Keskeiset kysymykset

Toimenpiteiden toteutuksen tehostaminen

Asiakirjassa esitetään, että toteutusta kehitetään vesienhoidon suunnittelujärjestelmää kehittämällä sekä viestintää ja osallistumista parantamalla. Suunnittelua voidaan tehostaa, mutta toimenpiteiden suunnittelun lisäksi tulee samalla löytää toimenpiteille rahoituslähde, sillä yksittäisten toimijoiden vastuulle ei tule kaikkia kustannuksia kaataa. Koska vesien hyvää tilaa ei ole saavutettu, on perusteltua tarkentaa toimenpiteiden entistä parempaa kohdentamista ja lisätä kustannustehokkuutta, mutta se tulee tapahtua niin, että viljelijät ja metsänomistajat pystyvät edelleen jatkamaan tuotantoaan ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia tai tulonmenetyksiä.

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden tärkein rahoituslähde on edelleen CAP. Sen kautta toimenpiteitä ohjataan pääsääntöisesti yleisten ehtojen perusteella. Kohdekohtaiset ratkaisut lisäisivät huomattavasti jo nyt massiiviseksi paisunutta byrokratiaa. Metkassa metsätalouden vesiensuojeluun kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota suometsän hoitoon myönnettävän tuen kautta, joka perustuu kohdekohtaiseen suunnitteluun. Myös luonnonhoidon tuki ja ympäristötuki voivat sisältää vesiensuojelutoimia. Maa- ja metsätalouden korvausjärjestelmät tulee jatkossakin pitää erillisinä, mutta on tärkeää, että niitä voidaan käyttää sujuvasti rinnakkain valuma-alueella tehtävän vesiensuojelun tehostamiseksi.

Yhteiskunnan maksamien korvausten lisäksi tarvitaan toimiva järjestelmä, joka saa rahoituksensa markkinoilta. Vesiensuojelutyö tulisi ulottaa aina ruoka- ja vientiohjelmiin saakka. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun kustannukset tulee jakaantua koko arvoketjuun, sillä maa- ja metsätalous tuottavat raaka-aineita kuluttajien päivittäin tarvitsemiin hyödykkeisiin tai suoraan tuotteita. Markkinalähtöisen rahoituspohjan kautta toimenpiteitä olisi mahdollista kohdentaa huomattavasti tarkemmin ja sektorirajat ylittäen.

Asiakirjassa esitetään uusien toimenpiteiden käyttöönottoa, jos entisillä ei päästä haluttuun lopputulokseen. MTK muistuttaa, että ensin on mietittävä, miten jo nyt maa- ja metsätaloudessa käytössä olevia hyviä menetelmiä ja toimenpiteitä sekä niiden toimeenpanoa voidaan kehittää. Tämä vaatii tuekseen ajantasaista tutkimustietoa itse menetelmistä ja toimenpiteistä sekä seurantatietoa niiden pitkäaikaisvaikutuksista vesiin erilaisissa toimintaympäristöissä.

Asiakirjassa tuodaan esille myös, että lainsäädännön tulkintaa tulisi yhtenäistää ja kompensaatiojärjestelmiä kehittää. Lainsäädännön tulkinnan pitäisi olla yhteneväistä eri puolilla Suomea eri tahojen oikeusturvan varmistamiseksi. Esimerkiksi lupaviranomaisten tekemät päätökset tulisi olla yhtenevät viranomaisesta riippumatta. Luonnonsuojelulakiin (9/2023) on lisätty vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio. Jos kompensaatio otettaisiin viralliseen käyttöön, tulee sen olla vapaaehtoista myös vesiensuojelun osalta. Mikään ei kuitenkaan estä jo nyt kompensoimasta aiheutettuja haitallisia vaikutuksia. Tässä voi käyttää apuna esim. MTK:n luomaa luontoarvot.fi-palvelua, joka on markkinapaikka kohteille, joilla voidaan turvata luonnon monimuotoisuutta ja edistää luonnonsuojelua.

