MTK vaatii ripeitä toimia suurpetojen kannanhallintaan

Takaisin MTK vaatii ripeitä toimia suurpetojen kannanhallintaan

Uutinen – Maaseudun edunvalvonta

MTK vaatii ripeitä toimia suurpetojen kannanhallintaan

13.11.2023

MTK on erittäin huolestunut Suomen suurpetokantojen hallinnasta. Korkeimman hallinto-oikeuden tuore ennakkopäätös karhun kaatolupia koskien estää käytännössä karhun lisäksi myös muiden suurpetojen kannanhallinnan Suomessa. Tilanne on kestämätön elinkeinotoiminnan ja maaseudulla asuvien ihmisten näkökulmasta.

Maa- ja metsätalousministeriön on ryhdyttävä välittömästi toimiin tilanteen korjaamiseksi. Hallitusohjelmassa on erinomaisesti määritelty keskeiset tavoitteet. Suomen tulee olla aktiivinen EU-tason vaikuttamisessa erityisesti luontodirektiivin V-liitteen osalta. Susi, karhu ja ilves tulee siirtää liitteen piiriin koko maassa kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi.

Kansallisella tasolla tulee välittömästi käynnistää metsästyslain muutokset. Vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämisen kynnystä ja lupaehtojen sisältöä tulee rajusti väljentää. Säädöstasolla tulee määritellä mitkä ovat tavoiteltavat suurpetokantojen tasot sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys huomioiden. Valmistelussa tulee hyödyntää Ruotsin mallia. Myös kotieläimiä koskevat petovahinkokorvaukset on uudistettava pikaisesti.

Kannanhoidollisen metsästyksen ansiosta karhu ja ilves ovat säilyttäneet tähän saakka ihmisarkuuden. Suden ihmisarkuus on kuitenkin jo selvästi vähentynyt. Kuluneena kesänä on tapahtunut useita susien röyhkeitä hyökkäyksiä toiminnassa olevien petoaitojen sisään. Lisäksi on tapauksia, joissa susia on tunkeutunut myös karjasuojiin sisälle. Petojen ihmisarkuuden väheneminen heikentää merkittävästi vahinkojen ennakkosuojauksen tehoa. Jos lammastalous supistuu nyt merkittävästi, supistuvat myös mahdollisuudet perinnebiotooppien laiduntamiseen.

Karhun ihmisarkuuden väheneminen jatkossa on vieläkin vakavampi uhkakuva, josta esimerkiksi Romaniasta on karut kokemukset. Siellä karhut ovat tappaneet rauhoituksen seurauksena jo 14 ihmistä kuuden vuoden aikana.

Hirvikannan säätely perustuu koirilla tapahtuvaan metsästykseen. Jatkuvasti kohoavan susiriskin vuoksi koirien käyttö on yhä vaikeampaa ja hirvikannan säätely on puutteellista. Nyt on suuri riski, että myös hirvieläinten aiheuttamat liikenne- ja metsävahingot kasvavat jatkossa merkittävästi.