Maatalous ja Ruoka

• Vuoden 2018 vaikeiden sääolojen ja useamman vuoden jatkuneen heikon kannattavuuskehyksen vuoksi MTK vaati valtiolta toimenpiteitä. Helmikuussa voimaan tuli laki valtiontakauksista maatilojen maksuvalmiuslainoille. Takauksia myönnettiin 21 miljoonan euron edestä.
• Olimme mukana myötävaikuttamassa hallitusohjelman kirjauksiin, joissa maataloustukien tasot turvataan, sekä paikataan ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksen vaje.
• MTK sai aikaan, että suomalainen ruoka keräsi päähuomion maailman suurimmilla ruokamessuilla Berliinissä. Mittavan medianäkyvyyden ohessa kymmenet ruokayritykset pääsivät kokeilemaan siipiään Saksan markkinoilla.
• Laajensimme hevosalan edunvalvontatyötä perustamalla hevosverkoston, sekä tekemällä yhteistyösopimuksen Hippos ry:n kanssa
• Olimme mukana vaatimassa tukea maatalouden investoinneille, sekä EU:n maatalousbudjetin turvaamista.
• Vaikutimme aktiivisesti eläintenhyvinvointilain uudistukseen. nostimme uuden lain hyötyjä sekä eläinten hyvinvoinnin korkeaa tasoa median kautta kaikkien tietoisuuteen.
• Olimme mukana edistämässä lakia, jonka avulla helpotetaan sukupolvenvaihdoksia, sekä parannetaan viljelijöiden asemaa ruokaketjussa
• Välitä-viljelijästä projekti sai jatkorahoituksen 2021-2022, sekä hallitus miettii sen vakinaistamista. Projektin kautta on autettu jo tuhansia haastavissa tilanteissa olevia viljelijöitä.
• Markkinakatsauksen kokoamista jatkettiin ja se on nyt jäsenten tilattavissa.
• Järjestimme aktiivisesti koulutusta maatalousyrittäjille
• Vaikutimme aktiivisesti EU-tasolla elintarvikeketjun EU-lainsäädännön puolesta. Uusi elintarvikemarkkinalaki tuli voimaan 1.1.2019.
• Lihan alkuperän ilmoittava laki tuli voimaan määräaikaisena 1.5.2019. MTK:n tavoite on saada se pysyväksi
• Olimme mukana perustamassa perheyritysten vientirengasta
• Teimme yhteistyötä Food From Finland-ohjelman hyväksi, työtämme on kehuttu korvaamattomaksi asian tiimoilta
• Viljatorin kehitystä jatkettiin
• Olimme laatimassa kansallista nurmistrategiaa
• Valtakunnallinen nautastrategia valmistui alkuvuonna. E-merkistä tulee pakollinen 1.10.2020
• Olimme mukana päivittämässä lammasstrategiaa, sekä mukana eurooppalaisessa Sheepnet-hankkeessa
• Edistimme valtioneuvoston hallitusohjelmaan kirjattua eläintautirahaston perustamista
• Osallistuimme Pro Luomun toimintaan jäsenyyden, hallitustyön ja arvoketjutyöryhmien kautta. Vuonna 2019 Pro Luomulle myönnettiin 1 miljoona euroa EU:n menekinedistämisrahaa.
• MTK osallistui sokerisektorin edunvalvontaan EU-tasolla. MTK:n ja sen sokerijuurikasneuvotteluryhmän toiminnan tärkein tavoite on varmistaa sokerijuurikkaan viljelyn ja sokerin jalostuksen jatkoedellytykset Suomessa.
• Lihavaliokunta ja keskusliitto järjestivät marraskuussa lihantuottajille, päättäjille, ruoka-alan vaikuttajille ja medialle Vastuullisen lihan Suomi -seminaarin Helsingissä.
• Valkoposkihanhien aiheuttamien maatalousvahinkojen vähentämistä selvittävä hanke käynnistyi MTK:n aloitteesta

