null Valtionvarainministeriön budjettiesitys maaseudun elinkeinojen kannalta

Uutinen – Yrittäminen

Valtionvarainministeriön budjettiesitys maaseudun elinkeinojen kannalta

28.8.2020

Valtionvarainministeriö (VM) julkaisi ensi vuoden budjettiesityksensä elokuun puolivälissä. Hallituksen yhteinen budjettivääntö käydään syyskuun puolessa välissä. Kokosimme alle maaseudun elinkeinojen kannalta keskeisimmät kohdat VM:n budjettiesityksestä. Pääasiat löytyvät myös tiedotteestamme.

Maatalous  
 

•  Makeraa ei pääomiteta vuonna 2021.  

•  Suorien tukien määrä on vuoden 2020 tasossa. Muutoinkin viljelijätukien määrärahat ovat ennallaan ml. luonnonhaittakorvaus.

• Maaseutuohjelman mukaiseen neuvontaan esitetään 9 milj. euroa.

• Peltorakenteen kehittämiseen on varattu 1 milj. euroa ja Maanmittauslaitokselle hallitusohjelman mukaisesti 1 milj. euroa käynnissä olevien tilusjärjestelyjen nopeuttamiseen.  

• Ravinnekierrätyksen edistämiseen biokaasutuotannolla 4 milj. euroa.  

• Budjettiin varattu rahoitus maatalousyrittäjien työhyvinvointipalveluun lomitukseen, lomituspalvelun merkitys korostuu koronaepidemian aikana osana huoltovarmuuden turvaamista (palvelujen käyttäjämäärä vähenee mikä näkyy myös palveluihin varatussa määrärahassa - 5,75 milj. euroa). Lomituspalveluihin tarvittaisiin kuitenkin koronapäivitys, ja tälle pitäisi varata rahoitus budjettiin   

• Maatalousyrittäjien jaksamista tukevaa Välitä viljelijästä -hanketta jatketaan ja hankkeelle on varattu määrärahat myös vuosille 2021–2022. Tämä on erittäin tärkeä asia maatalousyrittäjien jaksamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta.  

 

Metsätalous  
 

• Puuntuotannon tukeen määrärahaa 53,23 milj. ja myöntövaltuutta 56 milj. euroa. Määrärahan taso laskee valitettavasti edellisestä vuodesta 3 milj. euroa.  Mikäli haluamme määrätietoisesti kehittää metsien hiilensidontaa, edellyttää se nykyistä suurempaa panostusta ilmasto- ja ympäristökestävään metsänhoitoon. Oleellista on myös, että nykyistä kestävän metsätalouden rahoituslakia jatketaan kolmella vuodella (ei katkosta tukijärjestelmään) ja tulevaisuuden kannustejärjestelmän valmistelu jatkuu.  

• MMM:n puolella Metso-ohjelman toteutuksen (ympäristötuki ja luonnonhoito) määräraha nousee hieman (8,023 milj. euroon). Taso on kuitenkin edelleen liian alhainen verrattuna tavoitteisiin ja luonnonhoitohankkeiden tarpeisiin. Samoin Metso-ohjelman rahoitus on epätasapainoinen MMM:n ja YM:n hallinnonalan välillä.  

• Uutta on (omalla momentillaan) joutoalueiden metsitystuki, johon on budjetoitu määrärahaa 1,3 milj. ja myöntämisvaltuutta 5,4 milj. euroa. Tukea koskeva lakiesitys oli kesällä lausunnolla ja valmistelu jatkuu MMM:ssä osana maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta. MTK korostaa, että metsitystukijärjestelmästä luotava aidosti kannustava, vähäbyrokraattinen ja vaikuttava.   

• Luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen (mukaan lukien maankäyttösektorin ilmastotoimet) lisäystä, joka liittyy hallitusohjelman linjaukseen maankäyttösektorin ilmastotoimien rahoituksesta.

• YM:n hallinnonalalla Metso-ohjelmaan noin 25 milj. euroa ja soiden suojeluun Helmi-ohjelman kautta noin 10 milj. euroa.  

