Sisältöjulkaisija

angle-left null MTK:n historia

Artikkeli - Jäsenyys

MTK:n historia

27.11.2018

Maataloustuottajain Keskusliitto (MTK), perustettiin maanviljelijöiden suuressa helluntaikokouksessa 28.-29.5.1917 Helsingissä. Järjestöä on luotsannut liki satavuotisen historian aikana kahdeksan puheenjohtajaa.

Vuoden 1992 sääntöuudistuksessa haluttiin korostaa metsäasioiden merkitystä järjestössä, jolloin nimi muutettiin Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitoksi.

MTK perustettiin suuressa helluntaikokouksessa

Suomen maanviljelijöiden vapaa, valtiosta ja puolueista riippumaton talouspoliittinen järjestö, Maataloustuottajain Keskusliitto (MTK), perustettiin maanviljelijöiden suuressa helluntaikokouksessa 28.–29.5.1917 Helsingissä. Kokoukseen osallistui 700–800 henkeä. Muodollinen perustaminen siirtyi syksyyn.

Helluntaikokouksessa päätettiin, että työnantajajärjestön asemesta oli perustettava vapaa kaikkia maataloustuottajia yhdistävä maatalouspoliittinen järjestö, johon tulisivat kuulumaan myös omaa työtään tekevät viljelijät, vieläpä maata omistamatonkin maatalousväestö.

Keskus-, piiri- ja paikallisjärjestöjen sääntöjen laatiminen ja muu järjestäytymistyö annettiin Maataloustuottajain Valtuuskunnan tehtäväksi yhdessä kokouksen valitseman erityisen valiokunnan kanssa. Siihen tuli edustajia vanha- ja nuorsuomalaisesta puolueesta sekä maalaisliitosta.

Virallinen perustaminen ja sääntöjen hyväksyminen

Piiriliittojen edustajat kokoontuivat Helsinkiin 18.9.1917 perustamaan Maataloustuottajain Keskusliittoa. Kokouksessa hyväksyttiin järjestölle säännöt ja valittiin valtuuskunta. Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin tohtori Juho Jännes.

Sääntöjen mukaan tuottajajärjestön tuli "valvoa maataloustuottajain etuja yhteiskuntataloudellisella ja kunnallisella alalla, sovitella maataloudessa sattuvia työriitoja sekä edistää sellaisten parannusten aikaansaamista maataloustyöväen oloihin, että se tuntee elinehtonsa turvatuksi ja viihtyy ammatissaan".

Maaseudun Tulevaisuus -lehdestä tuli järjestön äänenkannattaja.


 

Jäsenmäärä aleni, mutta mhy-jäsenyys muutti suunnan ylöspäin

Perustamisen jälkeen MTK:n jäsenmäärä alkoi kasvaa hitaasti. Vuonna 1921 järjestössä arvioitiin olevan jäseniä 13 000. ”Perimmäinen syy jäsenmäärän kasvun hitauteen oli kuitenkin, että järjestöllä ei ollut välttämätöntä taloudellista tarvetta jäsenmääränsä kasvattamiseen”, kirjoittaa MTK:n historiikin laatinut Jouko Väänänen. 1950-luvulla jäsenmäärä oli noussut noin 180 000:een ja 1960-luvulla rikkoutui 350 000 jäsenen raja.

Maataloustuottaja-lehti kirjoitti (nro 2/1967) 50-vuotisjuhliin liittyneestä jäsenhankintakampanjasta: ”Järjestömme juhlavuoden kunniaksi toimeenpantiin viime vuonna ja erikoisesti marraskuun järjestökuukauden yhteydessä yleinen jäsenhankintakampanja. Henkilöjäsenten määrä lisääntyi 13 510:llä kokonaismäärän ollessa vuoden 1966 lopussa 406 037.”

1970-luvulle siirryttäessä jäsenmäärä oli suurimmillaan eli lähes 411 000 henkilöä. 1980-luvun puolivälissä jäseniä oli yli 300 000. Jäsenmäärä aleni 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ja oli vuonna 2014 hieman yli 140 000.

Vuoden 2015 alussa toteutettiin järjestöuudistus, jolloin metsänhoitoyhdistykset liittyivät MTK:n jäseniksi. Jäsenmäärä nousi yli 330 000:een.


 

EU-jäsenyys oli suuri haaste MTK:lle

Merkittävä ratkaisu MTK:n ja Suomen maatalouden kannalta oli Suomen liittyminen Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995. Jäsenyys toi suurempia muutoksia Suomen maatalouteen ja elintarvikeketjuun kuin mikään toinen ratkaisu sitten toisen maailmansodan.

MTK:lle oli suuri haaste valvoa uuden maatalouspolitiikan käyttöönottoa ja vakiinnuttamista. Vuoden 1995 jälkeenkin EU:n maatalouspolitiikkaa uudistettaessa on kerta toisensa jälkeen tarvittu sitkeää ja peräänantamatonta suomalaisen viljelijän, metsäomistajan ja maaseudun yrittäjän etujen puolustamista.