Metsätalous

• MTK oli mukana MMM työryhmässä, jossa selvitettiin metsätalouden kannattavuutta 2020-luvulla. Painotimme, että järjestelmän tulee olla metsänomistajia kannustava, selkeä ja hallinnollisesti kevyt
• Osallistuimme aktiivisesti Kansallinen metsästrategia 2025:ttä toteuttavien hakkeiden laadintaan ja toteutukseen
• Korostimme panostamista metsien kasvuun, terveyteen ja uusien tuotteiden kehitykseen
• Nostimme esiin metsien positiivista roolia ilmastohaasteiden ratkaisussa
• MTK oli mukana kehittämässä 4H-järjestön taimiteko-toimintamallia, joka yhdistää markkinalähtöisesti nuorten työllistämisen ja metsittämisen ja sitä kautta ilmastonmuutoksen torjunnan
• Olimme aktiivisesti linjaamassa seuraavan sukupolven metsätietojärjestelmän sisältöä
• Olimme mukana metsälain ja metsätuholain arviointia ohjaavassa työryhmässä
• MTK oli mukana vaikuttamassa siihen, että suoluonnonsuojelua aletaan toteuttaa Helmi-elinympäristöohjelmassa maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuen
• Ajoimme METSO-ohjelman rahoituksen kehitystä ja vapaaehtoisten toimien ensisijaisuutta myös muissa kuin metsäisissä elinympäristöissä
• Olimme mukana Monimetsä-hankkeen ohjausryhmässä
• Metsälinjan kenttäpäälliköt vaikuttivat alueellisten metsäohjelmien sisältöön ja puunkäyttöä lisäävien hankkeiden etenemiseen mm. fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen puulla
• Vaikutimme siihen, että metsätalouden toimintaedellytykset ovat paremmin huomioitu maakuntaohjelmissa ja -kaavoituksissa
• MTK on ollut mukana EU-tasolla ajamassa biotalousstrategian ja tavoiteohjelmien kautta fossiilitaloudesta luopumista ja alkutuottajien tärkeää roolia tässä
• Teimme töitä EU:n metsästrategian päivittämiseksi yhdessä Copan ja CEPF:n kanssa ja painotimme kestävän metsätalouden kaikkia ulottuvuuksia
• Teetimme kahdesti metsätutka-kyselyn, jolla kartoitimme metsänomistajien puunmyyntiaikomuksia
• Toimimme MMM:n puumarkkinatyöryhmässä ja vaikutimme siihen, että Pohjanmaan Kainuun hintaseuranta-alue jaettiin kahteen osaan.
• Osallistuimme Suomen Puukauppa Oy:n hallitustyöskentelyyn ja olimme mukana uudistamassa sähköisen puukauppapaikan Kuution strategiaa. Kuution hinnoittelu uudistettiin siten, että se on entistä houkuttelevampi metsänhoitoyhdistyksille.
• MTK oli mukana PEFC-sertifioinnin kehittämisessä ja vaikuttavuuden lisäämisessä
• MTK osallistui FSC-sertifioinnin vaatimusten mukaisesta kontrolloidusta puusta ja niin sanotuista HCV-alueista käytävään keskusteluun. MTK varmisti, että metsänomistajaorganisaatiolla ja metsänomistajilla on käytettävissä FSC:n HCV-alueiden tunnistamiseen laadittu paikkatietoaineisto
• Osallistuimme järjestöuudistuksen ja metsänhoitoyhdistysten kehittämisohjelman valmisteluun. Kehittämisohjelman sisältö ja metsänhoitoyhdistysten rakenteellisen kehittämisen tavoitteet hyväksyttiin MTK:n metsävaltuuskunnassa lokakuussa. Tavoitteena on 20 metsänhoitoyhdistystä vuonna 2030

Riistapolitiikka

• Aloitteestamme MMM perusti peuraryhmän, jonka tehtävä on tunnistaa ja poistaa kannanleikkausta hidastavat esteet. Kaatolupia lisättiin tihentymäalueilla
• Osallistuimme suden kannanhoitosuunnitelman laadintaan, sekä vaikutimme että suunnitelman keinovalikoimaan kuuluvat sekä kannanhoidollinen metsästys että vahinkoja estävät toimet.
• Vaadimme että petovahinkojen ennakkosuojaamisessa tulee maaseutuyrittäjälle korvata myös aitojen rakentaminen ja ylläpito
• Osallistuimme SusiLife-hankkeen suunnitteluun, sekä toteutukseen
• Pyrimme vaikuttamaan aktiivisesti villisika kannan pienentämisen puolesta, jotta sikaruton leviämisriski pienenisi
• Metsästysvuokrasopimusmallia päivitettiin vastaamaan osapuolien tarpeita