• YM:n hallinonalan linjaukset puurakentamisesta ovat positiivisia: Edistetään puurakentamista puurakentamisen ohjelmalla perustuen energia- ja ilmastostrategian toteuttamiseen. Ohjelmassa toteutetaan mm. tutkimus- ja kehitystyötä liittyen puun käytön erityiskysymyksiin tiivistyvien kaupunkien rakentamisessa ja suurten puurakenteiden käytössä sekä edistetään alueellisten osaamiskeskittymien muodostumista. Jatketaan yleisöviestintää, jossa herätetään kansalaisten kiinnostusta rakennusmateriaaleihin ja terveelliseen asumiseen ja mm. koulurakentamiseen.  

• Positiivista esityksessä on yleiset kirjaukset T&K-toiminnan tukemisesta. Samoin positiivista on esitetty laajempi tutkimukseen käytettyjen määrärahojen verovähennysoikeus.  

• Ovatko MMM:n budjetissa esitetyt metsäsektorin tunnusluvut realistisia? Sektorin arvonlisäyksen, yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuoton ja runkopuun hakkuukertymän arvioidaan säilyvän kuluvana vuona ennallaan ja nousevan vuonna 2021.  

 

Verotus  

 
• Yleisesti voi todeta veropolitiikan osalta ja muutenkin VM:n talousarvioesityksestä, että oli hyvä että hallituksella säilyi selkeä maltti tiukassa koronatilanteessa, eikä hallitus lähtenyt leikkaamaan tai merkittävästi kiristämään miltään osin. Merkittävää on myös että hallitusohjelmassa pysyttiin.
 
• Lämmityspolttoaineiden verotusta päätettiin kiristää 100 miljoonalla eurolla, joka oli sovittu hallitusohjelmassa. Em. korotus on neuvoteltu hallitusohjelmaneuvotteluissa kohdistuvaksi energiasisältöveroon. Maataloudelle palautetaan energiasisältöveron osuus.
 
• Valtiovarainministeri Vanhanen päätti olla antamatta kiinteistöveromuutosesitystä. Valtiovarainministeriössä oli valmistettu toistamiseen esitysluonnos kiinteistöverotuksen muuttamiseksi, jonka toteutuminen olisi merkinnyt merkittäviä kiristyksiä. Onnistuneella ja oikea-aikaisella edunvalvonnalla ja koordinoidulla yhteistyöllä onnistuttiin kuitenkin lakiesityksen eteneminen torjumaan.

• Budjettiriihessä olisi nyt vihdoin toteutettava metsävähennyksen korjaaminen, jonka valtiovarainministerinä Kulmuni lupasikin metsävaltuuskunnan puheessaan. Nyt olisi vihdoin toteutettava tämä biotaloutta konkreettisesti edistävä toimi, mikä toisi myös konkreetisti rahaa suoraan metsänomistajalle. Puuston hankintamenosta saadaan metsätalouden tuloverotuksessa vähentää nyt vain 60 prosenttia, kun yleinen lähtökohta verojärjestelmässämme on se, että tulonhankkimiskustannukset saadaan vähentää täysimääräisesti. Metsävähennys tulee nostaa vastaamaan puuston todellista osuutta metsän hankintamenosta. Puuston osuus metsän hankintamenosta on tyypillisesti 90-95 prosenttia. Näin varmistettaisiin osaltaan se, että biotalouden raaka-aineena puu liikkuisi kaupassa.

 

Ympäristö ja ilmasto  


• MMM:n budjettiin on varattu 4 miljoonaa euroa biokaasun edistämiseen. Tämä on osa aikaisemmin päätettyä 16 miljoonan euron rahoitusta 2021-2023. Mielestämme summan tulisi olla 10-kertainen.  

• MMM:n hallinnonala: Luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen kohdennetaan 44 miljoonaa euroa. Määrärahalla toteutetaan kansallista biotalousstrategiaa sekä maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaa maa- ja metsätaloudessa. Mittakaavana summan tulisi olla moninkertainen.   

• MMM:n hallinnonala: Maanmittauslaitoksen kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot. Peltotilusjärjestelyjen tukemiseen ja pilottiluonteisiin metsätilusjärjestelyihin myönnetään 3 miljoonaa euroa. Määräraha on tarpeellinen, mutta summan tulisi olla kolminkertainen.   

