null MTK komission maaperästrategiasta: terve ja toimiva maaperä on elintärkeä mutta lainsäädännön yläpuolella

Tiedote

MTK komission maaperästrategiasta: terve ja toimiva maaperä on elintärkeä mutta lainsäädännön yläpuolella

18.11.2021

Komissio julkaisi 17.11.2021 esityksensä maaperästrategiaksi vuodelle 2030. Maaekosysteemien elinvoiman ja toimintojen suojelu on välttämätöntä. Sen sijaan komission viittaukset maaperän terveyslakiin, jossa uudella säätelyllä turvattaisiin maaperän hyvä terveys vuoteen 2050 mennessä, ovat epärealistisia. Maaperän toimintoja säätävät merkittävästi sääolot sekä maaperän lähtöaineksen laatu, jotka eivät ole ihmisen käsissä. Se, mikä on säädeltävissä maaekosysteemien toimivuuden kannalta, on jo säädelty. Sen sijaan päivitystä tarvitaan mm. saastumista ehkäisevien lakien osalta, kuten komissio ehdottaa.  

Terve ja toimiva maaperä on edellytys ihmisten hyvinvoinnille ja ruokaturvalle sekä luonnolle ja ilmastolle. Yhteinen maaperästrategia maaekosysteemien ja maan kasvukunnon suojelemiseksi on siten kannatettava. Komission ympäristöpääosaston viittaukset oikeudellisesti sitoviin maaperän hoidon lisäsäädöksiin ovat huolestuttavia. Maaperän terveyslaki toisi päällekkäistä sääntelyä ja sillä pyrittäisiin säätelemään maaperän toiminnoista, joihin ihminen ei voi vaikuttaa paikallisesti. Sen sijaan strategian ehdotuksen mukaisesti lainsäädäntöä mm. lietteiden ja jätevesien puhdistuksen osalta on hyvä päivittää, jotta ravinteiden kierrätys ei uhkaa maan puhtautta ja terveyttä kiertotalouden yleistyessä. Myös maa-ainesten käsittelyyn ja rakentamiseen tarvitaan yhteistä ohjausta.   
 

Maa- ja metsätalouteen kohdistuu jo nyt varsin paljon maaperään liittyvää EU-tasoista säätelyä 
 

Maa- ja metsätalouteen kohdistuu jo nyt varsin paljon maaperään liittyvää EU-tasoista säätelyä ja näitä ovat mm. nitraatti-, vesipuite- ja luontodirektiivit sekä kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita koskevat säädökset. Näin ollen maaperän toiminnot ja biologinen aktiivisuus tulevat jo nyt laajasti huomioon otetuiksi vaikkei EU:ssa ole omaa maaperälakia.  

- Muuttuva ilmasto haastaa maaperän toimintoja kuten veden läpäisyä, eroosiokestävyyttä tai ravinteiden ottoa. Viljeltävyys ja satoisuus sekä ravinteiden tehokas käyttö ovat muuttuvassa ilmastossa toimialojen suuria haasteita, jotka eivät siedä epärelevanttia lisäsääntelyä. On annettava tilaa paikallisille toimille, jotka sopivat parhaiten paikallisiin erityispiirteisiin. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on yksi keskeisistä maaperän suojelutoimista, toteaa ympäristöjohtaja Liisa Pietola MTK:sta. 
 

MTK:n maaperäohjelmassa esitetyt maaperän hoidon toimenpiteet vastaavat komission esityksen käytäntöjä 
 

Maata on arvostettava ja sen puhtautta ja kasvukuntoa edistettävä, kuten MTK:n ja SLC:n maaperäohjelma linjaa komission tavoin. Viljelijäjärjestöjen laatima ja tieteellisesti arvioitu maaperäohjelma avaa toimivan maaperän perusteita, kuvaa ihmisen rajattua roolia maaperän toimintojen suojelussa sekä suurta tutkimusvajetta, joka vaikeuttaa maaperän tilan seuraamista. Ohjelman toimenpiteet vastaavat komission esitystä kestävistä maaperän hoidon käytännöistä, joita myös tavanomainen viljely on edistänyt. 