Monille tahoille ja henkilöille vesienhoidon toimenpiteet ja suunnitelmat jäävät helposti kovin vieraiksi. Vesienhoitosuunnitelmista puhutaan laajemmin silloin, kun niitä päivitetään ja järjestetään kuuleminen. Muina aikoina mainitaan usein vain se, että tavoitteeseen ei ole päästy. Asiakirjassa esitetäänkin, että viestintää ja osallistumista tulee parantaa mm. viestimällä vesienhoidosta kohdeyleisöä kiinnostavalla ja myönteisellä tavalla painottaen virkistyskäyttö- ja muita hyötyjä. MTK pitää em. lisäksi yhtä tärkeänä myös sitä, että viestinnässä kerrotaan, että maa- ja metsätalousyrittäjät ottavat vesistöt huomioon toiminnassaan ja panostavat merkittävästi vapaaehtoiseen vesiensuojeluun. Esimerkiksi metsätaloustoimenpiteitä tehtäessä jätetään suojakaistat vesistöjen varsille ja suometsänhoidossa vesiensuojelu on yksi osa kokonaisuutta. Maataloudessa viljelijät hyödyntävät runsaasti maatalouden tukijärjestelmän vesiensuojelutoimenpiteitä, kuten mm. talviaikaista kasvipeitteisyyttä, suojakaistoja ja -vyöhykkeitä, erilaisia nurmia ja ravinteiden kierrätystä.

MTK arvostaa sitä, että on järjestönä päässyt osallistumaan vesienhoidon suunnitteluun ja edistämiseen niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla. On tärkeää, että alueella tehtävässä työssä maanomistajat otetaan mukaan hanke- ym. suunnitteluun alusta alkaen. Eri toimijoiden yhteistyön lisääminen on kannatettavaa, sillä vesiensuojelutoimet on sovitettava yhteen toimijoiden tarpeiden kanssa.

Neuvonta, koulutus ja muu viestintä ovat tärkeä osa vesienhoidon edistämistä. Koulutuksen osalta on tarpeen muistaa myös oppilaitokset, joissa koulutetaan eri alojen tulevaisuuden tekijöitä, ml. ammattitaitoisia vesitaloustoimien suunnittelijoita ja toteuttajia. Tiloille kohdistuvassa neuvonnassa vesipuitedirektiivin toimeenpanoon liittyvät vesienhoidon vaatimukset tulisi ottaa nykyistä aktiivisemmin esille, jotta tilat saavat hyvän käsityksen vesienhoidon kokonaisuudesta ja siitä, mitä vesienhoito tarkoittaa tilatasoilla.
 

Valuma-aluelähtöinen vesien- ja kuormituksen hallinta muuttuvassa ilmastossa

MTK tukee valuma-aluelähtöisen vesien kuormituksen ja hallinnan kehittämistä. Peltojen hyvä kasvukunto, jonka osia ovat mm. hyvä rakenne ja toimiva vesitalous, on tärkeä osa maatalouden vesiensuojelua. Viljelyvarmuuden ylläpitämiseksi liiallisen veden tulee poistua nopeasti pellolta, mikä edellyttää toimivaa maan rakennetta ja ojitusta. Toisaalta maan pitäisi pidättää mahdollisimman paljon vettä kasvien käyttöön. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää jatkossa myös vesien varastointia kastelutarkoituksiin. Kuivatuksen sijaan tarvitaankin pellon vesitalouden hallintaa.