• “Investointeja vauhditetaan purkamalla lupakäsittelyn ruuhkaa Vaasan hallinto-oikeudessa vesi- ja ympäristöasioissa. Kivihiilestä luopumista aikaistetaan kohdentamalla energiatukivaltuuteen 60 miljoonaa euroa kivihiiltä korvaaviin investointeihin.”. Tavoite on kannatettava.  

• ”Edistämme investointeja tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin mm. määräaikaisella tutkimusyhteistyöverokannustimella.” Tavoite on kannatettava: kannusteet monivuotisiin kenttäkoekonsortioihin kohteena maankäyttösektorin käytännön ilmasto- ja ympäristötoimien vaikuttavuuden arviointi. Ilmastopolitiikan suurin tietovaje on maaperässä.      

• YM hallinnonala: “Kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen ehdotetaan viittä miljoonaa euroa. Ilmastopaneelin toimintaan varataan 750 000 euroa. Riippumattoman ja monitieteisen ilmastopaneelin työ kytkeytyy esimerkiksi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmisteluun, oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen, kansallisen sopeutumissuunnitelman valmisteluun ja muiden keskeisten ja ajankohtaisten ilmastopoliittisten tietotarpeiden”. MTK korostaa, että ilmastopaneelin toiminnan tulee perustua objektiiviseen ilmastotieteeseen.  

• YM hallinnonala: “Luonnon monimuotoisuuden kato pysäytetään ja suotuisa tila turvataan vuoteen 2030 mennessä toteuttamalla Helmi-elinympäristöohjelma sekä tehostamalla muita toimia uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelemiseksi. Uudistetaan luonnonsuojelulainsäädäntö toimien vaikuttavuuden lisäämiseksi ja pilotoidaan ekologisen kompensaation mahdollisuuksia. Lisäksi pannaan toimeen ilmastoviisaita suojeluratkaisuja osana uutta luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaa ja toimintaohjelmaa 2021—2030. Vähennetään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä monimuotoisuuden huomioon ottavaa biotaloutta.” Helmi-ohjelmaan liittyvä periaatepäätös ja luonnonsuojelulainsäädännön uudistus ovat valmistelussa. Vapaaehtoinen suojelu on kannatettavaa METSO- ja Helmi-ohjelmien kautta. Biotalouden edistämistä koskeva maininta on tärkeä.  

• YM hallinnonala: “Käynnistetään Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma 2021—2030 ja valmistellaan alueellisia toimintaohjelmia.” Uutta strategiaa ja toimintaohjelmaa koskevat keskustelut ovat alkamassa.

• Panostukset kiertotalouteen 1,25 miljoonaa euroa - kannatettava, sisältää kiertotalouden toimintasuunnitelman laadintaa, muovitiekartan edistämistä sekä jätetilastointia. Huomioitava, että kiertotalouspanostuksia ovat myös mm. satsaukset biokaasun ja ravinteiden kierrätyksen edistämiseen.

• Vesiensuojelun tehostamisohjelmalla (15 miljoonaa euroa) vahvistetaan vuoden 2021 loppuun ulottuvien vesien ja merenhoidon suunnitelmien toimeenpanoa laajentamalla vaikuttavimpien toimien käyttöönottoa mm. maa- ja metsätaloudessa sekä kaupunkien vesihuollossa. Ravinteiden kierrätyksen ratkaisuja kehitetään vesien rehevöitymisen vähentämiseksi ja ravinneomavaraisuuden lisäämiseksi. Ympäristökuormituksen ja vaarallisten aineiden kulkeutumisen vähentäminen edellyttävät valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä.” - ratkaisuihin tarvitaan rahoitusta laajemmalla rahoituspohjalla.  

• YM:n hallinnonala: Valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistusta. Kirjaus ok ja on hyvä, että digitalisaatioon on kytketty parempi ymmärrettävyys, osallistumisen edistäminen ja tietoon perustuva päätöksenteko.   

 

Elinkeinot ja yrittäjyys  


• Energiatukeen 160 miljoonan myöntövaltuus. Edistää teollisen mittakaavan hankkeita, mutta ei hajautettua energiantuotantoa.  

• Työllisyysmäärärahoihin kevyt korotus.  

