Rakenteet rapisevat?
Blogi – Jäsenyys
Rakenteet rapisevat?
28.04.2020
Kun seuraa keskustelua, kriisitilanteen hoitoa, päätöksiä ja toteuttamista ihmettelen, että nyt puhutaan yhtä aikaa ketteryydestä, helppoudesta ja samalla rakenteellista muutoksista lainsäädännön/asetusten ja käytäntöjen edellyttämällä tavalla. Puhutaan siis kahdesta täysin eri asiasta. Tiedämme, että rakenteelliset muutokset eivät toteudu äkkiä. Eikö olisi edettävä olemassa olevan lainsäädännön jne. mukaan ja varauduttava rakenteellisiin muutoksiin vakavan yhteisen harkinnan mukaan.
Pohjimmiltaan puhutaan ns. yhteiskuntavastuusta. Siitä kokonaisuudesta, jonka vastuuta mutta myös oikeuksia yhteiskunta voi ja kykenee hoitamaan. Olemme parin viime vuosikymmenen aikana koko ajan pyrkineet keventämään vastuita mutta lisänneet oikeuksia. Ei ole kaukana se aika, jolloin mm. yritystoiminta joutui eri tavoin osallistumaan yhteiskunnan velvollisuuksiin, usein rahallisesti. Byrokratian purku ja kannattavuuden parannus olivat perusteita vastuun purkuun. Samalla ilmoitettiin, että verotuksen taso ei saa nousta ja että yhteiskuntapalveluista pitää maksaa ns. täysi hinta. Onko tämä lainkaan mahdollista muutoin kuin velkatalouden kautta?
Olemme kriisissä, jonka nimi on KORONA, mutta sen myötä rakenteet rapisevat ja nyt on siis aika miettiä kokonaisuutta. Se ei tule olemaan helppoa, mutta välttämätöntä se on. Hyvin tämän voi havaita kun seuraa mm. EU-päätöksentekoa ja -rahanjakoa ( = velanjakoa ).
Maa- ja metsätalouden ja maaseudun yritystoiminnan merkitys kasvaa. Se antaa haasteita ja mahdollisuuksia. Eikö nyt olisi viisasta panna yhteisesti liikkeelle toimintapaja, jossa eri osapuolet rehellisesti paneutuvat kokonaisuuteen elinkeinon, liiketalouden ja ihmisten toimintaedellytyksiin. Se merkitsee uudenlaista roolittamista, mutta ei tuhlaa resursseja.
Nyt pitäisi pyrkiä löytämään asioita, joissa kaikki maaseudulla toimivat tahot voivat toimia vastuullisesti samaan suuntaan ja oman asiantuntemuksensa pohjalta. Siten, että yhteisesti sovitaan työnjaosta ja suuntaviivoista. Yhteinen sopiminen rajaa oikealla tavalla toiminnallisuutta ja kohentaa asiantuntemuksen tasoa. Mitään uutta organisaatiota ei tarvita, mutta kokonaisuuden hallintaa tämä kohentaisi.
Markku Vuorensola
mvuorens@welho.com
aiheet: veteraanivärinää
VETERAANIVÄRINÄÄ
Markku Vuorensola, eläkkeellä, MTK
agrologi
MTK-liiton toiminnanjohtaja 1980-91
kansanedustaja 1991-1999
MTK:n vastaava järjestökouluttaja 1999-2012
