null Muistoja Brysselistä - Suomen maaseudun edunvalvontaa entistä monimutkaistuneemmassa maailmassa

Blogi – Kansainvälinen toiminta

Muistoja Brysselistä - Suomen maaseudun edunvalvontaa entistä monimutkaistuneemmassa maailmassa

22.10.2021

Viime vuosikymmenten edunvalvontaa ja kauppapolitiikkaa

Suomi joutui tekemään suuret yhteiskunnalliset linjaratkaisut kiivaassa aikataulussa Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvun alussa. Se merkitsi Suomen läntisen integraation syventämistä ja neuvotteluja EU-jäsenyydestä heti vuosikymmenen alkuvuosina. Maamme tarttui tähän mahdollisuuteen vahvalla otteella, vaikka neuvottelujen nopea läpivieminen oli suuri haaste erityisesti maataloussektorille. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka vaati Suomelta tiukkoja reunaehtoja, jotka toteutettiin omilla artikloillaan Suomen erityisolosuhteiden huomioon ottamiseksi. MTK:n johto ennakoi erinomaisesti muutosten tuulet ja perusti yhdessä SLC:n ja Pellervon kanssa yhteisen edunvalvonta toimiston Brysseliin jo vuonna 1991. Se tapahtui selvästi ennen jäsenyysneuvottelujen realisoitumista – viisas päätös.  

Arvioitaessa nyt 30-vuotisen toiminnan juhlavuotena Brysselin toimiston työtä Suomen maaseutuelinkeinojen tyyssijana on ilo todeta, että toimistolla on vankka ja institutionaalinen asema Rue deTrevesin Maatalous-talossa. Maaseudun edunvalvojat ovat lunastaneet paikkansa hyvällä ja ammattimaisella otteella, jossa pitkäjänteisyys ja avoin yhteistyö ovat olleet toiminnan peruslähtökohtia. Kattavien verkostojen luominen EU:n eri toimijoihin on muodostanut peruslähtökohdan tulokselliselle toiminnalle. Toimiston koordinaatiovastuu paikan päällä on ollut mittava ja siinä on onnistuttu hyvin. Järjestöjen edustajat, niin luottamushenkilöt kuin asiantuntijat, ovat tiiviisti osallistuneet maa- ja metsäsektorin sekä koko biotalouden edunvalvontaan eri EU-instituutioissa ja omissa kattojärjestöissä. Yhteistyö on ollut kattavaa Suomen hallituksen edustajiin lähetystöissä ja suomalaisiin toimijoihin eri organisaatioissa.  

Viimeisen vuosikymmenen kehitystä ovat haastaneet monet muutospaineet kuten finanssikriisin jälkihoito, populististen voimien esiinmarssi monissa maissa ja EU-parlamentissa, pakolaiskriisi, ilmasto- ja energiapolitiikan murros, monenvälisen sopimusjärjestelmän heikentyminen, ruokaturvan horjuminen, ulkopolitiikan murheet monien yhteistyökumppaneiden mm. Venäjän, USA:n ja Kiinan kanssa sekä Iso-Britannian EU-ero brexit. Näillä olosuhdemuutoksilla on ollut suuri vaikutus myös EU:n toimintaan. Tämä on luonut lisähaasteita ja yhteistyö on vaikeutunut monilla politiikan lohkoilla. Kyseiset ongelmat ovat vaikeuttaneet organisaatioiden yhteistyötä tilanteessa, jossa EU ja koko maailma tarvitsisi yhteisiä pelisääntöjä ja vahvistuvaa kansainvälistä yhteistyötä kriisien ja köyhyyden vähentämisessä.  

