetä yksinomaan luomuun, vaan se nähdään osana yleistä ruuan hintojen nousua.

Vuoden 2022 euromääräisessä myynnissä on ollut pieni pudotus, mutta säännölliset ostajat ovat lisääntymässä. Aktiiviostajat tuovat suurimman euromäärän luomutuotteiden myyntiin. Kun kuluttajilta kysyttiin luomun ja tavanomaisen tuotannon eroja, niin vain 6 % vastaajista mainitsi hinnan.

Luomuvalikoiman kasvattaminen lisää luomun kulutusta ja -ostamista. (Pasi Saarnivaara, Kantar Agri)

Pro Luomun kuluttajabarometri on luettavissa täältä.

Tietohaarukan yleiskatsaus

Yleisesti ottaen luomutuotannon osuus Suomen maataloustuotannosta on kasvanut vuosien varrella useimmissa kategorioissa. Kananmunien, kauran, härkäpavun ja maidon tuotanto ovat nähneet merkittävää kasvua viimeisen 15 vuoden aikana, osoittaen kuluttajien kasvavaa kiinnostusta ja kysyntää luomutuotteita kohtaan.

Esimerkiksi luomukanalan osuus Suomen kananmunatuotannosta on ollut nousussa viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 2010 luomukanalan osuus oli vain 2 % kokonaistuotannosta, mutta vuoteen 2021 mennessä osuus nousi 8 %:iin. Vuoteen 2022 mennessä osuus laski hieman 7 %:iin, mutta se on edelleen huomattavasti korkeampi kuin vuoden 2010 luvut.

Toisaalta joidenkin tuotteiden, kuten perunan ja rukiin, osuudet ovat hieman laskeneet vuonna 2022, mutta yleinen trendi näyttää silti positiiviselta luomusektorin kannalta.

Nämä tilastot heijastavat kuluttajien kasvavaa tietoisuutta ja kiinnostusta luomutuotteisiin, ympäristöystävällisiin käytäntöihin ja kestävään maatalouteen. Tämä trendi antaa myös suomalaisille maanviljelijöille mahdollisuuden laajentaa markkinoitaan ja vastata kysyntään sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

•    Nauta: Luomunaudanlihan osuus kokonaistuotannosta on pysynyt melko vakiona vuodesta 2007. Vuonna 2021 se oli 4,0 % ja vuonna 2022 hieman laskenut 3,4 %. Naudalihan kokonaistuotanto pysyi samana, 4,0  %.
•    Sika: Luomusianlihan osuus kokonaistuotannosta on ollut vähäistä, mutta myös melko vakio. Vuonna 2021 osuus oli 0,4 %, mikä pysyi samana myös vuonna 2022.
•    Lammas: Luomulampaanlihan osuus kokonaistuotannosta on suhteellisen korkea verrattuna muihin tuotteisiin. Vuonna 2021 osuus oli 24,2 % ja vuonna 2022 nähtiin pientä laskua 22,7 %.
•    Kananmunat: Kananmunien luomutuotanto on kasvanut voimakkaasti vuosien varrella. Vuonna 2007 osuus kokonaistuotannosta oli 2,0 % ja se nousi 6,8  %:iin vuonna 2021. Vuonna 2022 se kasvoi edelleen 8,3 %:iin. 
•    Vehnä: Vehnän luomutuotannon osuus on kasvanut vuosien varrella. Vuonna 2007 osuus oli 1,2  % ja se kasvoi 2,7  %:iin vuonna 2021. Vuonna 2022 luku nousi hieman 2,6 %.
•    Ruis: Rukiin luomutuotannon osuus kokonaistuotannosta on kasvanut voimakkaasti vuosien varrella. Vuonna 2007 osuus oli 9,8 % ja se nousi huomattavasti 15,1  %:iin vuonna 2021. Vuonna 2022 osuus laski hieman 14,3 %:iin.
•    Kaura: Kauran luomutuotanto on nähnyt merkittävää kasvua. Vuonna 2007 osuus oli 3,4 %, ja se nousi 7,4  %:iin vuonna 2021. Vuonna 2022 kasvu jatkui voimakkaasti 8,9 %:iin.
•    Peruna: Vaikka perunan luomutuotanto on kasvanut, sen osuus kokonaistuotannosta on pysynyt melko matalana. Vuonna 2021 osuus oli 2,0  %, mutta vuonna 2022 se laski hieman 1,7  %:iin.
•    Herne: Hernettä on tuotettu luomuna kasvavissa määrin. Vuonna 2007 osuus oli 11,5 %, vuonna 2021 osuus kasvoi 11,7 %:iin ja vuonna 2022 luku laski hieman 8,7  %:iin.
•    Härkäpapu: Härkäpavun luomutuotanto on kasvanut vuosien varrella. Vuonna 2021 osuus oli 14,2 % ja vuonna 2022 osuus kasvoi huomattavasti 15,6 %:iin.
•    Maito: Maidon luomutuotanto on kasvanut vuosien varrella. Vuonna 2007 osuus oli 1,2  % ja se nousi merkittävästi 3,7  %:iin vuonna 2021. Vuonna 2022 osuus pysyi melkein samana, 3,8 %.

