null Tutkimusväki kannustaa viljelijöitä siemenperunan tuotantoon

Blogi – Kansainvälinen toiminta

Tutkimusväki kannustaa viljelijöitä siemenperunan tuotantoon

7.9.2015

Elämä virtaa Tansanian eteläisillä ylänköalueilla, vaikka toimeentulon lähteet ovat niukat. Alue on rikas etenkin metsäluonnonvaroistaan ja tee on tunnettu myyntikasvi. Mutta tarvittaisiin muitakin myytäviä tuotteita tuomaan leipää maaseudun monille perheille.

Peruna on yksi ruokakasveista, joka tuottaa ylänköilmastossa parhaan sadon. Se oli suosittu viljelykasvi vielä 1990-luvulla, mutta sen jälkeen eräät bakteeri- ja sienitaudit, ennen kaikkea perunarutto, alkoivat levitä. Käytössä olleiden lajikkeiden sadot romahtivat.

”Perunarutto on tosi itsepäinen. Ainoat keinot sen taltuttamiseen ovat terve siemen ja se, että emme viljele perunaa samalla pellolla peräkkäisinä vuosina”, tietää Idimin kylässä asuva maanviljelijä John Fred.

Sadonlisäys antaa toivoa

Ari-Uyolen tutkimuskeskus Mbeyan tuntumassa on juuri toimittanut Idimiin ja kahteen muuhun kylään tarkastettua siemenperunaa. Joulukuun ensimmäisellä viikolla on alkamassa ensimmäinen tuotantokausi. Istutuksien alkua odotettiin toiveikkaina, vaikka työ käsipelillä onkin rankkaa. Nyt oltiin kuitenkin aloittamassa jotain ihan uutta.

Jännitys on aistittavissa kolme kertaa peräkkäin, kun Betwely Kasungan kuljettama Land Rover kaartaa kylien varastolle. Paikalla on kaikenikäisiä. Vain kouluikäiset ovat opinnoissaan. Kaikkein pienimmät sen sijaan tulevat mukaan äitiensä kantorepuissa.

Kylät ovat harjoitelleet yhden tuotantokauden Ari-Uyolen viljelyasiantuntijoiden opastamina sitä, kuinka saada terveestä siemenperunasta aiempaa parempi sato. Koulutus on ollut kiinnostavaa. Sen ansiosta olemme havainneet eron siinä, miten on totuttu toimimaan ja miten kannattaisi tehdä, sanoo Sara Martini Nyagawa. ”Olemme ottaneet askeleen tärkeään suuntaan.”

Nyagawa on Maduman vahva nainen. Tilan päärakennuksen takaa löytyy siemenperunan varasto, joka on rakennettu paikallisesta puutavarasta. Katto odottaa vielä laittamista paikalle mutta hyllyt ovat jo paikallaan.

Koeviljelmiltä saatiin kaikissa kolmessa kylässä merkittäviä sadonlisäyksiä. Normaalin 5­-7 tonnin hehtaarisato kaksin-, parhaimmillaan lähes kolminkertaistui jo ensimmäisenä koekautena. Ari-Uyolen vastaava perunatutkija John K. Kigwinya arvioi, että 25-30 tonnin satoihin päästään, kunhan tuotantotavat vakiintuvat. Siihen tarvitaan ainakin 2-4 vuotta ohjattua tuotantoa ja lisää koulutusta. Keskeisiä tekijöitä ovat tarkoituksenmukainen lannoitus ja rivipenkkien oikeanlainen muotoilu.

Suurin asia on kuitenkin tautien torjunta. ”Ongelmana monilla perunaa viljelevillä on, että he odottavat, kunnes taudit tulevat näkyviin kasvustoon. He suorittavat torjunnan vasta sitten, mutta se on liian myöhään”, tutkija toteaa.
Neuvonnalle olisi siis tarvetta.

Ari-Uyole tekee yhteistyötä Nadon kanssa. Se on maatalous-, rahoitus- ja terveysneuvontaan erikoistunut neuvontajärjestö, joka saa tukea Tanskan kehitysyhteistyöohjelmasta. Nado toimii neljässä Wagingomben alueen kuudesta kunnasta. "Haluamme kannustaa nuoria pysymään kotiseudullaan ja näkemään ruuantuotannon mahdollisuudet. Jos he lähtevät kaupunkeihin, he ovat siellä ilman turvaverkkoa vielä heikommilla”,  sanoo Nadon paikallisjohtaja John Wihallah Icwachanyasta. Ammatillinen koulutus on keskeisin tekijä. "Viljelijät oppivat silmillään. Pitää ensin nähdä tuloksia käytännössä, jotta niihin voi uskoa."