Euroopan järjestöjen toiminta on ollut vakaata COPA-COGECA:ssa ja metsänomistajien eurooppalaisessa järjestössä CEPF:ssä. Samoin pohjoismaiset järjestöt ovat edelleen voimissaan. Nämä yhteistyökanavat auttavat luonnollisesti Brysselin toiminnan päivittäisiä yhteistyötahoja. Sen sijaan globaalin viljelijöiden etujärjestön IFAP:n romahtaminen johti siihen, että vuonna 2011 Euroopan järjestöjen ponnistuksilla perustettiin uusi maailmanjärjestö WFO, World Farmers Organisation, joka on vakiinnuttanut asemaansa erityisesti YK-organisaatioissa mm. ruokaturvan parantamisessa, ilmasto- ja kauppapolitiikassa. On elintärkeätä, että maailman tuottajien ääni on edustettuna eri kansainvälisissä neuvotteluprosesseissa, jotka vaikuttavat olennaisesti viljelijöiden asemaan. Ilmastonmuutoksen hallinta on suuri yhteinen asia, jossa viljelijöiden on tuotava omia ehdotuksia kestävän ruokaturvan rakentamisessa osana ilmastonmuutoksen sopeutuksessa. Eurooppalainen WFO-yhteistyö tapahtuu keskeisesti Brysselin toimiston koordinaatiossa.  

Kauppapolitiikalla on ollut keskeinen rooli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan YMP:n yhtenä kulmakivenä. Kulunut vuosikymmen on ollut melkoista murrosta sopimuspohjaisen kaupan historiassa. EU ja Suomi on perinteisesti tukenut monenvälistä WTO-pohjaista sopimusjärjestelmää. Valitettavasti vuonna 2001 aloitettu ns. DOHA:n kehityskierros on jähmettynyt, mikä johti painopisteen muuttamiseksi kahdenvälisiin kauppasopimuksiin, joita EU on tehnyt lukuisien maiden kanssa. Muutamat sopimukset olivat todella vaikeita erityisesti maataloudessa. Etelä-Amerikan MERCOSUR-maiden kanssa ei ole vieläkään valmis, koska jotkut jäsenmaat ja EU-Parlamentti vastustavat sopimuksen hyväksymistä. Syinä ovat mm. Amazonin metsäkato ja liian löyhä maataloustuonti ko. maista EU:hun. Kahdenväliset neuvottelut USA:n kanssa pysähtyivät USA:n presidentti Trumpiin, joka ei nähnyt EU:ta hyvänä kauppakumppanina. Suomen maatalouden vaikein asia oli perinteisen maatalousviennin tyrehtyminen Venäjälle Krimin valtauksen seurauksena. Vahinko Suomen maitosektorille on valtava. EU korvasi menetyksistä vain marginaalisen osan.  

Joka tapauksessa kauppapolitikka on erittäin tärkeä EU:lle ja tietysti myös Suomelle. Maailman epävarmuus ja monien maiden heikko yhteistyökyky asettavat suuria kysymysmerkkejä siitä, miten WTO :ta voidaan uudistaa ja mikä on kauppapolitiikan iso kuva jatkossa. Tulevat kaupan säännöt pitävät sisällään tullitariffikaation lisäksi muita tekijöitä, joilla voitaisiin hallita paremmin talouskriisejä ja kauppaa. Pelisääntöjä tarvitaan, mutta haasteet ovat suuret, joissa yhteistyökyky on avainasemassa. Kauppapolitiikka on EU-politiikkaa ja Brysselin jokapäiväistä leipää. 

EU:n metsästrategian valvonta ja seuranta ovat olleet Brysselin edunvalvonnan keskiössä. Metsäpolitiikka kuuluu perinteisesti kansalliseen kompetenssiin, mikä on ollut myös MTK:n lähtökohta. Toistaiseksi metsästrategian periaatteet ovat olleet myös suomalaisten metsänomistajien hyväksyttävissä. EU:lla on ollut suurta halukkuutta lisätä metsästrategiaan kriteereitä, jotka puuttuisivat metsänhoidon ja puunkäytön pelisääntöihin. Nämä suunnitelmat on pystytty perustellusti torjumaan eri lainsäädäntöprosesseissa ja strategian tarkistuksissa. Metsästrategiaan kohdistuu paineita, jotka lähtevät usein ilmastopolitiikan ja suojelun tavoitteista. Puu hiiltä sitovana uusiutuvana kasvina on parasta ilmastopolitiikkaa. Metsiä pitää hoitaa hyvin ja kestävästi. Lisäksi metsien istutuksia tulisi merkittävästi lisätä EU:ssa ja koko maailmassa. Suomen omat lähtökohdat ovat erinomaiset. EU:n päätöksenteko vaatii erityistä huolenpitoa, sillä Brysselin koneistoissa mm. EU:n instituutioissa metsätieteiden osaaminen on hyvin rajallista. Tiedon puute kestävästä ja tasapainoisesta metsänhoidosta on valitettavan yleistä.  