Suurin osa luomutuoteryhmistä koki pienen laskun luomutuotteiden markkinaosuudessa vuosien 2021 ja 2022 välillä. Kananmunat ja vihannekset kokeneet suurimman laskun, kun taas kahvin, teen, kaakaon ja maidon markkinaosuudet säilyivät ennallaan. 

Luomutuotteiden markkinaosuus (€) Suomen päivittäistavarakaupassa vuonna 2021 oli noin 2,5 %, kun taas markkinaosuus (€) Suomen päivittäistavarakaupassa vuonna 2022 oli noin 2,2 %. 

Vuoden 2021 ja 2022 välinen muutos luomun markkinaosuudessa tuoteryhmittäin

•    Lastenruoat: Laskua 1 prosenttiyksikköä (24 % -> 23 %). Lastenruoissa luomun osuus säilyi korkeana, mutta koki pienen laskun.
•    Kananmunat: Laskua 4 prosenttiyksikköä (20 % -> 16 %). Kananmunien luomumarkkinaosuus laski huomattavasti.
•    Kasviöljyt: Laskua 3 prosenttiyksikköä (17 % -> 14 %). Kasviöljyjen osalta nähtiin myös selkeä lasku.
•    Hiutaleet ja suurimot: Laskua 1 prosenttiyksikköä (13 % -> 12 %). Hiutaleiden ja suurimoiden osalta lasku oli maltillista.
•    Jauhot: Laskua 1 prosenttiyksikköä (9 % -> 8 %). Jauhojen luomumarkkinaosuus laski hieman.
•    Mehut ja mehukeitot: Laskua 1 prosenttiyksikköä (9 % -> 8 %). Mehujen ja mehukeittojen osalta lasku oli maltillista.
•    Kahvi, tee ja kaakao: Markkinaosuus pysyi vakiona 7 %:ssa.
•    Hedelmät: Laskua 1 prosenttiyksikköä (7 % -> 6 %). Hedelmien luomumarkkinaosuus koki pienen laskun.
•    Vihannekset: Laskua 2 prosenttiyksikköä (5 % -> 3 %). Vihannesten luomumarkkinaosuus laski huomattavasti.
•    Maito: Markkinaosuus pysyi vakiona 4 %:ssa.
•    Kasvijuomat: Tämä kategoria ei ollut mukana vuoden 2022 tiedoissa, joten vuoden 2022 osuutta ei voida verrata. Vuonna 2021 kasvijuomien markkinaosuus oli 4 %.

Suomen maatalousyrittäjyys on murroksessa. Yrittäjien kokonaismäärä on ollut laskussa, kun taas sekä uusien tulokkaiden että eläkkeelle siirtyvien ikä on noussut. Tämä voisi viitata haasteisiin houkutella nuorempia sukupolvia maatalousyrittäjyyteen, mutta samalla se voi viitata mahdolliseen työuran pidentymiseen nykyisillä yrittäjillä. 

•    Kokonaisuudessaan luomutoimijoiden määrä kasvoi 863 toimijalla vuosien 2008 ja 2022 välillä, eli kasvua tapahtui 20,7 %.
•    Vaikka suurin osa toimijaluokista osoitti kasvua, luomuelintarviketoimijoiden määrä laski vuonna 2022, mikä voi olla huomionarvoista tulevien trendien kannalta.

