null Maatalouden vesiensuojelussa tehdään paljon työtä ravinnevalumien vähentämiseksi – toimien parempi kohdentaminen tarpeen

Uutinen

Maatalouden vesiensuojelussa tehdään paljon työtä ravinnevalumien vähentämiseksi – toimien parempi kohdentaminen tarpeen

3.8.2020

Maatalouden vesistökuormitus on pääasiassa hajakuormitusta eli kuormitusta tulee useista eri kohteista erilaisia määriä. Pistekuormituksessa kuormitus tulee yhdestä kohdasta, esimerkiksi jätevedenpuhdistamolta. Pistekuormitusta on helpompi hallita, sillä kuormitusta vähentävät toimet voidaan keskittää ”yhden putken suulle”. MTK:n mielestä maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä tulee kohdentaa entistä paremmin sinne, missä kuormitusriski on suurin. Valuma-aluekohtaisella suunnittelulla ja veden virtaukseen vaikuttamalla on mahdollista pyrkiä vähentämään mm. tulvahaittoja. Vihreän talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen ja maan rakenteen parantaminen ovat tärkeitä toimenpiteitä tehokkaamman vesiensuojeluvaikutuksen aikaansaamiseksi.

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kirjo ja laajuus ovat kasvaneet merkittävästi maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän myötä. Viime vuonna Varsinais-Suomen maataloustukea hakeneiden viljelijöiden peltoalasta oli ympäristösitoumuksen piirissä 93 %. Pelloista 62 % oli talvella kasvipeitteistä, mikä on tärkeä eroosiota vähentävä toimenpide. Tästä kevytmuokatun alan osuus oli 22 %. Noin puolella kasvipeitteisyyttä ilmoittaneista tiloista kasvipeitteisyyden osuus oli yli 80 % tilan peltoalasta. Tämän lisäksi tiloilla oli mm. suojavyöhykkeitä lähes 7000 hehtaaria ja kerääjäkasveja 12700 hehtaaria. Tiloilla tehdään myös paljon vesiensuojelutoimia ilman korvausta. Kuormitus olisi suurempaa ilman vesiensuojelutoimenpiteitä.

Vuonna 2014 Suomen osuus Itämeren typpi- (N) ja fosforikuormituksesta (P) oli noin 10 %. Suomen maatalouden osuus Itämeren kokonaistyppikuormituksesta oli runsas 3 % ja kokonaisfosforikuormituksesta vajaa 5 % vuonna 2014.

Suomen vuotuinen typpi- ja fosforikokonaiskuormitus Itämereen oli keskimäärin 3 820 tonnia fosforia (P) ja 89 400 tonnia typpeä (N) vuosina 2011-2016. Maatalouden osuus vesitse mereen tulevasta kuormasta oli noin 38 % (N) ja 53 % (P). Typestä noin 86 % ja fosforista 94 % tuli jokien kautta.
 

Lämpimät ja sateiset talvet haasteina


Eteläisen Suomen talvi oli lämmin ja sateinen. Monilla alueilla tulvat nousivat pelloille useaan kertaan talven aikana, pellolta huuhtoutui pintamaata ja kasvien tarvitsemia ravinteita veden mukana pois. Lisäksi roudan maata parantava vaikutus jäi puuttumaan.
 
-Tämä kaikki tarkoittaa viljelijöille taloudellista tappiota ja viljelijät eivät myöskään halua heikentää vesien laatua, vesistönsuojelun asiantuntija Airi Kulmala MTK:sta korostaa.

-Tarvitaan määrätietoista työtä viljelijöiltä ja tutkittua tietoa päätösten teon tueksi. Ensimmäinen askel työssä on vesiensuojelutoimenpiteiden entistä tarkempi kohdentaminen sinne, missä kuormitusriski on suurin sekä elävän talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen, Kulmala jatkaa.  

Valuma-aluekohtaisella suunnittelulla ja veden virtaukseen vaikuttamalla voidaan pyrkiä vähentämään mm. tulvahaittoja. Nopeasti toteutettavilla kipsi- ja rakennekalkkikäsittelyillä saadaan lisäaikaa hitaammin toteutettavien, mutta pitkävaikutteisten toimenpiteiden tekemiselle. Yksi tällainen on maan rakenteen parantaminen. 

MTK valmistelee parhaillaan järjestön vesiohjelmaa, jossa tullaan esittämään toimintatapoja maa- ja metsätalouden vesistövaikutusten vähentämiseksi. Parhaimmillaan toimenpiteet ratkaisevat samanaikaisesti vesiensuojeluun, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä haasteita. 

Lue lisää maa- ja metsätalouden toiminnasta Itämeren ja vesistöjen puolesta. https://www.mtk.fi/-/maatalouden-vesiensuojelu



Airi Kulmala

asiantuntija

maa- ja metsätalouden vesiensuojelu (pinta- ja pohjavedet), eläinsuojien ympäristöluvat, ravinteiden kierrätys, BFFE, yleiset maa- ja metsätalouden ympäristönsuojelukysymykset

+358400 755 454

Esikatsele
1 jostakin 61