- Nimittämisvaiheessa ei meillä varmasti ollut kellään käsitystä siitä miten poliittiseksi nykyinen komissio muodostuisi. Osaa toimijoista työnnetään aktiivisesti sivuun päätöksenteosta. Tämä on näkynyt hyvinkin konkreettisesti vuoden 2020 alkupuolella julkaistuissa kestävyysstrategioissa, varsinkin pellolta pöytään -strategiassa, Pesonen toteaa.

Komission alustavasti valmistellun vaikutusanalyysin julkaisua lykättiin ja sen sisältö vesitettiin niin, ettei sitä voitu enää käyttää EU-politiikan kokonaisarvioissa. - Me emme vastustaneet vihreän kirjan kestävyystavoitteita, vaan kysyimme politiikan vaikuttavuutta tuotantoon, kilpailukykyyn ja maataloustuloon. Valmisteltujen muiden tutkimusten perusteella voidaan jo sanoa, että tulokset eivät olisi mitenkään mairittelevia. Miksi julkaista tärkeänä pidettyjä tavoitteita, jollei niistä haluta käydä kokonaisvaltaista keskustelua?

- Erään komission edustajan näkemys on se, että ilma on sakeanaan aloitteita, joiden yhteisenä tekijänä on maa- ja metsätalouden kustannusten ja hallintorasitteen merkittävä nosto. Erityisesti kohteena on kotieläintalous, johon kohdistetaan samanaikaisia toimenpiteitä niin CAPin, kestävän rahoituksen, ilmastotoimien, eläinten hyvinvoinnin, EU-promootion ja vaikkapa luonnon ennallistamisen kautta. Samanaikaisesti CAPin kokonaisrahoitus alenee ja kauppapolitiikassa harkitaan markkinoiden merkittävää avaamista lisäkilpailulle maista, joissa ei noudateta niitä samoja korkeita EU-politiikan perusteita.

Metsätalous on myös saamassa osansa painostuksesta. - Komission metsästrategian valmistelu on jäänyt kovin puutteelliseksi eikä se ota huomioon alan onnistumisia. EU:n ilmastotavoitteet ovat tehneet lähes mahdottomaksi jatkaa kotimaista turpeeseen perustuvaa energiantuotantoa, kun samaan aikaan Unioni ei kykene noudattamaan omia periaatteitaan fossiilisten polttoaineiden tuonnissa, Pesonen luettelee.

Paljon voidaan kuitenkin vielä tehdä. Hyvänä esimerkkinä tästä Pesonen mainitsee tuontiin sovellettavien EU-periaatteiden vahvistamisen. - Tällä alueella on löydetty uutta yhteistyön mahdollisuutta esimerkiksi ympäristöjärjestöjen kanssa. Maatalousuudistuksen työmarkkinoihin sidotut ehdot eivät olleet meille niiden kustannusvaikutusten takia mieleen, mutta tämä yhteys tuo meille myös uusia liittolaisia.

Viimeistään Venäjän hyökkäys Ukrainaan on paljastanut ruuantuotannon riippumattomuuden merkityksen. - Emme pelottele ruuan loppumiselle EU:ssa, meillä on edelleen mitä laittaa lautaselle. Hinnat voivat nousta ja se sama nousu voi kohdella jo Euroopan lähialueita rankalla kädellä. Tätä vaikutusta osa komission päättäjistä ei selvästikään ole ennakoinut.

Pesonen muistuttaa, että olemme olleet erittäin aktiivisia muiden EU-järjestöjen kanssa metsätalouden kestävän kehityksen työssä, kuten esimerkiksi metsäsuunnitelmien käyttämisessä osana alan kehitystä ja onnistuneet hiilensidonnassa.

Pekka Pesosen puhe kokonaisuudessaan täällä. 

aiheet: mtkliittokokous