Luomualkutuotanto

•    Vuodesta 2008 vuoteen 2021 luomualkutuotannon toimijoiden määrä kasvoi merkittävästi, lisäyksen ollessa 1 121 toimijaa. Tämä tarkoittaa 30 % kasvua tässä 13 vuoden ajanjaksolla.
•    Vuonna 2022 luomualkutuotannon määrä kuitenkin laski hieman, menettäen 61 toimijaa edelliseen vuoteen verrattuna.
Luomueläintilat:
•    Vuoden 2008 ja 2021 välillä luomueläintilojen määrä yli kaksinkertaistui, kasvaen 511 tilasta 1 148 tilaan.
•    Vuonna 2022 tilojen määrä pysyi lähes samana, vähentyen vain kolmella tilalla.
Luomuelintarviketoimijat:
•    Vuodesta 2008 vuoteen 2021 luomuelintarviketoimijoiden määrä yli kaksinkertaistui 401 toimijasta 828 toimijaan.
•    Vuonna 2022 kuitenkin tapahtui selkeä lasku, ja määrä väheni 63 toimijalla.
Luomurehutoimijat:
•    13 vuoden aikana (2008-2021) luomurehutoimijoiden määrä kasvoi 25 yksiköllä.
•    Vuonna 2022 määrä pysyi samana kuin edellisenä vuonna.
Luomusiemenpakkaamot:
•    Vuodesta 2011 vuoteen 2021 luomusiemenpakkaamojen määrä lisääntyi vain kahdella.
•    Vuonna 2022 määrä kasvoi jälleen yhdellä.

Suomen luomupeltoalan käyttö on kasvanut merkittävästi vuodesta 2005. Vuoteen 2022 mennessä luomuhyväksytty peltoala on kasvanut yhteensä 172 663 hehtaarilla, mikä on 128 % kyseisellä ajanjaksolla. Tällä ajanjaksolla useimmat viljelykasvit, erityisesti nurmikasvit ja kaura, ovat osoittaneet huomattavaa kasvua. Vain harvat lajit, kuten ruis ja pellava, ovat kokeneet laskua. Tämä kuvastaa luomuviljelyn kasvavaa suosiota ja sen merkitystä Suomen maatalousmaisemassa.

Nurmikasvit

•    Vuosien 2005 ja 2022 välillä nurmikasvien luomuhyväksytty ala kasvoi 124 482 hehtaarilla, mikä tarkoittaa huomattavaa 207 % kasvua vertailuvuoteen nähden.

Vilja yhteensä

•    Tarkastelujakson aikana viljan yhteisala kasvoi 40 493 hehtaarilla, eli 87 %.

Viljakasvit

•    Vehnä: Kasvoi 2 778 hehtaarilla (42 % kasvu).
•    Ruis: Alue pieneni 741 hehtaarilla (-16 %).
•    Ohra: Kasvoi 2 138 hehtaarilla (32 % kasvu).
•    Kaura: Kasvoi 24 224 hehtaarilla (105 % kasvu).
•    Seos: korsiviljat ja Seos: palko- ja korsi-viljat yhteensä kasvoivat yli 9 000 hehtaarilla, mikä on huomattava kasvu.

Muut viljelykasvit

•    Herne: Kasvoi 4 023 hehtaarilla (312 % kasvu).
•    Tattari: Kasvoi 237 hehtaaria (128 % kasvu).
•    Härkäpapu: Dataa ei ole saatavilla vuodelta 2005, mutta kasvu vuosina 2015-2022 oli 77 hehtaaria (3 % kasvu).
•    Kumina: Pieneni 86 hehtaaria (-24 %).
•    Pellava: Pieneni 225 hehtaaria (-81 %).
•    Rypsi: Kasvoi 2 540 hehtaarilla (105 % kasvu).
•    Peruna: Kasvoi 223 hehtaarilla (51 % kasvu).
•    Avomaanvihannekset: Kasvoi 919 hehtaaria (436 % kasvu).
•    Kasvihuonevihannekset: Pieneni yhdellä hehtaarilla (-11 %).
•    Lehtiyrtit: Kasvoi 79 hehtaarilla (494 % kasvu).
•    Marjat ja hedelmät: Kasvoi 119 hehtaarilla (15 % kasvu).

Kesanto

•    Kesannon ala kasvoi 5 339 hehtaarilla, joka on 28-kertainen määrä vertailuvuosien välillä.

Yhteenveto

Kaiken kaikkiaan luomuhyväksytty peltoala Suomessa kasvoi 172 663 hehtaarilla vuosien 2005 ja 2022 välillä, mikä on 128 % kasvu alkuperäiseen määrään verrattuna.

