Maailmanlaajuinen nälän väheneminen: Tilastot ja trendit 

Vuonna 2024 arviolta 8,2 prosenttia maailman väestöstä kärsi nälästä, mikä on laskua edellisvuosien luvuista: vuonna 2023 vastaava osuus oli 8,5 prosenttia ja vuonna 2022 8,7 prosenttia. Tämä tarkoittaa noin 673 miljoonaa ihmistä, mikä on 15 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2023 ja 22 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2022. Arviot vaihtelevat välillä 638–720 miljoonaa ihmistä, eli 7,8–8,8 prosenttia maailman väestöstä. 
 

Alueelliset erot nälkätilanteessa 

Positiivista kehitystä on tapahtunut erityisesti Kaakkois- ja Etelä-Aasiassa – Intian uusien tietojen ansiosta – sekä Etelä-Amerikassa. Toisaalta useimmilla Afrikan osa-alueilla ja Länsi-Aasiassa nälän kasvu jatkuu, mikä varjostaa muuten myönteistä globaalia kehitystä. 

Vuonna 2024 nälkä kosketti noin 307 miljoonaa afrikkalaista, 323 miljoonaa aasialaista ja 34 miljoonaa latinalaisamerikkalaista sekä Karibian alueen asukasta. Näiden alueiden osalta nälän osuus väestöstä oli 20,2 % Afrikassa, 6,7 % Aasiassa ja 5,1 % Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla. 
 

Tulevaisuuden näkymät: Nälän vähenee, mutta haasteita riittää 

Ennusteiden mukaan aliravittujen määrä maailmassa jatkaa laskuaan vuosina 2025–2030. Silti vuonna 2030 nälästä kärsii yhä arviolta 512 miljoonaa ihmistä, joista lähes 60 prosenttia asuu Afrikassa. Tämä kertoo siitä, että vaikka kehitys on oikeansuuntaista, etenkin Afrikan tilanne vaatii erityistä huomiota ja tehokkaita toimenpiteitä. 
 

Ruokaturvan kehitys ja alueelliset erot 

Maailmanlaajuisesti ruokaturvattomuuden esiintyvyys on vähentynyt tasaisesti vuodesta 2021 lähtien, jolloin pandemiaan liittyvät ongelmat alkoivat helpottaa. Kohtuullisen tai vakavan ruokaturvattomuuden esiintyvyys laski hieman, 28,4 prosentista vuonna 2023 28,0 prosenttiin vuonna 2024. Silti noin 2,3 miljardia ihmistä arvioidaan olleen kohtuullisen tai vakavan ruokaturvattomuuden piirissä vuonna 2024 – tämä on 335 miljoonaa enemmän kuin ennen pandemiaa vuonna 2019 ja 683 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2015, jolloin YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 käynnistettiin. 

Alueelliset erot ovat huomattavia: Afrikassa ruokaturvattomuus kasvaa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla se laskee, ja Aasiassa lasku on jatkunut jo usean vuoden ajan. Oseaniassa sekä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa tuoreet arviot osoittavat pientä laskua vuosien nousun jälkeen. 
 

Kaupunkien ja maaseudun erot sekä sukupuolten välinen kuilu 

Ruokaturvattomuus on globaali ja alueellinen ilmiö, joka korostuu erityisesti maaseudulla verrattuna kaupunkeihin – poikkeuksena Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Vuosina 2022–2024 ruokaturva parani maailmanlaajuisesti vain kaupunkialueilla sekä Aasiassa. Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla parannuksia nähtiin tasaisemmin kaikilla alueilla, mutta Afrikassa ruokaturvattomuus paheni sekä maaseudulla että kaupungeissa ja pysyi lähes muuttumattomana esikaupunkialueilla. 

Sukupuolten välinen ero kaventui maailmanlaajuisesti vuosina 2021–2023, mutta kasvoi hieman vuonna 2024. Naiset kärsivät ruokaturvattomuudesta edelleen useammin kuin miehet, sekä globaalisti että kaikilla alueilla. 
 

Yhteenveto 

Maailman nälkätilanteessa on nähtävissä kymmenen vuoden negatiivisen kehityksen jälkeen rohkaisevia merkkejä parantumisesta, mutta alueelliset erot ovat merkittäviä ja erityisesti Afrikan tilanne vaatii kiireellisiä toimia. Vaikka ruokaturvan parantamisessa on edistytty, matkaa kestävän kehityksen tavoitteisiin riittää edelleen. Uusia ratkaisuja etsittäessä on tärkeää pysyä uteliaana ja avoimena uusille toimintamalleille, jotta nälkä ja ruokaturvattomuus voidaan selättää koko maailmassa. 

Lähde: State of Food Security and Nutrition in the World (SOFI) report  

Juha Ruippo

johtaja, kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet

kehitysyhteistyö, EU-asiat, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), WFO, FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+358 20 413 2341

+358 40 55 33 232

aiheet: ruokaturva, nälänhätä