Myös metsätaloudessa tarvitaan kunnostusojitusta, joka perustuu todettuun tarpeeseen, mutta tarpeettoman syviä ojia tulee välttää. Vesiensuojelun edistämiseksi voidaan luopua taloudellisesti kannattamattomien suometsien ojien kunnostamisesta ja hyödyntää alueita ennallistamisessa. Jos harkinnan perusteella päädytään kunnostamiseen, ojasyvyys pidetään mahdollisimman matalana ja hyödynnetään erilaisia vesiensuojelurakenteita. On kuitenkin muistettava, että metsänomistajat ovat investoineet turvemaiden metsänkasvatukseen ja metsänkasvatukselle tarpeellisia suometsähankkeita tulee pystyä toteuttamaan jatkossakin. Kestävässä metsätaloudessa on mahdollista yhteensovittaa taloudellinen hyöty ja ympäristökysymykset. Valuma-aluekohtaisesta suunnittelusta saadaan tukea kohdekohtaiseen suunnitteluun, jotta kokonaisuudesta tulee paremmin hallittu. Peitteellinen metsäkasvatus on yksi tapa uudistaa metsää. MTK huomauttaa, että se ei sovi kuitenkaan kaikille kohteille ja uudistustapa on harkittava kohdekohtaisesti.

Valuma-aluekohtaisen tarkastelun tulee ottaa eri osapuolten tarpeet huomioon. Vesienhallinnan tulee kattaa maa- ja metsätalouden lisäksi valuma-alueen muut maankäyttömuodot. Etukäteen on tarpeen miettiä vaihtoehtoiset toteutusmallit, mahdollisten rakenteiden kunnossapito ja rahoitus. Parhaimmillaan valuma-aluesuunnittelulla voi lisätä vesiensuojelun vaikuttavuutta ja parantaa toimenpiteiden kustannustehokkuutta. On tärkeää, että yläjuoksulta tai laajoilta päällystetyiltä alueilta tulevia vesimääriä hillitään, jotta alajuoksulla vältytään ojien tulvimiselta ja voimakkaalta eroosiolta pelloilla ja ojissa. Valuma-aluekohtaisella suunnittelulla pystytään ottamaan myös ilmastonmuutoksen vaikutukset parhaiten huomioon.

Kaavoitus soveltuu huonosti maa- ja metsätalouden vesiensuojeluun, sillä niiden aiheuttama kuormitus on pääasiassa hajakuormitusta. Näiltä sektoreilta tulevaa kuormitusta voidaan parhaiten vähentää vapaaehtoisuuteen perustuvilla toimilla sekä vesilain ja ympäristönsuojelulain kautta. Toimiin voidaan kannustaa yhteiskunnan maksamalla korvauksella, mutta myös tuotteista saatava korkeampi hinta toimisi kannusteena. Kaavoituksella ei voida velvoittaa tai ohjata aktiivisten toimenpiteiden tekemiseen.  Suunnitteluvälineenä se voi ohjata kuormitusta aiheuttavia alueidenkäyttötarpeita herkkien alueiden ulkopuolelle eli estää lisäkuormitusta. Parhaiten kaavoitus soveltuu pistekuormituksen hallintaan.

Asiakirjassa todetaan, että pinta- ja pohjavesien muodostama kokonaisuus ja pohjavesien vaikutus vesiluontoon jää usein huomioimatta. MTK katsoo, että ennen asian ottamista laajemmin vesienhoidon suunnitteluun mukaan, tulee aihepiiristä saada lisää tutkimustietoa. Tietoa tarvitaan lisää niin itse ilmiöstä kuin toimista, joilla mahdollista ongelmaa voidaan vähentää.

Vesielinympäristöjen kunnostaminen ja pohjavesien puhdistaminen

MTK katsoo, että mm. vesieliöstön ja kalojen elinympäristökunnostusten suunnittelu on osa valuma-aluekohtaista suunnittelua. Uomakunnostusten merkitys voi jäädä vähäiseksi, jos kuormitus valuma-alueelta jatkuu voimakkaana. Kalojen kulun turvaamiseksi tulisi tarkastella kerralla koko uomaa tai merkittävää osaa uomasta, jotta vaikutus olisi mahdollisimman suuri. Kustannusten hillitsemiseksi MTK pitää tärkeänä, että kalojen kulkuesteitä poistetaan muiden töiden, kuten teiden peruskunnostusten, yhteydessä.