Tänä aikana useimmat viljelykasvit osoittivat positiivista kasvua. Vain muutamat kasvit, kuten ruis ja pellava, kokivat pieniä laskuja.
Maatalousyrittäjien syyt joutua työkyvyttömyyseläkeelle ovat muuttuneet viime vuosina. Fyysiset syyt, kuten tuki- ja liikuntaelinsairaudet, ovat edelleen yleisiä, mutta myös mielenterveyteen liittyvissä eläköitymisissä on tapahtunut huomattavaa kasvua vuosien 2005 ja 2022 välillä. Tämä voi viitata kasvaneeseen työpaineeseen, maatalouden muuttuvaan luonteeseen tai mielenterveysongelmien parempaan tunnistamiseen ja diagnosointiin. Myös kasvaimia ja hermoston häiriöitä on havaittu enemmän viimeisten parin vuoden aikana.

Luomutuottajadatan analyysi

• Kasvunäkymät: luomuala on kasvanut tasaisesti yli kymmenen vuoden aikana.
• EU-27 vertailu: Suomi on EU-27 keskiarvoa edellä luomuviljelyssä.
• Tilakoon kasvu: suuremmat luomutilat viittaavat mahdolliseen keskittymiseen tai suurempien tilojen vaihtaminen luomutuotantoon.
• Pieni lasku tilamäärissä: viimevuonna havaittiin tilamäärän pieneneminen, joka on todennäköisesti yhteydessä kustannusten kasvuun.
• Merkittävää kasvua eläintiloissa: luomueläintuotanto on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2008 vuoteen 2022. Viime vuoden luku oli vuoteen 2008 verrattuna yli kaksinkertainen.
• Kasvua elintarviketuottajissa: luomuelintarviketuottajien kasvu on ollut jatkuvaa vuosien varrella, mutta viime vuoden osalla nähtiin myös laskua tämän suhteen.
• Kasvua kaikissa kategorioissa: Kaikki kategoriat, olivatpa kyseessä sitten alkutuottajat, elintarviketuottajat, rehutuottajat tai siementen pakkaamolaitokset, ovat kasvaneet.
• Kananmuna- ja viljatuotannon kasvu: luomumunien, vehnän, rukiin ja kauran tuotannossa on ollut jatkuvaa kasvua vuodesta 2007 lähtien. Kaura on kokenut suurimman nousun.
• Lihantuotannon vakaus: Luomunaudan- ja sianlihan tuotannon osuus pysyi vakaana vuosien 2021 ja 2022 välillä. Luomulampaan osuudessa nähtiin pientä laskua.
• Vaihtelua vihanneksissa: Luomuperunan tuotanto laski vuonna 2022 verrattuna vuoteen 2021, kun taas herneen ja härkäpavun tuotanto kasvoi.
• Luomumaito: Vuodesta 2007 1,2 % osuudella vuoteen 2022 3,8 % osuudella luomumaidon tuotanto on jatkuvasti kasvanut sekä tilavuudessa että osuudessa kokonaistuotannosta.
• Sekaviljely: sekaviljelyssä havaittiin kasvua, mikä viittaa monipuolisiin luomuviljelykäytäntöihin.
• Avomaan kasvit: Luomuviljelyn avomaan vihannesten ja lehtiyrttien viljely on kasvanut huomattavasti, mikä osoittaa kasvavaa kysyntää luomuvihanneksille.

Tietohaarukan raportit ovat luettavissa täältä.

Kulutustrendien katsaus

Nykyhetken trendit

Kilpailutilanne ja hallinnolliset paineet

Luomusektori kohtaa nyt voimistuneen kilpailuasetelman tavanomaisesta maataloudesta ja ”kestävien” sekä ”eettisesti tuotettujen” merkattujen tuotteiden nousun vuoksi. Suuremman hallinnollisen taakan myötä luomutuottajat näkevät kilpailuetunsa heikkenemisen ja tarvitsevat apua tuotteidensa erottamiseen markkinoilla. Vihreät väittämät -direktiiviehdotus saattaa vaikuttaa tähän asetelmaan melko lyhyelläkin aikataululla.

Hintaedun lasku ja markkinoiden yhteneväisyys

Monia luomutuotteita ei enää saa kaupaksi samoilla hintapreemioilla kuten aikaisemmin. Tämä mahdollisesti osoittaa, että tuottajien tarjonta ja kuluttajien muuttuvat tarpeet eivät kohtaa tällä hetkellä.

Kuluttajien mieltymysten kehittyminen ja brändäyshaasteet

Luomuviljelyalan kasvu ja tietyntyyppisten tuontituotteiden lasku korostavat kotimaisen luomutuotannon suosiota. On kuitenkin huomioitava, että lisääntynyt määrä ”kestävästi” ja ”eettisesti” merkittyjä tuotteita, joista monet valmistetaan ilman luomutuotteiden tiukkoja tarkastuksia, tekevät markkinatilanteesta haastavamman luomubrändille.

