null Muistoja Brysselin toimivuosilta

Blogi – Kansainvälinen toiminta

Muistoja Brysselin toimivuosilta

1.12.2021

Juha Ruippo (MT etusivu 2016)
Juha Ruippo (MT etusivu 2016)

Brysselin toimintakulttuuri murroksessa

Vaikuttamistyössä kumppanien omissa tehtävissä onnistumisen tukeminen on lobbauksen ydintä. Monet asiat olivat muuttuneet 2000-luvun alusta, kun tulin toiselle reissulle Brysseliin syksyllä 2015. Itäisen Keski-Euroopan maiden rooli alkoi vakiintua kymmenen vuoden jäsenyyden jälkeen. MTK:nkin toimintakenttä laajeni nopeasti. Kuten Artjoen Risto Turussa 2021 kiteytti, alkuaikoina riitti vaikuttamistyöhön, että tapasi maatalouspääosaston ihmisiä, maatalouskomissaarin ja suomalaiskomissaarin tiimejä. Nyt tilanne oli toinen. Lobbaus on kaikkea muuta kuin vastaanottoja ja lounaita. Työ on ammattimaistunut, kun kilpailijoiksi Suomestakin oli paikan päällä neljä isoa viestintätoimistoa.

Kahden tulen välissä

Brysselin toinen kausi käynnistyi todella vauhdilla. Lunttilan Tommi ja Voutilaisen Matti johdattivat liittojen etujoukot paikalle edellisenä iltana, ja loputkin saatiin kaupunkiin Marttilan Juhan johdolla traktorimarssin alkuhetkillä. Vaaleanpunaisen Valtran johdolla COPA-COGECA:n joukot lähestyivät mielenosoituksen pääpaikkaa, Cinquantenaire-puiston laidassa olevalle Schumanin liikenneympyrään. Neuvoston kokousrakennuksessa Justus Lipsiuksessa kokoontui samaan aikaan maatalousneuvosto. https://www.youtube.com/watch?v=gCSC_ZgvxPM

Kuten aina kunnon tapahtumassa, asiat eivät sujuneet ihan suunnitelmien mukaan. Kun poliisin ohjaamana oli sovittu lähestymissuunnat, reitit ja pysähdyspaikat, toisena mielenilmaukseen osallistunut European Milk Board oli jo edellisenä yönä vallannut keskeiset alueet Schumanin ympyrän laidoilta. Kun suomalaiset rintamalinjojen takana tottuneesti kulkevat joukot tulivat hieman etuajassa paikalle, löytyivät MTK:laiset keskeltä Schumanin ympyrää poliisien vesitykkien ja Milk Baordin savuavien olkipaalien välistä. Oli siinä ihmettelemistä Suomenkin maatalousneuvoston valtuuskunnalla Justus Lipsiuksen ikkunoista.

Mikä oli mielenosoituksen syy? Ehkä se unohtui monelta, mutta kysymyshän oli siitä, miten maataloudelle korvataan Venäjän embargosta alkanut talouskriisi. Hätätuen jälkeen piti löytää jotain merkittävämpää. Maatalousneuvostossa kaivettiin EU:n budjettimarginaaleista 500 miljoonaa lisätukea eniten kärsineille sektoreille. Vaikka Suomen osuus ei ollut suuri, totesi puheenjohtaja savuavien paalien keskellä, että kyllä mielenosoituksen kustannus/hyöty-suhde oli vielä hyvä.

Brysselin budjettimarginaaleissa oli tilaa vielä 2017, jolloin painostuksen tuloksena komissio löysi vielä toisen 500 miljoonaa maataloustukiin. EU-budjetoinnin muututtua ja kiintiösakkomaksujen loputtua EU-budjetista on loppunut liikkumisvara ja tilalle on tullut kriisivaraus. Rahoitusmekanismin takia silloin muodostettua kriisivarausta ei ole missään vaiheessa avattu, vaan komissio jo silloin tukeutui kansallisten tukien liikkumatilan laajentamiseen de minimis -rajojen nostamisen kautta.

Brysselin pamaus

Brysselin turvallisuuskuva muuttui totaalisesti 22.3.2016. Bryssel joutui terrori-iskun kohteeksi, jolloin yli kolmekymmentä ihmistä kuoli lentokentän ja Maalbeekin metroaseman iskuissa. Suurin osa kuolleista sai surmansa toimistokorttelimme alla olevalla metroasemalla. Isku sulki pariksi viikoksi toimiston pääsisäänkäynnin, ja toimistolle päästiin pitkään vain parkkihallin kautta. Moni meistä oli iskujen aikaan jo lähtenyt pääsiäisen viettoon; osa oli Forum future agriculture -seminaarissa keskustassa.

