Osaaminen- ja hyvinvointivaliokunta keskusteli ajankohtaisista työhyvinvointi- ja koulutusasioista
Tiedote – Osaaminen ja hyvinvointi
Osaaminen- ja hyvinvointivaliokunta keskusteli ajankohtaisista työhyvinvointi- ja koulutusasioista
23.04.2025
Valiokunta keskusteli ajankohtaisista hyvinvointi- ja osaamisasioista. Maaseudun tukihenkilöverkoston katsauksessa kuultiin verkoston toiminnasta ja tulevaisuuden näkymistä. Melalla on käynnissä Lomitusnetin uudistaminen ja uusi järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2027. Mela on myös tarkentanut ohjeistuksiaan, jonka mukaan Melan työntekijät neuvovat valituksiin liittyvissä menettelytavoissa, mutta jatkossa eivät osallistu itse valitusten kirjoittamiseen. Ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistukseen liittyvä asetus on tulossa lausunnolle ja esitys on maatalouden kannalta alkuperäistä parempi. Maatalousalan mainetutkimus kertoo nuorten suhtautuvan maatalouteen pääasiassa myönteisesti, mutta maaseutua ei nähdä riittämättömien palveluiden vuoksi houkuttelevana asuinpaikkana.
Suunnittelija Mia Kalpa kertoi Maaseudun tukihenkilöverkon toiminnasta. Kotiin apua tarjoavien Jelppi-ryhmien kohderyhmänä on maatalousyrittäjät ja maaseudun lapsiperheet, ja uusia tukihenkilöitä tarvitaan mukaan. Haastavimmat alueet ovat Kainuu ja Kymenlaakso, jossa ei tällä hetkellä toimi Jelppi-ryhmää eikä hakemuksia tukihenkilökoulutukseen ole saatu markkinoinnista huolimatta. Seuraava koulutus alkaa syksyllä.
MTK:n asiantuntija Maire Lumiaho kertoi valiokunnalle ajankohtaiskatsauksen liittyen sosiaalisen ehdollisuuden toimeenpanoon. MYEL-vakuutettujen palkkaa saavien perheenjäsenten kohdalla on tärkeää muistaa, että AVIn tulkinnoissa he kuuluvat sosiaalisen ehdollisuuden piiriin. MTK:n jäsenwebinaarien avulla voi lisätä osaamistaan; sosiaalisen ehdollisuuden lisäksi webinaareissa käsitellään työnantajavelvollisuuksia, työturvallisuutta ja työterveyshuoltoa. Webinaarien tallenteet löytyvät MTK-Akatemiasta. Ruokaviraston sivuilta löytyy sosiaalisen ehdollisuuden sisältö kokonaisuudessaan ja kattava webinaari aiheesta Maaseutuverkoston YouTube-kanavalta.
Melan toimitusjohtaja Heli Backman kertoi, että Melassa on tarkennettu ohjeistuksia ja niiden mukaan Mela-asiamiehet tai työkykyneuvojat eivät voi osallistua valituksien kirjoittamiseen Melan päätöksistä, mutta neuvovat valituksiin liittyvissä menettelytavoissa. Valitustilanteissa Melan sivuilta löytyy tarvittavat ohjeet sekä lomakkeet valitusten tekemiseen.
Lomitusnetin uudistaminen on käynnissä ja alkuvuodesta toteutettiin käyttäjille kysely järjestelmän kehittämisestä. Uuden järjestelmän on tarkoitus tulla käyttöön vuonna 2027. Välitä viljelijästä -toimintamalli on vakinaistettu ja toimii nyt lakisääteisinä varhaisen tuen palveluina.
Koulutus- ja tiedepolitiikan johtaja Susanna Aro MTK:sta kertoi ajankohtaisista koulutusasioista. Kevään yhteishaku on ohi ja metsäalan koulutuksen vetovoima on kaikilla asteilla parantunut viime vuodesta. Maatalousalan vetovoimassa ammattiopistojen kesken suurta vaihtelua. Vetovoiman eteen tarvitaan jatkuvaa systemaattista työtä, sillä ikäluokat pienenevät ja alalta eläköityvien määrä on suuri.
Ammatillista koulutusta uudistetaan voimakkaasti ilman työrauhaa, nyt rahoitusmallin uudistuksen lisäksi OKM:n alaisuudessa työskentelevät yhteistyöryhmät esimerkiksi työelämätyön ja jatkuvan oppimisen tiimoilta. Rahoitusmallin uudistuksessa maatalousalan koulutukseen kohdistuva leikkaus on pienentynyt 6 prosenttiin nykyisestä, mikä on merkittävä parannus aiemmin suunniteltuun 30 prosenttiin verrattuna. Oppilaitoksilla, joilla on oppimisympäristöjä, on mahdollisuus hakea erillisrahoitusta paikkaamaan rahoitusaukkoa. Uusi asetusluonnos rahoitusmallista on tulossa lausunnolle ennen kesälomia.
Ammattitaidon SM-kilpailut (Taitaja2025) järjestetään toukokuussa Turussa. Maatalousteknologia on tänä vuonna mukana kilpailussa uutena näytöslajina. Jotta voi päästä varsinaiseksi kilpailulajiksi, täytyy ensin päästä näytöslajiksi. Mukanaolo on osa alan vetovoimatyötä.
Tutkija Susanna Lahnamäki-Kivelä Lukesta kertoi tuoreesta maatalousalan mainetutkimuksesta, jossa vastaajina oli 15-24-vuotiaat nuoret. Vastaajista 76 prosenttia suhtautui maatalouteen myönteisesti ja maatalousalan nähtiin näkyvän mediassa useammin myönteisesti kuin kielteisesti.
Alan koulutuksen tulevaisuuden haasteena on, että sitä ei tunneta kovin hyvin, jolloin siihen saattaa helposti liittyä ennakkoluuloja. Maaseutuasumiseen suhtaudutaan myönteisesti, mutta haasteena on yleinen näkemys siitä, että maaseudulla ei ole riittävästi nuoria houkuttelevia palveluita.
Kyselyssä vain 40 prosenttia vastaajista näki maatalousalan ympäristöystävällisenä alana, joka edistää kestävää kehitystä. Valiokunnan keskustelussa korostui tarve saada läpi viestiä maatalousalasta osana ratkaisua eikä ongelmaa sekä miten alasta viestitään, jotta se olisi nuorille houkutteleva, vaikka kannattavuus on heikkoa.
Lisätietoja
Kati Partanen, valiokunnan puheenjohtaja p. 040 522 9872
Laura Kujala, asiantuntija p. 050 492 0982
Virve Hindström, asiantuntija p. 050 350 2599
aiheet: kokoustiedote