Ympäristö ja maankäyttö

• Julkaisimme MTK:n Ilmasto-ohjelman suomeksi joulukuussa 2018
• Ilmasto-ohjelma oli esillä Berliinissä Grüne Woche -messuilla ja GFIA-kongressissa sekä syyskuussa Pariisissa POLITICO-seminaarissa
• Brysselissä esittelimme ohjelmaa järjestämässämme ilmastoseminaarissa Copa-Cogecan tiloissa ja marraskuussa parlamentissa yhdessä Tanskan tuottajajärjestön kanssa
• Liityimme ilmaston lämpenemistä rajoittavaan 1,5 asteen tavoitteeseen ilmastobusinessverkoston Climate Leadership Coalition (CLC) rinnalla
• Lokakuussa järjestimme CLC:n ja EK:n kanssa kansainvälisen ilmastoseminaarin, jonka yhteydessä järjestetyssä miniseminaarissa MTK:ssa vieraina oli kansainvälisiä vaikuttaja
• Järjestimme biokaasusta pyöreän pöydän keskustelun alan toimijoille, poliittisille päätöksentekijöille ja johtaville virkamiehille. Saimme biokaasua koskevat tavoitteemme sisällytettyä hallitusohjelmaan. Vaikutimme kansallisen biokaasuohjelman valmisteluun.
• Tammikuisessa MTK:n ja Maaseudun Tulevaisuuden järjestämässä vaalipaneelissa MTK:n ilmasto-ohjelma oli vahvasti esillä, mikä näkyi muun muassa kevään vaalitenteissä puoluepuheenjohtajien kannanotoissa esimerkiksi nurmien roolista.
• Meidät kutsuttiin hallitusneuvottelujen “Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi” -ryhmään. Kuulemisessa korostimme uusituvan metsien ja peltojen kasvun ratkaisevaa merkitystä hiilensidonnalle ja ilmastoneutraalisuudelle. Kestävä biomassan tuotannon tehostaminen jättää tilaa luonnonsuojeluun ja -hoitoon, jolloin ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteetovat saavutettavissa yhdessä.
• Olimme vahvasti mukana maankäyttö- ja rakennuslain ja lunastuslain uudistuksissa korostamassa maanomistajuuden merkitystä
• Teimme vaikuttajamarkkinointiyhteistyötä Vaihtovuosi Sodankylässä -projektin vuosikumppanina
• Järjestimme Berliinissä Grüne Woche -ruokamessuilla mediaseminaarin kiertotaloudesta ja ilmastosta. Jossa toimme esiin suomalaisia esimerkkejä kiertotaloudesta sekä siitä, miten kiertotalous näkyy osana ruokajärjestelmiä. Ilmastoseminaarissa painotimme hiilensidonnan merkitystä ja esittelimme maidontuotannon päästölaskentaa yhdessä ProAgrian kanssa.
• Osallistuimme ProAgrian toimittamaan Ilmastoviisas maatilayritys -kirjan (Tieto Tuottamaan 145) sisällön suunnitteluun ja kirjoittamiseen
• Vaikutimme useiden ympäristöaiheisten hankkeiden ohjausryhmissä ja työryhmissä, joissa toimme esiin käytännön näkökulmaa
• Vaikutimme aktiivisesti Uusiutuvan energian direktiivin valmisteluun Brysselissä ja toimeenpanoon Suomessa
• Teimme tiivistä vaikuttamisyhteistyötä EU-tason järjestöjen eli Copa-Cogecan ja CEPF:n kanssa EU:n biodiversiteettistrategian loppuarviointiin ja uuden strategian hahmotteluun liittyen.
• Aloitimme oman luonnon monimuotoisuutta koskevan ohjelman laatimisen
• Järjestimme pölyttäjäseminaarin yhteistyössä SLC:n ja Suomen Mehiläishoitajain Liiton kanssa. Laidunseminaarin järjestimme yhdessä SLC:n kanssa
• Olimme mukana Ympäristöministeriön hankkeessa, jossa laadittiin raportti luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamista ja ennaltaehkäisyä koskevan lainsäädännön kehittämiseen liittyen. Peräänkuulutimme tarvetta ryhtyä pikaisesti lainsäädännön uudistamiseen. Lainsäädäntötyö on nyt käynnistynyt.
• Aloitimme yhdessä metsänhoitoyhdistysten kanssa suomalaiseen metsään perustuvan hiilensidonnan palvelujen tuotteistamisen. Lanseerasimme jäsenedun edistääksemme maatilakokoluokan biokaasulaitoksia ja markkinoimme biokaasua ja aurinkosähköä muiden jäsenetujen markkinoinnin yhteydessä.
• Uudistimme maatalousmuovien noutopalvelun uuden yhteiskumppanin kanssa ja toteutimme kansallisen muovitiekartan maatalouteen kohdistuvia konkreettisia toimenpiteitä.
• Koulutimme MHY maankäyttövastaavia metsäkaavoituksen asiantuntijoiksi ympäri Suomen.

