Takaisin Sukupolvenvaihdos metsätilalla

Artikkeli – Metsätalous ja metsänomistaminen

Sukupolvenvaihdos metsätilalla

15.02.2019

Suomalaisten metsänomistajien keski-ikä on noin 60 vuotta. Tutkimusten mukaan metsänomistajan ikä on yksi tärkeimmistä metsien käytön aktiivisuuteen vaikuttavista tekijöistä; mitä korkeampi ikä sitä passiivisempaa on metsien käyttö. Myös kuolinpesien omistuksessa metsänomistus on kannattamattomampaa ja passiivisempaa kuin muissa metsänomistusmuodoissa.

Metsät kannattaa siirtää ajoissa nuorempien sukupolvien omistukseen ja kuolinpesäomistuksesta kannattavampaan omistusmuotoon. Metsätilakokokin vaikuttaa metsätalouden kannattavuuteen, joten metsäkokonaisuus kannattaa säilyttää mahdollisimman suurena ja yhtenäisenä metsätilan jatko-omistuksesta päätettäessä.

Metsätila ajoissa tuleville sukupolville

Metsätilan omistuksen siirtämisessä jälkipolville on useita vaihtoehtoja. Se mikä sopii itselle parhaiten, riippuu oman elämäntilanteen ja mielenkiinnon lisäksi perillisten tilanteesta, tarpeista ja mielenkiinnosta metsänomistusta kohtaan. Jokaisella vaihtoehdolla on erilaiset verovaikutukset, ja jokaisen vaihtoehdon verovaikutukset kannattaa aina arvioida etukäteen.

Vaihtoehtoja SPV -tilanteessa on muun muassa tilan lahjoitus jatkajalle, tilan kauppa täyteen hintaan tai 75 %:n arvosta sukulaiselle, lahjaluontoinen kauppa, testamentti, tilan myyminen ulkopuoliselle tai liittyminen yhteismetsään. Tilan omistuksen siirtäminen on joka tapauksessa hyvä toteuttaa hyvissä ajoin, sillä huonoin vaihtoehto on jättää tilan kohtalosta päättäminen perillisille.

Vaikka halukkaita metsätilan jatkajia olisi useita, kannattaa tilan jakamista tai yhteisomistusta yleensä välttää. Yksinomistus tai perheomistus on usein tehokkain ja riidattomin metsänomistustapa. Jos kuitenkin tilan omistus tullaan jakamaan usean omistajan kesken, kannattavat omistusmuodot ovat yhtymä tai yhteismetsä.

Metsätilan siirtämistä lahjoittamalla jatkajalle pyritään nyt hallituksen toimesta vauhdittamaan ns. metsälahjavähennyksellä. Esityksen mukaan lahjana saadun tai lahjanluonteisella kaupalla ostetun metsätilan lahjaverosta voisi saada takaisin osan metsätalouden tuloverotuksen kautta. Eli käytännössä vähennyksenä puun myyntitulon verosta.

Lahjaverosta syntynyt metsälahjavähennys tehdään metsätalouden puhtaasta pääomatulosta siten, että vähennys voi olla enintään 50 prosenttia puhtaasta pääomatulosta (enintään 195 000 euroa vuodessa ja vähintään 1 500 euroa vuodessa). Laskentamalli on monimutkainen ja huojennuksen piiriin pääsisivät vain sellaiset metsätilat, joiden arvostuslain mukaan laskettu arvo ylittää 30 000 €.

Lakiesitys ei ole paras mahdollinen, mutta joka tapauksessa askel oikeaan suuntaan metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistämisessä.

Yhteismetsä on varteenotettava vaihtoehto

Yhteismetsään liittyy toiminnallisia ja veroetuja, mutta sen hallinnon pyörittäminen on työläämpää kuin muun metsänomistuksen. Yhteismetsäosuudet voi myydä, lahjoittaa tai antaa perinnöksi. Yhteismetsän perustamisen sijaan mahdollista on myös liittää tila ennestään toimivaan yhteismetsään. Yhteismetsässä metsänsä voi jättää yhteisesti valittujen luottamushenkilöiden ja ammattilaisten hoitoon, ja yhteismetsästä kertyvä tuotto tilitetään osuuksien mukaisessa suhteessa hänen pankkitililleen 1 - 2 kertaa vuodessa.

Jos haluaa vielä mietintäaikaa metsänsä omistukselle eikä metsän omatoimiseen hoitoon ole mahdollisuuksia, voi tehdä hoitosopimuksen metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Tämä on varteenotettava vaihtoehto metsänomistuksessa muulloinkin.


aiheet: metsänomistaja, sukupolvenvaihdos