Koko perunamarkkinoiden ketju liikkeelle

Tansanian eteläisen maatalouden tutkimuslaitoksen Ari-Uyolen johtaja Zacharia Malley  pitää siemenperunan eteen tehtyä työtä kannustavana esimerkkinä tutkimuksen ja viljelijöiden välisestä yhteistyöstä. Hän kuitenkin tietää, että kokonaisuutena tie on vasta alussa.

Malley kantaa huolta varsinkin pienviljelijöiden toimeentulosta ja kyvystä kehittää tuotantoaan investoimalla terveen siemen lisäksi tuotantomenetelmiin ja -panoksiin. Viljelijät tarvitsevat liiketoiminnan osaamista. Jotta saamme laadukasta perunaa markkinoille, tarvitaan sekä siemenperunan tuotantoon että ruoka- ja teollisuusperunan tuotantoon erikoistuneita viljelijöitä, hän sanoo.
Sekään ei kuitenkaan riitä, jos kuluttajille ja suurkeittiöihin myydään kansainvälisiltä markkinoilta tuotuja perunajalosteita. Jo nyt esimerkiksi hotellit hankkivat muualta tuotuja ranskanperunoita, vaikka paikalliseenkin tuotantoon olisi hyvät edellytykset.

Zacharia Malleyn mielessä siintää kansallinen perunasektorin yhteistyöelin, johon kuuluisi niin kaupan, teollisuuden, tuottajien kuin tutkimuksen ja neuvonnan edustajia. Siellä tehtäisiin päätöksiä, jotka tukisivat kotimaista tuotantoa. Jos sen lisäksi luotaisiin myös rahasto, se voisi tukea myös tutkimusta ja neuvontaa. ”Muutoin pienviljelijöiden kärsimys jatkuu.”
Toisin sanoen myös maaseudun köyhyys jatkuu.

Yhteistyö avaa väyliä

Myönteiset kokemukset siivittävät kuitenkin odotuksia ensimmäiseen siemenperunan viralliseen viljelykauteen. Igimassa suurin osa viljelijöistä oli vierailun aikana viljelyksillä tai lannoiteostoksilla. Yön sateen jälkeen piti tarkistaa, että ojat vetävät. Siemenperunan istutuksen oli määrä alkaa sään niin salliessa jo seuraavana päivänä. ”Aiemmin toimimme kukin yksin. Uuden paremman siemenen myötä voimme tehostaa tuotantoa ja saavuttaa parempia tuloja”, valottaa madumalainen Joseph Yolom Kibiku. ”Yhteistyö on hyvä juttu. Sen ansiosta olemme päässeet osallisiksi uudesta tiedosta”, sanoo nuori viljelijä John Braun Idimin kylästä Mbeyan alueelta.

Idimissä on koettu onnistumista myös maississa, johon ostettiin parempaa siementä Mbeyasta viljelyneuvojien kannustamina. Siemenperunan tuotanto on kuitenkin se, joka on tuonut viljelijät yhteen. Mwasile Yolam Dicksonin mukaan viljelijöiden kesken on ryhdytty vaihtamaan kokemuksia tavalla, jota ei ole ennen koettu. ”Jos toimisimme yksin, tätä mahdollisuutta ei olisi avautunut. Olemme siitä hyvin kiitollisia ja se innostaa yrittämään.” Braun myöntää, että ihan kaikki kyläläiset eivät ole vielä vakuuttuneita uusien lajikkeiden hyödyistä. ”Mutta kunhan he näkevät eron, kyllä hekin taatusti lähtevät mukaan.” Msolla Bora Iginasta tiivistää: ”Pitää nähdä omin silmin. Vasta sitten uskoo.”

Teksti ja kuvat: Kaijaleena Runsten.

FFD valmistelee parhaillaan jatkohanketta tukeakseen tansanialaisten perunantuotantoa yhdessä Nadon kanssa.

Kummit maailmalla

FFD


Blogi kertoo tarinoita FFD:n kehitysyhteistyöhankkeista ja niihin liittyvistä teemoista maailman eri kolkista. Anna kertomusten viedä mukanaan ja lähde kummien matkaan kasvattamaan kalaa Nepaliin, metsiä Etiopiaan, tuottamaan hunajaa Tansaniaan tai hoitamaan hedelmäpuita Nicaraguaan.
FFD koordinoi yhteistyössä kansainvälisen kehitysyhteistyöorganisaatio AgriCordin kanssa Suomen ulkoministeriön rahoittamia "viljelijältä viljelijälle” -kummihankkeita Suomen pitkäaikaisissa kumppanuusmaissa (Nepal, Vietnam, Tansania, Sambia, Etiopia, Nicaragua, Mosambik ja Kenia).
Hankkeiden varsinaisina toteuttajina toimivat yhdistykset eri puolilta Suomea. Kussakin yhdistyksessä on hankkeen nimikkokummi, joka auttaa kehitysmaassa toimintaansa kehittäviä tai aloittavia yhdistyksiä ja osuuskuntia Suomesta käsin.