null Perunan ja sokerijuurikkaan tuotanto

Artikkeli – Viljely ja muut kasvit

Perunan ja sokerijuurikkaan tuotanto

19.2.2021

Peruna on kotoisin Andeilta

Etelä-Amerikan Andien rinteiltä peräisin oleva peruna nousi Suomessa laajemmin ruokapöytiin 1760-luvulla. Sen jälkeen peruna vakiinnutti asemansa suomalaisena peruselintarvikkeena. 

Peruna ravintosisältö on erinomainen

Perunassa on ruokavalion kannalta monia tärkeitä ravintoaineita ja pottu pitää nälkää hyvin loitolla. Perunassa on muun muassa C-vitamiinia, B-ryhmän vitamiineja, kaliumia, magnesiumia ja kuitua sekä hiilihydraatteja päivän energiatarpeen täyttämiseen. Peruna ei sisällä rasvaa, ja se on laktoositonta ja gluteenitonta. Keveästi keittämällä tai uunissa paahtamalla kypsennetty peruna on raikas ja maistuva lisäke, joka sopii myös kevyeen ruokavalioon.

Peruna on edullista

Peruna on edullista ruokaa, joka on kaikkien saatavilla helposti. Pieni määrä perunaa säilyy hyvin kotikylmiössä, ja kotimaista perunaa riittää kuluttajille kaikissa kaupoissa ympäri vuoden. Säilytäthän perunasi valolta suojattuna + 4 – +5 asteen lämpötilassa. Viileämmässä perunat imeltyvät ja lämpimämmässä ne alkavat itää. 

Lisäksi peruna on ympäristöystävällinen; sen hiili- ja vesijalanjäljet ovat vähäiset. Perunasta saadaan pieneltä alalta suuri määrä arvokasta ravintoa, josta on hyötyä maapallon väestömäärän jatkuvasti kasvaessa. 

Peruna on maukasta

Peruna on miedon makuinen ja moneen taipuva kasvis, jonka käyttöä keittiössä voi varioida loputtomasti. Peruna maistuu koko perheelle, ja sopii useimpiin ruokavalioihin. Eri lajikkeista löytyy jokaiseen käyttötarkoitukseen sopiva peruna, ja kiireiselle kokille myös erilaisia puolivalmiita pakastetuotteita.

Kotimaisuus tuo töitä kaikille

Ruokaperuna kaupoissa on aina kotimaista. Peruna työllistää Suomessa viljelyn lisäksi muun muassa pakkaamoissa, kaupoissa ja kuljetussektorilla. Peruna on elintarvikkeiden huoltovarmuuden näkökulmasta tärkeä. Alle 1 prosentin osuudella Suomen peltoalasta pystytään takaamaan ruokaperunat suomalaisille ympäri vuoden. 

Perunan käyttöä voisi lisätä

Perunaa voisi käyttää huomattavasti nykyistä enemmän. Nykyään suomalaiset syövät perunaa vain 50-55 kiloa vuodessa. Käyttöä voit lisätä valitsemalla sopivan perunan kuhunkin käyttötarkoitukseen. Kiinteämaltoiset (vihreä värikoodi) lajikkeet sopivat salaatteihin, laatikoihin ja keittoihin, jauhoiset (punainen värikoodi) taas paremmin muusiksi, uuniperunoiksi ja leivontaan. Myös kaikkiin ruokiin soveltuvia yleislajikkeita (keltainen värikoodi) on runsaasti. Uusia perunalajikkeita tulee nykyisin markkinoille entistä nopeammin. Katso tarkemmat tiedot lajikkeiden valintaoppaasta täältä.

Varhaisperuna avaa kesän

Kotimaiset varhaisperunat tulevat avomaalta kauppoihin touko-kesäkuun vaihteessa. Varhaisperunan määritelmään kuuluu se, että ne ovat keskenkasvuisia ja heikkokuorisia. Kuoren saa irtoamaan peukalolla hieraisemalla. Varhaisperunaksi sopivat nopeasti satoa tuottavat lajikkeet, kuten yleensä ensimmäisenä markkinoille tuleva Timo. Varhaislajikkeet kestävät hyvin kevään vaihtelevat säät. Annabelle on kasvattanut suosiotaan viime vuosien aikana ja sen viljelyala on toiseksi suurin. Muita suosittuja varhaisperunalajikkeita ovat Solist, Colomba, Siikli, Jussi ja Avanti. 