• Business Finland avustuksiin 140 miljoonan euron korotus  

• Valtiovarainministeriön talousarvioehdotus ei sisällä EU:n tulevaan rahoituskehyskauteen ja elpymisvälineeseen liittyvien kesän neuvottelujen vaikutuksia. EU:n elpymisväline yhteensovitettuna tulevaisuusinvestointeihin on keskeisin elvyttävä elementti. Tästä kokonaisuudesta päätetään myöhemmin.  

• Valtiovarainministeriön ehdotuksessa uudistetaan liikenteen työsuhde-etuja kestävää kehitystä suosivaksi. Sähköautojen verotusarvoja alennettaisiin maltillisesti ja sähköautojen latausetu vapautettaisiin verosta määräaikaisesti. Verotusarvoja alennettaisiin maltillisesti.   - tuossa esimerkki, että esim. biokaasuautoja ei huomioitu  

• Lämmityspolttoöljyveron korotus.  

• Sähköveron alennus teollisuudelle. MTK:lle on tärkeää, että maatalous seuraa samalla tavoin.  

• Vientiteollisuudelle helpotuksia mm. väylämaksujen alentamisen myötä.  

• Elvytys infrarakentamisen kautta kasvaa.  

• Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet.  

• Yksityistieavustuksiin ehdotetaan 13 miljoonan euron määrärahaa (-7 miljoonan muutos, kun kertaluonteinen lisäys poistuu).  

• Väyläinvestointihankkeet kovin kaupunkipainotteisia.  

• Vuoden 2020 neljännen lisätalousarvion yhteydessä hallitus totesi valmistelevan syyskuun budjettiriiheen teemakokonaisuuden, jolla edistetään digitaalisuutta, etätyötä ja monipaikkaisuutta. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaa koskevassa vuoden 2021 budjettiehdotuksessa valtakunnalliseen laajakaistahankkeen tukemiseen osoitetaan 5 miljoonaa euroa. Määräraha on täysin riittämätön tarpeeseen nähden. MTK muistuttaa, että pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on sitouduttu tavoitteeseen, jonka mukaan vuonna 2025 kaikilla kotitalouksilla tulisi olla mahdollisuus käyttää vähintään 100 Mbit/s yhteyksiä.  


Verotus  
 

• Yleisesti voi todeta koko esityksestä, että oli hyvä, että hallituksella säilyi selkeä maltti tiukassa koronatilanteessa, eikä lähtenyt leikkaamaan tai merkittävästi kiristämään verotusta miltään osalta.   

• Verotuksen osalta ei tullut juuri mainittavaa meidän osallemme.   

• Voisimme tietysti tiedotteessa vaatia toimia biotalouden edistämiseen, mihin omiaan olisi metsävähennyksen kasvattaminen:  

• Veropoliittisena toimenpiteenä biotalouden edistämiseen olisi metsävähennyksen tason nostaminen vastaamaan puuston määrää. Yleinen lähtökohta verojärjestelmässämme on se, että tulonhankkimiskustannukset saadaan vähentää täysimääräisesti. Ristiriitaista on, että ko. puuston hankintamenosta saadaan metsätalouden tuloverotuksessa vähentää vain 60 prosenttia.  Metsävähennys tulee nostaa vastaamaan puuston todellista osuutta metsän hankintamenosta. Puuston osuus metsän hankintamenosta on tyypillisesti 90-95 prosenttia. Näin varmistettaisiin osaltaan se, että biotalouden raaka-aineena puu liikkuisi kaupassa.   

• Veikkausvoittovarojen tuottoarvioiden epävarmuus koronaepidemian rajoitustoimista johtuen näkyy määrärahoissa avuksiin järjestöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinvoinnin edistämiseen. Määräraha on 70 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Maaseudun tukihenkilöverkko ja tuetut lomat saavat STEA kautta tätä rahoitusta ja se voi ehkä näkyä niiden saamissa rahoituksissa jonkin verran.   

