Kestävään ja oikeudenmukaiseen kasvuun – MTK toimitti hallitukselle esityksensä koronakriisistä elpymiseen

Takaisin Kestävään ja oikeudenmukaiseen kasvuun – MTK toimitti hallitukselle esityksensä koronakriisistä elpymiseen

Uutinen – Maaseudun edunvalvonta

Kestävään ja oikeudenmukaiseen kasvuun – MTK toimitti hallitukselle esityksensä koronakriisistä elpymiseen

29.05.2020

MTK esitti tällä viikolla hallitukselle elvytykseen kolmea ohjelmaa ja niihin liittyviä esityksiä. Ohjelmia ovat 1. Vihreän talouden elpyminen, 2. Digitaalinen elpyminen ja 3. Lähipalvelujen ja kriisinkestävän yhteiskunnan elvyttäminen. Maa- ja metsätalousministeriölle on toimitettu lista esityksistä maatalouden elvytystoimiksi jo aiemmin.

Suomen kansantalous on palautettava mahdollisimman tehokkaasti kasvuun ja ehkäistävä kysyntäluottamuskadon syntyminen, koska se pitkittää taantumavaihetta. Näemme, että elvyttävät toimet on suunnattava siten, että ne kohdentuvat mahdollisimman suurella painolla kotimaisen tuotannon lisäämiseen. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja jalostaminen perustuu kotimaiseen raaka-aineeseen ja työhön. Lisäksi luonnonvara-alojen teknologia ja muut panokset ovat pitkälti kotimaisia. Suomessa kulutettu euro tai vientieuro biotaloudessa tuottaa yleisesti 80-95 senttiä lisää kansantuloa. Biotalouden kerrannaisvaikutukset talouteen ovat ehdotonta kärkeä kaikki toimialat huomioon ottaen.

Talouden elvytyksessä on otettava huomioon asetetut kestävyystavoitteet. MTK kannattaa tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035. Siirtymä on toteutettava oikeudenmukaisen siirtymän periaatteiden mukaisesti. Mikään väestöryhmä ei saa kärsiä kohtuuttomasti. Hyvinvointitappioita ja -voittoja on tasattava julkisen sektorin interventioin. Koronaelvytys on hyvä paikka vahvistaa siirtymää hiilineutraaliin talouteen ja luoda oikeudenmukaisen siirtymän mekanismeja esimerkiksi ilmastorahastoa hyödyntämällä.

Kestävä kehitys edellyttää mittavaa loikkaa digitaalisten valmiuksien parantamisessa. Monessa suhteessa Suomi on jäänyt jälkijoukkoihin, kun tilannetta verrataan EU-maiden kesken. Kiinteiden laajakaistojen kattavuus on yksi esimerkki. Tämä uhkaa työelämän muutosta ympäristöä vähemmän kuormittavaan suuntaan, tasapainoista aluekehitystä sekä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä.

Koronakriisin aiheuttama kysyntäshokki kohdistui ennen kaikkea lähipalveluihin. Monet toimialat tarvitsevat välitöntä kriisiapua, mutta samalla niiden potentiaali kestävässä elpymisessä on syytä tunnistaa. Talouden nousu on pitkälti sidoksissa näiden palveluiden kysynnän elpymisvauhtiin, kun rajoitteita asteittain puretaan.

Elvyttävien politiikkatoimien ohessa on muistettava, että kriisin aiheuttavat kysyntähäiriöt kohdistuvat eri toimialoille hyvinkin eriaikaisesti. On varmaa, että monen yrityksen kohdalla pahin on vielä edessä. Sen vuoksi valmius erityisiin yritystukiin on säilytettävä vähintään vuoden ajan.
Valtion tukea koronasta kärsiville yrityksille ei ole kyetty allokoimaan yritysmuotoneutraalisti. Maatalouden yhteydessä tehtävä liiketoiminta on jäänyt muita heikompaan asemaan. Jatkossa on ehdottomasti varmistettava, että hallituksen 13.5.2020 päättämä kustannustuki on aidosti toimialasta ja yritysmuodosta riippumaton myös maaseudun liiketoiminnan osalta. Jos työvoima- ja elinkeinoministeriön järjestelmät eivät mahdollista tätä, tulee maa- ja metsätalousministeriön toteuttaa valmistelu ja käyttöönotto samassa aikataulussa.

Tutustu MTK:n esityksiin täältä.