Maitovaliokunnan ja nautaverkoston yhteiskokouksen tiedote

Takaisin Maitovaliokunnan ja nautaverkoston yhteiskokouksen tiedote

Tiedote – Maito

Maitovaliokunnan ja nautaverkoston yhteiskokouksen tiedote

20.06.2024

Yhteiskokouksessaan 14.6. maitovaliokunta ja nautaverkosto keskittyivät nautojen terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi kuultiin ja keskusteltiin MTK:n vastuullisuusohjelman päivityksestä. Maitopuheenjohtajat tapasivat MTK:n johtoa 11.6. Palaverin myötä päätettiin lisätä yhteydenpitoa.

Pälvisilsan ja mycoplasmaboviksen vastustaminen

Pälvisilsan ja mycoplasmaboviksen vastustamisesta alusti ETT:n Milla Hiekkaranta. Tautisuojauksesta huolehtiminen on tärkeää, mutta koulutukset eivät valitettavasti ole kiinnostusta laajamittaisesti herättäneet. Tietämys taudeista on vajavaista. Nasevaan kuuluminen, ja joka tilalle tehtävä tautisuojausarvio olisivat keskeisiä tautisuojauksen keinoja sekä sen ymmärtäminen, että tautisuojaus on olennainen osa tilojen riskien hallintaa, painotti Hiekkaranta.

Vilkkaassa keskustelussa kannatettiin tautisuojausta ja tuotiin esiin, että pälvisilsan saneeraamisessa rokotteiden subventointi on tärkeää. Kysyttiin näyttelyihin osallistumisesta ja Hiekkaranta totesi, että nykyisin ohjeistuksin ja nykyisellä tautitilanteella se onnistuu. Yksikin vakavampi tauti kuitenkin lopettaisi toiminnan. Eläinkaupassa hyödynnetään terveystodistuksia, jonka nimi on harhaanjohtava, sillä käytännössä se on lista taudeista. Pohdittiin voisiko EHK:n ehtoihin ajatella tuettavaksi navetan ulkopuolisen lastaussillan rakentamista. Jälkeenpäin asiantuntijat selvittivät, että navetan ulkopuolisen lastaussillan rakentamiseen tulisi tarkoin peruteltuna saada investointitukea eläinten hyvinvointia parantavien investointien kautta.

Nasevaan kuuluminen pidettiin tärkeänä ja tuotiin esiin, että nautatilojen osalta se saattaa olla liian alhainen. Kysyttiin, onko maassa eläinlääkäreitä tarpeeksi tekemään Naseva-käyntejä, jos Nasevaan kuuluminen reippaasti lisääntyisi. Ennaltaehkäisevän terveyden huollon järjestäminen on kuntien vastuulla, ja siitä on linjattu eläinlääkintähuoltolaissa. Haasteena toki on eläinlääkereiden saaminen harvaanasutuille alueille.

Mycoplasmaboviksen vastustusohjelman kattavuus emo- ja lypsykarjatiloilla on noin 10 %. Taudin vastustamisen vähimmäistasoksi esitettiin sitä, että estettäisiin sen leviäminen ja uudet tartunnat. Todettiin kuitenkin, että tie on pitkä. Tuotiin esiin, että vastustaminen tuo tullessaan lisätyötä ja -kustannuksia tiloille. Keskeistä on se, miten saadaan tilat motivoitua vastustustyöhön. Ehdotettiin, voitaisiinko näytteiden oton yhdistää Naseva-käynnin yhteyteen, mikä ei lisäisi niin tilojen työtaakkaa ja kustannuksia. Viestintään vastustamisen tärkeydestä ja tilojen motovointiin tarvitaan laajasti koko kenttä.

Nautojen suojelua koskevan asetuksen uudistus

Eläinten hyvinvointilain voimaan tulon myötä asetuksia uudistetaan. Nautojen suojelua koskevan asetuksen uudistuksen valmistelu on käynnistynyt ja tuotantoeläintenhyvinvoinnin neuvottelukunnassa nautojen suojelusta on keskusteltu. Maitovaliokunta ja nautaverkosto keskustelivat neuvottelukunnan keskustelussa esiin nousseiden asioiden pohjalta asetuksen päivityksestä. Asiantuntijoiden (Kiilholma, Kyntäjä, Mattio) alustamana todettiin seuraavia yleisiä linjauksia.

Muistutamme hallitusohjelman kirjauksista. (Hallituskaudella ei tehdä kansallisesti sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät maatalouteen kohdistuvia kustannuksia.)
Olemme edelläkävijöitä ja edistämme nautojen hyvinvointia. Kilpailukyvystä on huolehdittava, sillä olemme laajalla yhteismarkkinalla. Naudanlihan ja maidontuotanto on vähentynyt Suomessa ja ennuste on laskeva.

Yksityiskohtainen säätäminen, etenkään rakenteiden, ei ole tarpeen eikä järkevää, sillä tiloilla olosuhteet vaihtelevat ja rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista säädetään tuettua rakentamista koskevissa asetuksissa.
Eläinten hyvinvointikorvaus kannustaa edistämään eläinten hyvinvointia, samoin kuin meijereiden lisähinta tietyille eläinten hyvinvointia edistäville toimille. Korvauksen ja lisähinnan toimenpiteille on ”jäätävä tilaa”.
Komissio on jatkanut EU-tason eläinten hyvinvointilainsäädäntöpaketin valmistelua. Tuleeko uuden komission aikana uutta lainsäädäntöä? – Tämä tulee huomioida.

MTK:n vastuullisuusohjelma

MTK haluaa edistää kestävää ja kilpailukykyistä ruuantuotantoa. Keskeinen kysymys on, miten vastuullisuus- ja kestävyysargumentit siinä huomioidaan. Tällä hetkellä monet kehittävät omia kestävyys- ja vastuullisuuskriteereitä ja siksi meidän on tärkeä valmistella oma näkemyksemme esitettäväksi, kiteytti Juha Ruippo. Keskustelussa nousi esiin rahoittajien lisääntyvät kestävyysvaatimukset sekä tuottajien hyvinvointi. Ruippo toi esiin myös, että vastuullisuusohjelman rinnalle lienee tarkoituksenmukaista laatia myös tiekartta/ohjelma eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. MTK:lla on jo maatalouden ilmasto-ohjelma ja luonnon monimuotoisuuden tiekartta. Valmistelussa maaperä- ja vesiohjelma sekä niihin kytkeytyviä mittareita. Samojen mittarien on voitava palvella myös kestävyyden kehittämistä ja vastuullisuutta.