Elinkeinopolitiikka ja yrittäjyys

• MTK oli mukana valmistelemassa Suomen koheesiopolitiikkatavoitteita tulevalle EU-kaudelle.
• Suomen tavoitteissa on hyvin mukana maaseudun näkökulmat. Lisäksi MTK oli mukana tulevien vuosien aluekehittämispäätöksen valmistelussa tavoitteenaan varmistaa koko Suomen kehittäminen.
• Maaseudun työvoimapulan syyt ja ratkaisut -hankkeessa – yhdessä ProAgrian, Suomen Kylien, PTT:n ja Coreorientin kanssaa olemme selvittäneet maaseudun työvoiman saanninesteitä ja mahdollistajia sekä miten palveluitatulisi kehittää ja luoda maaseututoimijoille yhteinen työvoimaneuvonnan ja -palveluiden toimintamalli, jolla edistetään maaseudun työllistämistä ja työllistymistä. Töitäsuomesta.fi -sivustoa päivitetään palvelemaan tätä toimintamallia ja maaseudun työmarkkinoita entistä paremmin.
• Perustimme Valion kanssa maatilan Yrityskylän alakouluun Pirkanmaalle, Varsinais-Suomeen ja Pohjanmaalle.
• Tulevan CAP-kauden valmistelussa MTK toi kotimaassa ja kansainvälisesti esille maaseudun kehittämistarpeet. Eduskuntavaalitavoitteissamme nostimme esille runsaasti maaseudun elinkeinoja koskevia asioita. Nämä tavoitteet ovat mukana hyvin Marinin hallituksen ohjelmassa.
• Loimme ja julkistimme maatalouden sivuvirtojen markkinapaikan kiertoasuomesta.fi. Perustimme markkinapaikan osittain Leader Kantrin rahoituksella. Hanke palkittiin alueella Vuoden Leader -hankkeena.
• Olimme mukana uudistamassa ohjetta puun käsittelystä maantiellä ja osallistuimme esimerkiksi rataverkon puutavarakuormauspaikkoja kehittävän metsäsektorin infrayhteistyöryhmän työhön
• Konkretisoimme tiestön kunnostustarpeita tuomalla julkisuuteen listauksen, joka sisälsi reilut 200 peruskunnostusta tarvitsevaa tiekohdetta
• Nostimme esille yksityisteiden merkityksen esimerkiksi tehtäessä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.
• Teimme muiden pohjoismaisten tuottajaorganisaatioiden kanssa selvityksen laajakaistan saatavuudesta ja digi-infraa koskevasta tavoitetilasta. Osallistuimme Suomen Kuntaliiton koordinoiman Maaseudun infraverkoston toimintaan
• Toimme esille yritystukien merkityksen ja käyttötarkoituksen pyöreän pöydän keskusteluissa ja yritystukien sidosryhmäjaostossa
• Edistimme uutta yrittäjyyttä kumppanuudella maaseudun kasvupolussa sekä Food Founder -ohjelmassa.
• MTK toimi aktiivisesti maaseudun työvoimapulan ratkaisemiseksi. Veimme työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) maaseudun työmarkkinoiden näkökulman työllisyystyöryhmien työhön sisällytettäväksi.
• MTK loi yhdessä KyytiGroupin sekä Coreorientin kanssa maaseudun kuljetuksia uudistavan KaikkiKyytiin -konseptin ja veti KaikkiKyytiin-kiertueen ja kampanjan ympäri Suomea.
• Matkailuyrittämisen toimintaympäristön kehittämiseksi ja edistämiseksi MTK oli vaikuttamassa keskeisissä edunvalvonnallisissa foorumeissa tuoden esiin maaseudun matkailun näkökulmaa.
• Teimme edunvalvontaa ja maaseutumatkailun näkyvyyden edistämistä foorumeissa ja tapahtumissa Suomessa ja ulkomailla yhteistyössä erityisesti Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n ja Lomalaidun ry:n kanssa. MTK:n RuoKasvu-hankkessa teimme toimenpiteitä ruokamatkailun ja elintarvikeviennin yhteistyön edistämiseksi esimerkkinä edellä mainitut Berliinin ja Pietarin tapahtumat