Varhaisperunakauden jälkeen siirrytään kesäperunoihin, jolloin peruna tulee edelleen suoraan pelloilta. Kuori on kuitenkin jo vahvempi ja lajikekirjo kasvaa varhaisperunakaudesta.

Perunan viljely Suomessa

Suomessa viljeltiin perunaa vuonna 2020 21 200 hehtaaria. Tästä ruokaperunaa oli 9 200, ruokateollisuusperunaa 3 000, tärkkelysperunaa 6 600, varhaisperunaa 800 ja sertifioitua siemenperunaa 1 100 hehtaaria.

Perunan viljely on viime vuosikymmenten aikana keskittynyt läntiselle rannikkoalueelle. Ruokaperunasta viljellään kaksi kolmannesta Pohjanmaalla. Ruokateollisuusperunan viljelyalasta 60 % on Pohjanmaalla, viidennes Ahvenanmaalla ja 10 % Satakunnassa.

Tärkkelysperunan viljelystä vuonna 2020 48 % oli Etelä-Pohjanmaalla ja 40 % Satakunnassa. Näillä alueilla sijaitsevat myös tehtaat. Varhaisperunasta kolme neljäsosaa tuotetaan Varsinais-Suomessa. Pohjois-Pohjanmaa tuottaa sertifioidusta siemenperunasta vajaa 70 %.

Perunan tuotantomäärä riittää vastaamaan kotimaista kysyntää. Perunan tuonti- ja vientimäärät vaihtelevat vuosittain, mutta tuonnin ja viennin osuus jää yleensä 2-3 % tasolle kokonaistuotantomäärästä.

Sokerijuurikkaan viljely

Sokerijuurikasta viljeltiin Suomessa kesällä 2020 11 300 hehtaaria. Ala puolittui 2000-luvun puolivälin jälkeen EU:n sokerireformissa, jossa Suomen tuotantokiintiötä leikattiin 146 000 tonnista ensin 90 000 tonniin ja sen jälkeen vielä 80 999 tonniin. Sokerijuurikkaan tuotantokiintiö poistui syksyllä 2017 ja kiintiö ei rajoita enää viljelyä. Tavoitteena on nostaa tuotanto 100 000 tonnin tasolle.

Sokerijuurikasta viljellään nykyisin noin 600 tilalla. Juurikaspinta-alasta oli vuonna 2020 Varsinais-Suomessa 42 %, Satakunnassa 37 % ja Hämeessä 11,5 %. Suomen ainoa juurikassokeria jalostava tehdas sijaitsee Säkylässä.

Kotimainen sokerijuurikas täyttää vajaan puolikkaan kotimaisesta sokerin kysynnästä. Yli puolet sokerista tuodaan joko raakaruokosokerina kehitysmaista tai valkosokerina Saksasta, Tanskasta ja Ruotsista.


Antti Lavonen

kasvinviljelyasiamies

erikoiskasviasiat, erikoiskasvivaliokunnan sihteeri, sokerijuurikas-, peruna- ja tärkkelysperunaverkoston sihteeri, sokerijuurikasneuvotteluryhmän sihteeri, perunan menekinedistäminen, maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonta

+35820 413 2462

+35840 558 0512

Suositellut artikkelit

Juhannusjaksossa ovat mukana MTK:n kasvinviljelyasiamiehet, Antti Lavonen ja...

2

22.02.2019

Vuoden vihannes 2019 juurikkaat

22.02.2019

Vuonna 2019 kotimaisista kasviksista erityishuomion saavat juurikkaat. Juurikkaiden ryhmään kuuluvat tutun punajuuren lisäksi kelta- ja raitajuuri. Vuoden vihanneksen ovat nimenneet Kotimaiset Kasvikset...