Merkittävässä asemassa lobbaamisessa ja tiedonvälityksessä on ollut MTK:n ja Pellervo-Seuran Brysselin toimisto, joka perustettiin jo vuonna 1991.

Eta-ratkaisun kautta EU-jäsenyyteen

MTK seurasi tiiviisti Euroopan yhdentymiskehitystä 1980-luvun lopulta alkaen. Suomi oli 1990-luvun alussa menossa mukaan Euroopan talousalueeseen (Eta). MTK katsoikin tuolloin, että Eta-järjestely vastaisi parhaiten maamme kokonaisetuja Länsi-Euroopan yhdentymiskehityksessä. Eta-sopimus hyväksyttiin Suomessa toukokuussa 1992. EY-täysjäsenyyteen MTK suhtautui kielteisesti.

MTK:n johtokunta otti yhdentymiskehitykseen kantaa helmikuussa 1990. Kannanotossa johtokunta katsoi, että Suomen tulee toimia Länsi-Euroopan yhdentymiskehityksessä johdonmukaisesti kansallisten etujen mukaisesti. Vientiteollisuuden etujen turvaaminen nähtiin tärkeäksi. Suomella tulee olla osallistumisoikeus ja sananvaltaa Eta-päätöksiin. Suomen ei tule hyväksyä maatilatalouden toimintaedellytyksiä, ympäristöä ja kuluttajansuojaa heikentävää EY-lainsäädäntöä.

Kannanotossa korostettiin myös, että Suomessa on voitava harjoittaa tulevaisuudessakin omavaraisuuteen perustuvaa itsenäistä ja väestön huoltovarmuuden takaavaa maatalouspolitiikkaa, on säilytettävä maatalouden tuontisuoja ja itsenäinen elintarvikkeiden laadunvalvonta.

Ylimääräinen liittokokous syyskuussa 1994

Vuoden 1991 lopussa olivat kuitenkin jo lisääntyneet vaatimukset siitä, että Suomen on haettava EY:n jäsenyyttä. Suomi hakikin jäsenyyttä maaliskuussa 1992. Neuvottelut jäsenyydestä alkoivat vuoden 1993 puolella. Neuvottelutulos saatiin aikaan maaliskuussa 1994. Neuvottelutuloksen sisällöstä oli Suomen ja EU:n komission välillä erimielisyyttä.

MTK valvoi maatalouden etuja kansallisten toimenpiteiden valmistelussa. Julkisuudessa käytiin repivää keskustelua maatalouden tuista vuoden 1994 aikana.

Ratkaisu EU:n jäseneksi liittymisestä nähtiin niin merkittävänä, että MTK kutsui koolle ylimääräisen liittokokouksen Tampereelle 3.9.1994. Liki tuhat virallista liittokokousedustajaa otti yksimielisesti kielteisen kannan Suomen EU-jäsenyyteen.


 

Puheenjohtajia on ollut vähän

MTK:n puheenjohtajia on 100 vuoden aikana ollut hämmästyttävän vähän - vain kahdeksan.

Ensimmäinen puheenjohtaja oli professori Juho Jännes. Hän toimi MTK:n johtotehtävissä joitakin katkoksia lukuun ottamatta lähes neljä vuosikymmentä. Hän oli vuoteen 1934 tuottajajärjestön valtuuskunnan ensimmäinen puheenjohtaja. Kun MTK:n valtuuskunta seuraavana vuonna muuttui johtokunnaksi, sitä luotsaamaan valittiin Juho Jännes.

Juho Jännes toimi johtokunnan puheenjohtajana vuoteen 1954 saakka. Jänneksen aikana MTK kasvoi tärkeäksi maatalouspolitiikkaan vaikuttavaksi elimeksi, ja maataloudesta luotiin pohja itsenäiselle Suomelle.

Juho Jänneksen toimiessa muissa tehtävissä MTK:n ruorissa oli vuosina 1918–22 maanviljelysneuvos Bjarne Westermarck. Kun Jännes vetäytyi tuottajajärjestön johdosta, tehtävän sai ministeri Veikko Ihamuotila, joka oli MTK:n puheenjohtajana vuosina 1955–1975. Hänen jälkeensä MTK:n puheenjohtajana toimi ministeri Heikki Haavisto.

Kuvissa vasemmalta oikealle Juho Jännes, Bjarne Westermarck, Veikko Ihamuotila ja Heikki Haavisto

Kun Haavisto valittiin vuonna 1993 Esko Ahon hallituksen ulkoministeriksi, MTK:n vt. puheenjohtajaksi tuli ministeri, agronomi Toivo T. Pohjala. Haavisto jätti eronpyyntönsä MTK:n puheenjohtajan tehtävistä vuonna 1994. Agronomi Esa Härmälän aikakausi MTK:n puheenjohtajana alkoi 18.5.1994.