Verotus

• Viljelijän ja muun yrittäjän kannattaa hallitusohjelmaa lukiessaan kiinnittää erityistä huomiota siihen, mitä hallitusohjelmaan ei sisälly. Neuvotteluprosessi oli monien viljelijää, metsänomistajaa ja yrittäjää uhanneiden veronkiristysten torjuntaprosessi.
• Perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennus, joka koskee maatalouden, maa- ja metsätalouden ja muun yritystoiminnan jatkajaa, säilyy nykyisellään neuvotteluissa esitetyistä huojennuksen poistamis- ja puolittamisvaatimuksista huolimatta.
• Yrittäjävähennys säilyy ennallaan. Se on edelleen 5 prosenttia ja alentaa siis tällä määrällä yritystoiminnan, myös maa- ja metsätalouden, verotettavaa nettotuloa
• Luonnonsuojelulain nojalla suojellut alueet vapautetaan kiinteistöverosta. Kiinteistöverotusta ei laajenneta maa- ja metsätalousmaahan.
• Vakuutusmaksuverosta vapauttaminen tuli satovahinko- ja kasvintuhoojavakuutusten osalta voimaan 20.3.2019.
• Eläintautivakuutuksia koskevan lain osalta eduskunta sääti, että kyseinen pykälä tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella sen jälkeen, kun asia on notifioitu EU:n komissiolle. Säännös on notifioitu komissiolle ja se tuli voimaan 1.11.2019.
• MTK järjesti vuonna 2019 yhdessä MTK:n liittojen kanssa osakeyhtiöittämistilaisuuksia ja veroseminaareja eri puolella maata. Tilaisuuksissa oli lähes 1500 maa- ja metsätaloudenharjoittajaa.

Työhyvinvointi

• Vuonna 2019 MTK jatkoi yhteistyötä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa. Maatalousyrittäjille oli tarjolla erilaisia tuettuja lomia hyvinvointilomista perhelomiin ja Työt takana -lomiin. Myös suositut hyvinvointilomat parisuhdeteemalla jatkuvat ja lisäksi on pilotoitu MINI- loma
• MTK teki aktiivista kuntoutusyhteistyötä Kelan ja eri kuntoutuslaitosten kanssa. Kuntoutus Peurungassa, Laukaalla alkoi neljä maatalousyrittäjille suunnattua KIILA-kurssia. Kurssit täyttyivät nopeasti, mikä ilmensi kuntoutustarvetta jäsenkentässä.
• Olimme mukana Maaseudun tukihenkilöverkon toiminnassa kehittämässä Jelppi-ryhmän toimintaa ja Raitti – Maaseudun tukipuhelin -palvelua maksuttomaksi
• Olimme mukana kehittämässä työterveyshuoltoa muun muassa työfysioterapeuttien suoravastaanottoa sosiaali- ja terveysministeriö ja Kelan työterveyshuollon neuvottelukunnissa.