Monipuolistuminen ja kasvu

Luomumarkkinat monipuolistuvat, mikä näkyy erilaisten tuotetyyppien ja luomueläintuotannon kasvuna. Kasvava terveys- ja ympäristötietoisuus ohjaa tätä trendiä, mikä korostaa kuluttajien kasvavaa kysyntää laajemmalle luomuvalikoimalle.

Tulevat trendit

Markkinoiden kehittyminen

Luomutuotteet kilpailevat entistä enemmän tavanomaisten tuotteiden kanssa, joita merkitään ”paikallisiksi”, ”eettisiksti” ja ”kestäviksi”. Voidaankin väittää, ettei luomun brändi yksinomaan riitä enää kuluttajille.

Luomuviljely ja teknologia

Uudet teknologiat kuten tekoäly ja dronet ovat lupaavia luomualalle. Tämä kehityksen myötä on kuitenkin huomioitava luomun ainutlaatuisia käytäntöjen ja etujen korostaminen, koska tavanomaisessa tuotannossa tullaan myös käyttämään teknologiaa edistääkseen kestäviä tuotantomenetelmiä.

Säädökset, sertifikaatit ja brändien voima

Luomualan kasvu saattaa tuoda tiukempia säännöksiä ja määritellympiä sertifiointiprosesseja. Tulevaisuudessa alan on pystyttävä erottamaan aitoja luomutuotteita niistä, joiden luomustatusta tai kestävyyttä ja eettisyyttä ei pysty tarkoin määrittelemään tai todentamaan.

Arvonlisäys, autenttisuus ja ympäristöhyödyt

Luomutuotteiden aitouden säilyttäminen ja niiden etujen tehokas viestintä on ensiarvoisen tärkeää. On oletettavaa, että luomuviljelyn ympäristöhyödyt tulevat olemaan entistä suurempi arvolupaus kuluttajille.

Johtopäätös

Luomuala on valmiina kasvuun ja tuotannon monipuolistumiseen. Suurimmat haasteet kohdataan erityisesti brändäyksessä ja markkina-asemoinnissa. Näiden haasteiden voittaminen on tärkeää sektorin tulevaisuuden kannalta etenkin muuttuvassa talousnäkymässä, jos markkinoiden volatiliteetin odotetaan olevan pysyvä ilmiö.

Vientikatsaus

Viralliset tilastot eivät erottele luomuvientiä. Ainoa tapa kerätä tätä tietoa on kysyä luomuvientiä harjoittavilta yrityksiltä. Pro Luomu teki tutkimuksen Suomesta viedystä luomuruoasta helmikuu-maaliskuussa 2023. Tavoitteena oli laskea vuoden 2022 luomuviennin kokonaisarvo ja sisältö, viennin kehitys ja näkymät tuleville vuosille sekä yritysten toiveet viennin kehittämiseksi. Tutkimus on maa- ja metsätalousministeriön tukema. Kysely lähetettiin 108 elintarvikeyritykselle.

Vastausten perusteella Pro Luomu arvioi, että vuonna 2022 Suomen luomuviennin arvo oli 59 miljoonaa euroa (pl. luomualkoholijuomia). Luomuvienti oli kasvanut hieman (noin 5 %) vuoden 2020 vientiarvosta. Luomuviennin osuus Suomen elintarvikeviennistä vuonna 2022 oli 3 %.

• Yli 60 % luomuviennistä oli teollisuuden puolivalmisteita.
• Kauppojen omien merkkien kuluttajatuotteet muodostivat viidenneksen luomuviennistä. Näiden merkkien alla vietyjen kuluttajatuotteiden osuus oli 14 %. Jalostamattomien raaka-aineiden osuus oli noin 4 %.
• B2B-viennissä toimivat yritykset korostavat, että luomuvienti on myös brändätty ja räätälöity tiettyjä asiakkaita varten.
• Kansainväliset yritykset, joiden luomutuotteita tuodaan myös Suomeen, lisäävät myös osuuttaan kuluttajatuotteiden tarjonnassa.

Suomen viisi suurinta vientimaata ovat Saksa, Ruotsi, Alankomaat, USA ja Etelä-Korea.  (Luomun vienti - Pro Luomu, 2023)

Lumi Drozzin

asiantuntija, hevostalous ja luomu

perhevapaan sijainen

+358 40 560 2598

aiheet: luomu, markkinakatsaus