Säännösteltyjen vesien virtaamien ja vedenkorkeuksien muutokset edellyttävät eri intressien yhteen sovittamista. Asiaa on tarkasteltava mm. maatalouden kannalta. On tärkeää, että veden pinta on riittävän alhaalla peltotöiden aikaan. Pelloille tulviva vesi kuljettaa kiintoainetta ja ravinteita. Toisaalta on tärkeää, että kuivina aikoina uomissa ja muissa vesissä on riittävästi vettä mm. kasteluun tai matkailun tarpeisiin unohtamatta vesieliöstön tarpeita.

Järvikunnostusten vaikutus voi jäädä lyhytaikaiseksi, jos valuma-alueelta tuleva kuormitus jatkuu suurena. Toimet vesissä ja valuma-alueella tulisi linkittää keskenään hyvin. Erilaisia kunnostuksiin ja muuhun vesiensuojeluun liittyviä hankkeita on ollut ja on käynnissä paljon. Niitä tulisi ryhmitellä laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja niiden kestoa pidentää vaikuttavuuden kasvattamiseksi. Toimien vaikuttavuutta tulisi myös seurata nykyistä paremmin. Paikallisilla toimijoilla voi olla haasteita esim. omarahoitukseen liittyen, mutta paikallisten vetämät hankkeet voidaan kokea itselle läheisemmäksi kuin esim. ELY-keskusten vetämät hankkeet. Voitaisiinko paikallisia toimijoita tukea esim. hankebyrokratian hoitamisessa, jolloin kynnys hankkeen toteuttamiseen voisi madaltua? Miten yritykset voisivat auttaa hankkeiden omarahoituksessa? Hankkeilla edistetään usein vain yhtä asiaa, mutta niiden monivaikutteisuutta tulisi pystyä lisäämään. Vesistökunnostus voisi tuoda uusia mahdollisuuksia esim. virkistykseen ja matkailuun, voidaanko nämä kaikki sisällyttää samaan vesientilan parantamiseen tähtäävään hankkeeseen. Hankkeissa on tarpeen rikkoa sektorirajat ja lisätä eri osapuolten yhteistyötä kokonaisvaikuttavuuden parantamiseksi.

Asiakirjassa on nostettu esiin myös pohjavesien kunnostaminen. On tärkeää, että pohjavesialueita kunnostetaan, mutta pohjavesien puhdistaminen on yleensä hidasta, kallista ja vaikeaa ellei mahdotonta. Mikäli pilaantunutta pohjavettä ei pystytä kunnostamaan, on tärkeää, että pilaantumiskehitys ja vaikutusalueen laajeneminen voidaan pysäyttää. Pohjavesien osalta ennakollinen toiminta on keskeistä. Riskitoimintojen sijoittamista pohjavesialueille on syytä välttää. Jotta alueella pystytään tekemään päätöksiä pohjavesien suojeluun liittyen, on oltava käytettävissä riittävästi tietoa alueen pohjavesialueista, jotta ei tarpeettomasti rajoiteta esim. yritystoimintaa.

Vesienhoidon työohjelma, suunnittelun aikataulu sekä osallistumismenettelyt

MTK:lla ei ole asiaan lisättävää.

Vesienhoitosuunnitelmaan laadittavan ympäristöselostuksen valmistelu ja sisältö

MTK korostaa, että ympäristövaikutusten arvioinnin pohjalle on kerättävä laajasti kaikki uusin tutkimustieto. Jos tutkimustietoa ei ole tai se on hyvin hajanaista tai vanhaa, on se tuotava selkeästi arvioinnissa esiin.

Lisäksi muistutamme tutkimustiedon viemisestä käytäntöön, mikä on usein hyvin haastavaa. Kuka varmistaa, että uusin tutkimustieto muuttuu toimenpiteiksi mm. kansalaistasolla? Huomioon on otettava myös koulutussektorin leikkaukset ja niiden vaikutukset alan toimijoiden määrään ja ammattitaitoon.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 

Airi Kulmala
asiantuntija, ympäristö                                            

Leena Kristeri
elinvoimajohtaja