Järjestötyö ja kehitys

• MTK:n järjestöuudistus eteni koko valtuuskunnan tekemien päätösten ja linjausten mukaisesti.
• Vuoden aikana MTK laati järjestölle uuden koulutusstrategian.
• Järjestökoulutus toteutti neljännen MTK:n Vaikuttajavalmennuksen aktiivisesti järjestössä toimiville jäsenilleen, jotka ovat innostuneita kehittymään vaikuttajatehtävissään. Valmennuksesta valmistui 24 jäsentä.
• Järjestökoulutus toteutti perinteiset korkeakoulukonferenssit ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille. Konferenssin tavoitteena oli perehdyttää opiskelijat maatalous- ja maaseutupolitiikan ajankohtaisiin kysymyksiin sekä kasvattaa heidän ymmärrystään MTK:n perustehtävästä. Tämän vuoden erityisteemana oli vastuullinen ruoantuotanto ja metsänhoito. Konferensseihin osallistui yhteensä 205 opiskelijaa.
• Lakipalveluiden kehittämiseen liittyen tehtiin kartoitustyötä, jolla jäsenpalvelua pystyttäisiin tehostamaan. Kuitenkin konkreettisemmin asiassa edetään vasta vuonna 2021
• MTK rakensi yhteistyömallin LRF Samköpin kanssa perustamalla Suomeen MTK   Oy:n, jonka MTK ja LRF Samköp omistavat yhdessä. Toimintamalli perustuu siihen, että MTK Hankinnat neuvottelee yhteistyökumppanien kanssa alennuksen ja joissakin tapauksissa jälkibonuksen ja markkinoi sitä MTK:n perusjäsenille. MTK saa yhteistyökumppanilta korvauksen jäsenetujen käytön mukaan. Jäsenetuja tarjotaan myös SLC:n jäsenille.
• Järjestökoulutus aloitti yhdistysten sihteereille suunnatun valtakunnallisen valmennuksen
• Järjestökoulutus jatkoi GDPR-koulutusta yhteistyössä MTK:n Tietosuoja-asetustyöryhmän kanssa.
• Koululähettiläskoulutusta toteutettiin kolmen liiton alueella. Koulutettuja oli yhteensä 36 henkilöä. Vahva AMK yhteistyö koululähettiläskoulutuksen saralla
• Työnantajakoulutusta järjestettiin kahden MTK-liiton alueella, ja koulutus tavoitti yhteensä 45 maaseutuyrittäjää.
• Järjestökoulutus järjesti ja toteutti yhdessä MTK Lapin ja MTK Pohjois-Suomen kanssa suuren MTK2-viestintävalmennustapahtuman Levillä
• Järjestökoulutus osallistui Educa-messuille oppimispelillä
• Järjestökoulutus toteutti yhdessä Mediafarmi Oy:n kanssa MTK:n ensimmäisen virtuaalitekniikalla toteutetun maataloudesta kertovan videon.

Koulutuspolitiikka

• Kävimme tiivistä vuoropuhelua tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa elinkeinojemme kannalta tärkeiden tutkimusteemojen edistämiseksi
• Otimme kantaa elinkeinojemme tutkimus- ja koulutusresurssien säilyttämisen puolesta.
• Varmistimme alan koulutuksen kilpailulajien (eläintenhoito, hevostenhoito) saamiseksi ammattitaidon SM-kilpailuun.
• Osallistuimme yhteistyön tiivistämiseen alan ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä yhteisen vetovoimakampanjan käynnistämiseksi.
• Johtokunta hyväksyi syksyllä jäsenpalveluvaliokunnan valmisteleman järjestön uuden koulutusstrategian.
• MTK:n Tulevaisuusasiakirjassa määritettyjä tavoitteita entistä paremmin ja siinä huomioidaan järjestön koko jäsenkenttä, niin maatalousyrittäjät, metsänomistajat kuin maaseudun muut yrittäjät.
• Koulutusstrategialle nimettiin oma ohjausryhmä, jonka tarkoituksena on strategian jalkautus

Maaseutunuoret

• Muutaman vuoden tauon jälkeen järjestettiin maaseutunuorten kevätparlamentti 27.-28.3. ennen Kevätkirmaus-risteilyä. Kevätparlamentti oli suunnattu liittojen valiokunnille, ja aiheet käsittelivät manu-toiminnan kehittämisen lisäksi somea, viestintää ja vaikuttamistyötä.
• MTK:n maaseutunuoret olivat toteuttamassa yhdessä Akateemisen Karjakerhon kanssa Mikä on lehmä? -tempausta, jossa jaettiin tietoa nautakarjataloudesta vastineeksi julkisuudessa vellovaan keskusteluun naudanlihan ympäristövaikutuksista. Porthanian eteen tuotiin kaksi lehmää, ja mediahuomio oli taattu.
• Joulutulia sytytettiin teiden varsille ympäri Suomen yli sadassa paikassa
• Okrassa kuvattiin Instagram-videoita niin yhteistyökumppaneista kuin muistakin sidosryhmistä.
• Perinteisesti Okran yhteydessä järjestettiin Manupileet
• Joulukuussa MTK:n ja SLC:n maaseutunuoret kutsuivat Jari Lepän jouluglögeille, ja ojensivat ministerille yhteisen kirjelmän siitä, mitä nuoret haluavat CAP-kaudelta.
• Perinteiset Kettula-Akatemiat pidettiin jälleen syksyllä; viikkiläiset kutsuttiin perinteisesti Kettulaan, mutta poliittiset nuoret kutsuttiin Simonkadulle Venlaan kokkaamaan pitsaa kotimaisista raaka-aineista
• Vuonna 2019 tehtiin yhteistyötä erityisesti LähiTapiolan kanssa
• Kansainvälisesti maaseutunuoret olivat aktiivisia osallistumalla muun muassa Grüne Wochelle, sekä Reykjavikin NBC-kokoukseen elokuussa.
• Lisäksi vuoden 2018 keskustelunavaus Kiinan maaseutunuorten kanssa johti yhteistyösopimuksen syntymiseen.
• CDG-edustajat kävivät kokouksissa ahkerasti