Pääsiäinen 2016 avasi merkittävästi toisenlaisen maailman Brysselissä. Terrorismi oli tullut kotipihoillemme, sisään kaupunkiin. Se ei ollut enää vain uutiskanavien iltajuttu, vaan jokapäiväistä elämää Brysselissä. Iskujen jälkeen katukuvassa näkyi 2 – 4 sotilaan vahvasti aseistautuneita partioita joka puolella kaupunkia, EU-korttelit yhtenä päähuomion kohteena.

EU-instituutiot muuttivat nopeasti turvallisuusjärjestelyjä ja esimerkiksi parlamentin upea, avoin sisäänkäynti suojattiin sirpaleseinillä. Zaventemin lentokentän vauriot muuttivat myös kokouksiin osallistumista ja moni joutui käyttämään Amsterdamin, Düsseldorfin tai Liegen lentokenttiä. Brysselin lentokentän erikoisjärjestelyt jatkuivat vielä pitkään.

Logistiikkahäiriö pakotti miettimään, miten toimitaan, kun kokouksiin tai tilaisuuksiin ei pääsekään entiseen tapaan, kun turvallisuuden tunteeseen tuuditettu yhteiskunta ei ollut enää entisellään sen enempää Suomessa kuin Brysselissäkään. Jälkeen päin ajateltuna häiriö oli tärkeä askel valmistauduttaessa koronatilanteen järjestelyihin.

Uudistuva teknologia muutti toimiston työtapoja

Kun aloittelin toista kierrosta, moni asia oli jo muuttunut ja uusia mahdollisuuksia piti ottaa käyttöön. Yhtenä ensimmäisistä asioista kannoin kymmenen 200 litran säkkiä paperia kirjahyllystä paperinkeräykseen. Konkreettisesti paperikonttorista siirryttiin datamaailmaan. Joitain mielenkiintoisiakin papereita löytyi hyllyistä, mm. liittymisneuvotteluvaiheista kertovia faksipapereita, joista oli jo väri päässyt häviämään.

Monta muuta paperia lähihistoriasta oli päässyt katoamaan. Siksipä Jonaksen kanssa rakenneltiin SharePointiin toimiston arkistoa, josta löytyi kaikki palaverimuistiot, komissioon ja komissaareille viedyt MTK:n kantapaperit sekä tapaamismuistiot. Samalla saatiin kasaan ensimmäiset kuukausiyhteenvedot todentamaan, missä vaikuttamistyössä toimiston ihmiset olivat olleet mukana edellisen kuukauden aikana. Ulkoisen viestinnän välineeksi kehiteltiin MTK:n viestiperheen jatkoksi Bryssel-viesti, toimiston ajankohtaisen vaikuttamisviestinnän pohjaksi.

Kiertotalous sai aikaan monta muutakin edistysaskelta. Maaritin kanssa mietittiin, miten päästään kymmenen numeron isosta puhelinkeskuksesta eroon, kun tarve oli oikeasti vain faksinumerolle. Ihan totta, Belgiassa faksi oli vielä pitkään virallinen dokumentti, mutta sähköpostin pdf-tiedosto ei. Pöydiltä hävisivät puhelimet ja tilalle tulivat kännyköiden rinnalle nettipuhelut ja Skypet. Ehkä joku puhelu jäi tulematta kännyköihin, mutta toivottavasti kaikki tärkeimmät löysivät perille.

Seuraavaksi katseltiin kateudella Simonkadun toimistoremonttia ja aloitetiin toimiston uudistaminen. Vanhat koko toimiston historian nähneet kalusteet ja toimistotilat vaativat päivitystä. Kokonaan Helsingin mallin mukaiseen paikattomaan toimistoon ei nähty tarvetta, mutta alun pienestä pintaremontista kehkeytyi Maaritin johdolla hieno toimiston uudistusprojekti, jonka toteuttamisvaiheen alta olin itse jo päässyt takaisin Helsinkiin.

Toimiston uudistuksista vähällä huomiolla ollut iso henkinen muutos oli metsä-sanan ilmestyminen toimiston viralliseen nimeen. Nyt viralliseksi nimeksi tuli Suomen maa- ja metsätalouden sekä osuuskuntien Brysselin toimisto. Muutosta kuvaa hyvin Sahin Antin ihmetys, eikö sitä metsää aikaisemmin ollut meidän nimessämme.

Muutos toimintaympäristössä jatkuu

Kolmekymppinen on nähnyt maailmaa ja uudistunut, mutta valmista ei vielä ole. Toimisto tiimi on hienosti jatkanut uudistusten tiellä ja niitä tarvitaan jatkossakin. Korona on tarjonnut hyvät mahdollisuuden tehdä asioita aivan uudella tavalla. Parhaimmat työtavat pitää tunnistaa muutoksissa ja vahvistaa niitä. Siinä Brysselin tämän päivän tiimillä on onneksi kykyä ja osaamista sekä hyvät resurssit käytettävänä.

 

Juha Ruippo

Brysselin toimiston päällikkö 2002-2004 ja 2015-2018

aiheet: bryssel30