- Komissaari Timmermansin huomio maaperän arvon tunnustamisesta on tärkeä ja saa MTK:n tuen. Maaperän terveyden edistäminen vaatii laajaa yhteistyötä, jossa tunnistetaan myös maa- ja metsätalouden suotuisa vaikutus maaperän toimivuuteen ja terveyteen. Vain siten voimme saavuttaa kaikki elintärkeät maaperän tehtävät, joita komissiokin luettelee, Pietola muistuttaa. 

Strategiaehdotuksessa korostetaan maaperän biologista, kemiallista ja fysikaalista tilaa ja toimintoja eli ekosysteemipalveluita vastaamaan ruokaturvaan ja biomateriaaleihin, veden ja ravinteiden kiertoon, pieneliöiden aktiivisuuteen ja geenivarantoon sekä hiilensidontaan ja -varastointiin, jotka kaikki ovat yhteydessä kestäviin viljelymenetelmiin.  

- Lopputulos on kuitenkin luonnon kanssa tehdyn yhteistyön tulos, jota säätekijät ja maaperän syntyhistoria säätävät. Lisäksi tulokseen vaikuttavat lämpenevän ilmaston haasteet eli tulvat, taudit ja tuholaiset vieraslajeineen, summaa Liisa Pietola. 

Parhaimmillaan strategia edistää maaperän hyvinvointia edistäessään liiketoimintamallia, joka kannustaa maanhoitajia, kuten maanviljelijöitä ja metsänomistajia, ilmasto- ja luontoystävällisiin menetelmiin, jotka lisäävät maan kasvukuntoa ja elinvoimaa. Tämä vaatii kasvinravinteita kasvin tarpeiden mukaan sekä kasvinterveyttä, joita ei kokonaisuudessa ole varaa unohtaa, kun linjataan lannoitteiden tai kasvinsuojeluaineiden käytöstä.   
 

Uutta maaperätietoa tarvitaan jatkossakin 
 

Esityksessä kiinnitetään paljon huomiota maaperään ja digitaaliseen toimintaohjelmaan, maaperätietoihin ja seurantaan sekä maaperän tutkimukseen ja innovointiin. Nämä ovat ehdottomia edellytyksiä maaperän hoidon tietopohjan laajentamiseksi ja tutkimustoiminnan tulosten saatavuuden ja käytön laajentamiseksi. Uutta tietoa tarvitaan myös eloperäisten maiden suojeluvaatimusten perustaksi.  

Eloperäisiä maita on moneksi: paksu- ja ohutturpeisia, maatuneita ja lähes kivennäismaita. MTK:n suuri huoli on eloperäisten maiden kohtalo, sillä komissio esittää ennallistamistavoitteita tai käytön rajoituksia sekä multa- että turvemaille. Poudankestävät eloperäiset maat, joilla on paljon typpivarastoja, tarvitaan Suomen biotaloudessa jatkossakin – ja erityisesti tasaamaan sääriskejä.  

Siten ojitettujen eloperäisten maiden käyttöä ei tule rajoittaa uudella sitovalla lainsäädännöllä, vaan hyödyntämällä MTK:n ja SLC:n Luonnon monimuotoisuusohjelman ehdotuksia, kuten 1) Ei ojiteta vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaisia soita ja etsitään pellonraivaukselle vaihtoehtoja ja  2) Lisätään tutkimusta siitä, miten suoluontoa voidaan turvata entistä paremmin metsätalouden harjoittamisen yhteydessä. 


Liisa Pietola

ympäristöjohtaja

maa- ja metsätaloussektoreiden ympäristö-, ilmasto-, luonnonsuojelu- ja maankäyttöasioista vastaava johtaja, kestävä kehitys ja ympäristövastuu, kansainväliset ympäristöasiat

+35820 413 2434

+35850 438 4014