Viestintä

• Julkista keskustelua hallitsi ilmastonmuutoskeskustelu, johon pyrimme osallistumaan aktiivisesti. 
• MTK valitsi keskusteluun asiallisen, eteenpäin katsovan ja rakentavan viestintätyylin. Otimme kantaa sekä elinkeinojen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden että vastuullisen kotimaisen tuotannon puolesta
• Avasimme järjestölle uudet verkkosivut, jotka tukevat paremmin kasvavaa mobiilikäyttöä ja helpottavat sivujen päivitystä sekä oleellisen tiedon löytymistä jäsenistölle.
• Markkinoimme suomalaista ruokaa ja viestimme aktiivisesti ruoan alkuperästä ja kotimaisen ruoantuotannon sekä metsätalouden vastuullisuudesta.
• Tuotimme monenlaista viestintäaineistoa mm. nostamaan äänestysaktiivisuutta. MTK:n vaaliohjelma, ilmasto- ohjelma sekä eduskuntavaalitavoitteet metsäbiotalouden edistämiseksi toimivat vaalikeskustelujen taustamateriaalina poliittisille päättäjille, medialle ja muille sidosryhmille
• Järjestimme tammikuussa oman ilmastoaiheisen eduskuntavaalipaneelin puolueiden puheenjohtajille yhteistyössä Maaseudun Tulevaisuuden kanssa. Se käynnisti merkittävimpien puheenjohtajapaneelien sarjan ja sai paljon näkyvyyttä medioissa
• Olimme paikalla messutapahtumissa ja veimme viestiämme sekä perinteisiin että someja digimedioihin. Olimme mukana opetusalan Educa-messuilla, Okra-messuilla, Suomi Areenassa, Kuntamarkkinoilla ja KoneAgriassa
• Vastasimme myös kotimaisten kasvisten sesonginmukaisesta kampanjoinnista.
• Valmistelimme myös ilmastoviisas maatilayritys viestintäyhteistyötä ProAgrian kanssa.
• Näkyvimpiä viestintätoimiamme oli ”Mikä on lehmä” -tempaus Helsingin ylipiston edustalla ja videobloggariyhteistyö “Äidin puheenvuoro” videobloggari Inari Fernandezin kanssa.
• Kerroimme vastuullisesta maa- ja metsätaloudesta koululaisille ja opettajille muun muassa koululähettiläidemme välityksellä
• Kehitimme viestintä- ja markkinointiyhteistyötä metsänhoitoyhdistysten kanssa
• Viestimme MTK:n ilmasto-ohjelmasta. Pohjustimme järjestön viestintäohjelman sekä digi- ja someviestinnän kehittämistä.
• MTK järjesti marraskuussa lihantuottajille, päättäjille, ruoka-alan vaikuttajille ja medialle Vastuullisen lihan Suomi -seminaarin Helsingissä