MTK, SLC ja Pellervo ovat mukana kehitysyhteistyöorganisaatiossa FFD:ssä, joka on jäsen maatalousjärjestöjen kansainvälisessä yhteistyöorganisaatiossa AgriCordissa, joka toimii Brysselissä. FFD:n edunvalvontatyö kytkeytyy Brysselin toimiston työhön sekä järjestötasolla että EU-komission kehitysyhteistyötä hoitaviin viranomaisiin. Ruokaturva ja maaseudun kehittäminen ovat EU:n kehityspolitiikan keskeisiä painopisteitä. Maailman ruokahuollon vahvistamisessa ja köyhyysongelman parantamisessa EU on lisännyt rahoitusta ja toimintaansa erityisesti Afrikassa mutta myös muissa kehitysmaakohteissa. Yhteistyö on tiivistä FAO:n ja IFAD:n kanssa. FFD on ollut aktiivinen ja kehittyvä toimija kehityshankkeissa, joissa tavoitteena ja parantaa viljelijöiden ja metsänomistajien työskentelyolosuhteita ruokaturvan ja metsien hoidon vahvistamiseksi. Maailman haasteet ovat mittavat- ruoka, vesi, metsät ovat maanviljelijöiden ja metsänomistajien todelliset alueet. Ruokaturvan ja ilmastonmuutoksen hallinta ovat alueita, joissa tuottajilla on merkittävä rooli. FFD ja sen jäsenjärjestöt ovat olleet tukemassa tätä työtä monissa hankkeissa, sekä Afrikassa että muissa kohteissa. 

Toimiessani Euroopan Talous- ja sosiaalikomiteassa, ETSK:ssa MTK:n edustajana vuosina 1995-2015 Brysselin toimisto oli tärkeä tukikohta sekä henkisesti että muutoinkin turvallinen paikka. Tietojen vaihtaminen, toimistopalaverit ja keskustelut kollegojen kanssa antoivat voimaa ja uskoa Brysselin töiden merkitykseen ja tärkeyteen. ETSK:n toiminnassa käsitellään käytännössä kaikkia EU-politiikan alueita. MTK:n, SLC:n ja Pellervon toiminta-alueet ovat laajasti käsittelyssä lausuntotyössä, seminaareissa ja konferensseissa. Myös tätä taustaa vasten järjestöjen edustajien tapaamiset ja keskustelut antoivat lisäinfoa ja asiantuntemusta, mistä oli suurta hyötyä arkisessa työssäni. Brysselin työyhteisö oli innostava ja positiivinen. Brysselin toimijoiden verkosto oli todella laaja ja antoisa. Sen huomaa erityisesti nyt kun sitä pohtii vajaan kolmen eläkevuoden jälkeen, josta yli puolet on ollut tätä epämukavan pandemian jatkuvaa holhousta. Voimia teille kaikille, jotka olette työelämässä joutuneet tämän kriisin läpikäymään.  

Tässä pienessä yhteenvedossa olen käsitellyt vain muutamaa aihetta menneeltä vuosikymmeneltä. Brysselin toimisto on siis vahva instituutio, sitä ja kaikkia teitä järjestöjen ahkeroitsijoita haluan lämpimästi onnitella ja kannustaa. Tarvitsemme toimivaa EU:ta ja hyvää kansainvälistä yhteistyötä, jossa on ilo ja kunnia ajaa Suomen ja maaseutumme intressejä  

Muistelen suurella kiitollisuudella kaikkia teitä yhteistyökumppaneita 

Seppo Kallio 
Kansainvälisten asian johtaja – emeritus 
Euroopan Talous- ja sosiaalikomiten jäsen (1995-2015) 
FFD:n toiminnanjohtaja ( 2015-2018) 

aiheet: bryssel30