 

Kansainväliset asiat (ja EU)  


 • Suomi jatkaa kehitysyhteistyörahoituksen lisäämistä hallitusohjelman mukaisesti kohti 0,7 % (BKTL) sitoumusta  

• Kehitysyhtesityössä tunnistetaan nyt koronan vaikutus köyhyyden lisääntymiseen ja ennen kaikkea ruokaturvan globaaliin heikentymiseen  

• On tärkeää, että budjettiesityksessä otetaan huomioon ilmastomuutoksen ensimmäiseksi kohtaavat alat, maa- ja metsätalous. ”ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen sekä ruokaturvan, veden ja uusiutuvan energian saatavuuden parantuminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö, mukaan lukien metsät. Kehitysmaissa ilmastonmuutos on kohtalon kysymys”.  

• Afrikka on tärkeä painopistealue niin Suomen kuin EU:n kumppanuusalueena  

• Elintarvikevientiin panostaminen on tärkeää brittien EU-eron ja EU:n avoimen kauppapolitiikan takia. Erillistä markkinahäiriörahaa ei ole EU:n interventiotoimenpiteiden ulkopuolella.  

• Elintarvikealan erityisasiantuntijan kustannukset Suomen Pekingin suurlähetystössä siirtyvät Maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan (30.20.47) -274.000 (UM-kirjaus)  

• Attaseoiden rahoituksen päättyminen (siirto momentilta 24.01.01) 274.000 (MMM)  

• MMM:n elintarvikevienti (HO 2019) 200 miljoonaa  

• UM:n elintarvikeviennin edistämiseen on budjetoitu hallitusohjelman mukaisesti (kertaluonteinen) 1 milj. euroa.  

• Ruokaviraston elintarvikevientirahoitus on toimintamenoissa sisällä vuoteen 2023.  

• Edellä mainittu rahoitus turvaa kolmen ruoka-attasean työn kahdeksi seuraavaksi vuodeksi. (Kiina, Etelä-Korea ja Etelä-Afrikka), jos asemamaat säilyvät nykyisenä)  

• Arktinen yhteistyö ja Venäjä-politiikan toimeenpano (UM): Alueelliseen yhteistyöhön osallistuminen on Suomelle tärkeä keino edistää vakautta, turvallisuutta, kestävää kehitystä ja taloudellisia yhteistyömahdollisuuksia Itämeren, Barentsin ja arktisella alueella. Suomen asemaa aktiivisena ympäristö- ja ilmastotoimijana vahvistetaan ja vastataan nouseviin haasteisiin, kuten terveysturvallisuus. Keskeisiä yhteistyömekanismeja ovat alueneuvostot (Arktinen neuvosto, Barentsin euroarktinen neuvosto ja Itämeren valtioiden neuvosto) ja pohjoisen ulottuvuuden kumppanuudet. Lisäksi rahoituksella tuetaan hallituksen Venäjä-politiikan toimeenpanoa.  

Suomen osallistumista monenkeskiseen alueelliseen yhteistyöhön ohjaavat Suomen arktisen strategian, Euroopan unionin arktisen politiikan, Suomen Itämeren alueen strategian, Euroopan unionin Itämeren alueen strategian ja pohjoisen ulottuvuuden politiikan tavoitteet. Tavoitteena on edistää kansainvälisen rahoituksen ohjautumista Suomelle tärkeisiin hankkeisiin.  



Yleistä STM  
 

• Työttömyysurvaan esitetään lisärahoitusta, joka johtuu pääasiassa koronaepideamian aiheuttamista lomautettujen ja työttömien määrän lisääntymisestä  

• Pneumokokkirokotus laajennetaan koskemaan riskiryhmiä  

• Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto muuttuu 1.1.2021 alkaen. Jatkossa Kela järjestää opiskeluterveydenhuollon palvelut, jotka Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö tuottaa. Samalla ammattikorkeakoulussa opiskelevat pääsevät YTHS:n tuottamien opiskeluterveydenhuollon palveluiden piiriin.   

• Työn ja työhyvinvoinnin ohjelmaan 6 milj. euroa.



Jyrki Wallin

toiminnanjohtaja

+35820 413 2307

+35850 522 5207

Johan Åberg

maatalousjohtaja

+35820 4132 415

+35840 5233 864

Juha Hakkarainen

metsäjohtaja

linjan yleisjohto

+35820 413 2450

+358400 870 867

aiheet: mtk, metsätalous, yrittäminen, budjetti, maatalous