null Viljelijät ja elintarvikeyritykset vuoropuheluun 

Blogi – Hanke

Viljelijät ja elintarvikeyritykset vuoropuheluun 

5.3.2020

Elintarvikevientimme edistämistoimenpiteistä useimmat kohdistuvat elintarvikeyritysten toiminnan kehittämiseen. Vientimarkkinoilla on syytäkin panostaa kuluttajien ymmärtämiseen, tuotteiden kysyntävetoiseen kehittämiseen, jalostusarvon nostamiseen, markkinointi- ja myyntiosaamiseen sekä yritysten väliseen vientiyhteistyöhön.

Ruokasvu hankkeen viljelijäseminaari Kouvolassa, 27.1.2020. Kuva: Csaba Jansik
Ruokasvu hankkeen viljelijäseminaari Kouvolassa, 27.1.2020. Kuva: Csaba Jansik

Viennin kasvuedellytykset on kuitenkin varmistettava elintarvikeketjussa kaikilta osin, mukaan lukien alkutuotanto. Maailmanluokan laadukas, puhdas ja turvallinen raaka-aine on elintarvikevientimme menestystekijöiden kulmakiviä ja jossakin tapauksessa juuri tämän saatavuus voi jarruttaa viennin kasvua. Tällaisia tuoteryhmiä ovat esimerkiksi erikoispeltokasvit. 

Peltokasveista viljoja tuotetaan Suomessa reilusti yli kotimaan kysynnän, mutta tavanomaisista viljoista on haasteellista valmistaa kansainvälisillä markkinoilla menestyviä elintarvikkeita. Massamarkkinoilla erottuminen, tuotannon erilaistaminen ja lisäarvotuotteiden valmistus niche-markkinoille on ainoa varteenotettava polku suomalaisille yrityksille. Erikoispeltokasvit – joista monet ovat lisäarvotuotteita sellaisenaankin – mahdollistavat korkeahintaisten elintarvikkeiden valmistamisen.

Tunnetuin esimerkki lienee gluteenittomien elintarvikkeiden raaka-aineeksi soveltuva puhdaskaura. Suomalaiset myllyt, leipomot ja muut elintarvikeyritykset ovat tunnistaneet gluteenittomien markkinoiden potentiaalin ja tarvitsevat puhdaskauraa sekä luomupuhdaskauraa enenevissä määrin.  

Ruokasvu -hankkeen viljelijäseminaarien tarkoituksena on luoda tai vahvistaa keskusteluyhteyttä elintarvikeyritysten ja viljelijöiden kesken. Erikoiskasvien tuotanto johtaa parhaimmillaan win-win tilanteeseen: yritykset varmistavat raaka-aineensa ja viljelijät saavat lisäeuroja verrattuna tavanomaisiin peltokasveihin. Kotieläinten ruokinnassa tavoitellaan soijan korvaamista kotimaisilla rehuraaka-aineilla, ja etenkin öljykasvien ja valkuaiskasvien kysyntä kasvaa muuttuvien rehureseptien myötä.  

Erikoiskasvit tuovat viljelijöille korkeamman markkinatuoton lisäksi muitakin etuja. Viljelykierron monipuolistaminen katkaisee tauteja ja sopivat esikasvit voivat lisätä satoa tuntuvasti. Lähes kaikki erikoiskasvit soveltuvat viljeltäviksi samoilla lohkoilla puhdaskauran kanssa, joten gluteeniton viljelykierto on seminaarisarjassa usein esille tuleva vaihtoehto.

Alunperin kuuden seminaarin sarjaksi suunniteltu hankkeen toimenpide on kasvanut yhdeksään tilaisuuteen suuren alueellisen kiinnostuksen vuoksi. Tähän mennessä näistä on toteutunut kolme: Kaakkois-Suomessa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Seminaareihin on osallistunut yhteensä liki 90 viljelijää. Jäljellä on kuusi tilaisuutta, jotka toteutetaan maalis-huhtikuun aikana Keski-, Itä-, ja Pohjois-Suomessa. Palaute on ollut positiivista sekä yritysten että viljelijöiden osalta.
Lisätietoja seminaarista tästä

Seminaarisarja palvelee laajempaa kokonaisuutta vahvistaessaan elintarvikeketjun eri osien välistä vuorovaikutusta. On tärkeä luoda elintarvikeyritysten ja viljelijöiden välille parhaaseen toimintaan kannustava ja sitouttava me-henki. Ketju toimii saumattomammin, jos lopputuotteiden päämäärästä tietoisina myös alkutuottajat voisivat olla arvostettu osa elintarvikeviennin menestystarinoissa. 


Csaba Jansik, Ph.D., erikoistutkija
Luonnonvarakeskus (Luke) 
+358 440 919 680 
csaba.jansik@luke.fi

 

Suositellut artikkelit

Miten ruokavienti sujuu koronapandemian aikana? Kysymykseen vastaa MTK:n vientijohtaja Thimjos Ninios.