Brysselissä Ja Kansainvälinen Yhteistyö

• Esittelimme MTK:n ilmasto-ohjelman Brysselissä helmikuussa. Kerroimme Euroopan parlamentissa maatalouden mahdollisuuksista ilmastotyössä COP25-ilmastokokouksen alla marraskuussa yhdessä Tanskan tuottajajärjestön kanssa.
• Lisäksi järjestimme joulukuussa MTK-seminaarin aiheena ”Suomen maa- ja metsätalouden vaikutukset terveellisen ympäristön aikaansaamiseksi ihmisten ja eläinten terveyden, maaperä- ja kasvinterveyden sekä metsätalouden näkökulmista”.
• Järjestimme joulukuussa MTK-seminaarin siitä, miten Suomen maa- ja metsätalous vaikuttavat terveellisen ympäristön aikaansaamiseksi.
• Toimisto seurasi aktiivisesti Euroopan unionin ja erityisesti sen yhteisen maatalouspolitiikan, sekä muiden jäsenille tärkeiden asioiden ja lainsäädäntöhankkeiden kehitystä
• Toimisto välitti säännöllisesti näihin liittyvää tietoa kotimaahan. Asioihin vaikutettiin osallistumalla aktiivisesti kokouksiin ja tilaisuuksiin sekä järjestämällä lukuisia tapaamisia, tilaisuuksia, kokouksia ja seminaareja.
• Brysselin suomalaisvaikuttajille ja Suomeen käytettiin noin kerran kuukaudessa ilmestynyttä Bryssel-viesti uutiskirjettä sekä MTK-viestin kirjoituksia ja kokousraportteja.
• COPA:n johtokunnan kokoukset tarjoavat hyvän mahdollisuuden esittää MTK:lle tärkeitä kysymyksiä vieraille ajankohtaisista asioista ja samalla kertoa kollegajärjestöille MTK:n kannalta tärkeistä näkökulmista EU-valmistelussa.
• Pohjolan Talonpoikaisjärjestön Keskusneuvosto NBC kokoontui yleiskokoukseen Islannin Reykjavikissä 21.–23.8.2019. Kokouspaikka tarjosi mahdollisuuden tutustua islantilaiseen kalankasvatukseen, gmo-ohran tuotantoon kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin sekä vierailla Islannin presidentin luona.
• Itämeriyhteistyöstä BFFE:n alla on ollut jo vuosia Suomen vedossa. Kokouksessa todettiin, että nyt vetovastuu siirtyy LRF:lle, mutta MTK on edelleen aktiivinen yhteistyökumppani, kun HELCOMin sihteeristön järjestämät kokoukset ovat usein Helsingissä. Olemme olleet Liisa Pietolan johdolla aktiivisia Pariisin ilmastosopimuksen seuraavista askelista Katowicessa (COP24) ja sen jälkeen Madridin COP25-kokouksessa
• MTK ja FFD ovat olleet aktiivisesti mukana The Climakers -työssä niin Euroopassa kuin Afrikassa.
• Finnish Agri-agency for Food and Forest Development (FFD) ry toteuttaa Farmers Fighting Poverty -ohjelmaa, joka pyrkii köyhyyden vähentämiseen tuottajajärjestöjen vahvistamisen kautta. Hankkeilla tuettiin maa- ja metsätalouden tuottajajärjestöjä tai osuuskuntia eri aloilla: metsänhoidon, hunajan, maidon ja vihannesten tuotannossa sekä kalankasvatuksessa. Hankkeen kautta saavutettiin yli 60 000 tuottajaa, joista 29 prosenttia naisia.
• MTK on tukenut COPA-COGECA:n linjaa, jonka mukaan maataloutta ei pidä erottaa erillisiksi neuvotteluiksi USA:n kanssa, vaan elintarviketurvallisuuteen liittyvät vaikeat asiat on pystyttävä ratkaisemaan osana laajempaa kauppasopimusta USA:n kanssa.
• Tapasimme uuden kauppakomissaari Hoganin kabinetin edustajia, komission kauppapääosaston johtoa kuin maatalous- ja kauppapääosastojen vastaavia virkamiehiä Helsingissä, Brysselissä ja Genevessä
• MTK on tukenut EU:n neuvottelujen avausta, jossa EU ei muuta omaa kuluttajalähtöistä ruokapolitiikkaansa.
• Nostimme esiin myös Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteisiin sitoutumisen, kun Brasilia presidentin vaihdoksen yhteydessä on ilmoittanut raivaavansa runsaasti sademetsää kasvavan maataloustuotannon tieltä.

aiheet: mtk, metsätalous, bryssel, viestintä, ympäristö, maankäyttö, maatalous, järjestö, maaseutunuoret, elinkeinopolitiikka, työhyvinvointi, verotus, ajankohtaista, ruoantuotanto, riistapolitiikka, 2019, tapahtumia