Esa Härmälä oli puheenjohtajana kevääseen 2006, jolloin hän siirtyi lannoiteteollisuusliiton, Efman, toimitusjohtajaksi Brysseliin. Vuosina 2006-2009 MTK:n puheenjohtajana toimi MMM Michael Hornborg. Kun Hornborg siirtyi päätoimiseksi viljelijäksi Lohjalle, valittiin huhtikuussa 2009 puheenjohtajaksi MMT Juha Marttila.

​​​​​​​

Kuvissa Toivo T. Pohjala, Esa Härmälä, Michael Hornborg ja Juha Marttila​​​​​​​​​


 

Maataloustuottajien liitosta kolmen jäsenryhmän etujärjestöksi

Maatalouden rinnalla MTK on vaikuttanut vahvasti myös metsäsektorin edunvalvonnassa. Jo 1930-luvulla kuului MTK:n työohjelmaan metsänhoitoyhdistysverkoston täydentäminen ja vahvistaminen.
Vuonna 1942 perustettiin MTK:n metsävaltuuskunta yhdistysten ja maakunnallisten liittojen keskuselimeksi. Ensimmäinen hintasuositus teollisuuden kanssa solmittiin vuonna 1947.

Vuoden 1992 alussa astui voimaan sääntöuudistus. Tällöin järjestön nimi muutettiin Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y:ksi eli haluttiin korostaa metsäasioiden merkitystä maatalouden rinnalla.

Vuoden 1997 liittokokouksessa linjaus kolmesta jäsenryhmästä

Lahdessa tehdyn viitoituksen mukaisesti MTK on laajentanut  edunvalvontaansa 1990-luvulla ottaen huomioon maa- ja metsätalouden lisäksi maaseutuyrittäjyyden. Seinäjoen liittokokouksessa vuonna 1997 päätettiin järjestöä kehittää kolmen eri jäsenryhmän etujärjestöksi, nimittäin maanviljelijöiden, metsänomistajien ja muiden maaseutuyrittäjien.

Joensuun liittokokouksessa vuonna 2001 tämä kirjattiin uuteen periaate- ja tavoiteohjelmaan: ”MTK on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö.”

Vuoden 2015 alussa mesänhoitoyhdistykset MTK:n jäseniksi

Järjestöuudistuksen myötä metsänhoitoyhdistykset aloittivat MTK:n jäseninä vuoden 2015 alussa. Jäsenmäärä kasvoi tällöin yli 330 000:een.


 

Sahra järjestön tunnukseksi - uusi logo vuonna 2007

SahraTuottajajärjestö piti tarpeellisena hankkia oman tunnuksen (logon), kuten muutkin yhteisöt tekevät. Asiasta järjestettiin kilpailu, johon tuli 121 ehdotusta.

Ehdotuksista valittiin sahra, jonka mallia hieman muutettiin. Sen ensimmäisen version on suunnitellut taiteilija F. W. Borgman. Sahra otettiin käyttöön vuonna 1925 ja vihreä lippu vuonna 1929.

MTK:n logo

MTK:n nykyinen logo julkistettiin Turun liittokokouksessa ja 90-vuotisjuhlassa vuonna 2007. Tunnuksen lähtökohtana on MTK:n kolme jäsenryhmää: maanviljelijät, metsänomistajat ja maaseutuyrittäjät. Historiallista sahratunnusta käytetään edelleen juhlatunnuksena
ansiomerkeissä, lipuissa ja pöytäviireissä.


 

MTK:n historiaa kansien välissä

MTK:n historiaa perustamisesta 80-luvulle on kuvattu kolmiosaisessa kirjasarjassa "MTK ja Suomen maatalouspolitiikka". Ensimmäisessä ja toisessa osassa on kuvattu MTK:n maatalouspoliittista toimintaa. Kolmas osa on järjestön varsinainen historiikki.

Kun MTK täytti 90 vuotta vuonna 2007, julkaistiin juhlakirja "Oraitten päälle", joka käsittelee jäsenten ja järjestön elämää 80-luvulta 2000-luvulle.

Vuonna 2017 MTK:n täyttäessä 100 vuotta julkaistiin kirja
"Ota paikkasi, mies sekä nainen. MTK:n liittokokoukset tuottajajärjestön toiminnan linjaajina".

Historiateokset

Kananen, Ilkka. Elintarvikepulasta omavaraisuuteen 1917-1949. Kirjayhtymä 1986.

Sauli, Liisa. Maatalousyhteiskunnasta teollisuusvaltioksi 1950-1980.  Kirjayhtymä 1987.

Väänänen, Jouko. Ohjakset omiin käsiin. Kirjayhtymä 1987.

Vesa, Mikko & Rahola, Pentti. Oraitten päälle - MTK talonpojan tukena EU-vuosien eloonjäämistaistelussa. Otava 2007.

Ota paikkasi, mies sekä nainen. MTK:n liittokokoukset tuottajajärjestön toiminnan linjaajina. Maahenki 2017.
Kuvatoimittajat: Tapani Laukkanen, Pentti Rahola ja Markku Vuorensola.
Teksti: Heikki Vuorela


​​​​​​​Katso myös

Liitteet


aiheet: historia, puheenjohtajat