Ensimmäinen metsämarssi järjestettiin vuonna 1950, jolloin tapahtuman tavoitteena oli yksityismetsien puuntuotannon lisääminen. Yli 70 vuotta myöhemmin Metsämarssissa esille nousi erityisesti metsänhoidon, metsien monipuolisen käytön ja metsänomistajien roolia suomalaisessa yhteiskunnassa.

Somekampanjan lisäksi järjestettiin runsaasti alueellisia tapahtumia, joihin osallistui runsaasti metsänomistajia ja metsänhoidosta kiinnostuneita.

”Vuoden 2023 Metsämarssiin pystyi osallistumaan ajan hengen mukaisesti etänä tai paikan päällä. Ilahduttavaa oli kuitenkin huomata, että metsä vetää edelleen puoleensa ja paikallisiin tapahtumiin osallistui runsaasti ihmisiä. Tästä iso kiitos metsänhoitoyhdistyksille, joiden merkitys valtakunnallisesti onnistuneelle metsänhoidolle on kiistaton”, MTK:n Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kiittelee.

Metsämarssin sisältöihin pääset tutustumaan jatkossakin osoitteessa metsamarssi.fi . Tapahtuman sisällöt pyrkivät tuomaan viikon aikana kattavasti esille, miten monipuolinen rooli metsillä on suomalaisille.

”Ei ole kahta samanlaista metsänomistajaa. Pääasia metsänomistamisessa on kuitenkin se, että jokainen tiedostaisi oman metsäaarteensa merkityksen ja osaisi vaalia sitä oman näkemyksensä mukaan parhaalla mahdollisella tavalla”, Tiirola korostaa.

Lue myös:

Valtakunnallisessa Metsämarssissa juhlitaan hyvän metsänhoidon merkitystä suomalaisille

Metsänomistajat toimivat Metsämarssin mukaisesti - Monitavoitteinen ja aktiivinen metsänhoito on arvossaan

Mikko Tiirola

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja

mikko.tiirola@mtk.fi

+35844 538 4280

Marko Mäki-Hakola

metsäjohtaja

linjan yleisjohto

+358 20 413 3701

+358 40 502 6810

aiheet: metsätalous, metsien suojelu, metsien käyttö, metsämarssi