Blogi – Kotieläin

Luottamus asiakkuuksissa kantaa poikkeusoloissa

13.05.2020

Onko kansainvälinen kauppa jatkunut poikkeusajan aikana?

On, kansainvälinen kauppa on pääsääntöisesti jatkunut ilman merkittäviä ongelmia.

Onko logistiikka toiminut poikkeusajan aikana?

Logistiikka on ollut se takkuavin osa kansainvälisestä kaupasta, erityisesti mannertenvälisessä liikenteessä. Muutama viikko sitten vielä iso osa maailman konttiliikenteestä oli jumissa Kiinan tulliasemilla, kun Kiinassa ei hetkeen tullattu tavaraa normaaliin tahtiin. Tästä johtuen oli lyhyen aikaa niukkuutta konttien saatavuudessa. Häiriön voimakkuus vaihteli vähän sen mukaan, kenen kanssa yritys oli tavarantoimituksesta sopinut: varustamo vs. huolitsija. Ilmeisesti pitkäaikaiset sopimukset suoraan varustamojen kanssa ovat kantaneet paremmin ja säästäneet kilpailua vähäisistä vapaista konteista. 

Lentoliikenteen karsiutumisella on ehkä pintapuolisesti ajateltuna ollut vähäisiä vaikutuksia ruuan rahtiliikenteeseen. Totta on kuitenkin, että Finnair on tarjonnut usealle yritykselle nopean väylän tuoretuotteille ja näytteille. Matkustajaliikenteen ohella on maailmalle matkustanut myös konttikohtaisia asiakirjoja ns. kuriiripalveluna. Nyt vaihtoehtoja nopealle tuotteiden ja asiakirjojen toimittamiselle on vähemmän ja se näkyy sekä hinnoissa että vaihtelevasti myös kuljetuksen kestossa.

Millaisia haasteita Covid-19 tuo lyhyellä aikavälillä?

Merkittävin ero normaalitilaan on toki se, että matkustaminen kohdemaahan on estynyt. Yritykset, joilla on ollut pitkäaikaiset luottoasiakkuudet ovat jatkaneet kaupankäyntiä olemassa olevien sopimusten pohjalta. Kauppa ei ole siis näiden osalta häiriintynyt, ainakaan merkittävästi. Yritykset, joilla on ollut lyhytaikaisia, heikkoja ja ehkä vähän opportunistisia asiakkuuksia ovat kärsineet pahimmat tappiot. Luottamus asiakkuudessa on ollut se ratkaiseva tekijä kaupan jatkuvuudessa.

Millaisia haasteita Covid-19 tuo pitkällä aikavälillä?

Tähän on vaikea vastata, sillä emme tiedä milloin tarkalleen ottaen tilanne tasaantuu. Tietyllä tavalla tämä on uusi tila, missä liikematkustamista on vähemmän ja ehkä kuluttajatottumukset ovat hieman heilahtaneet. On kuitenkin huomioitava, että kuluttajakäyttäytyminen Euroopassa vaihtelee maittain ja on hyvin erilainen siinä, mitä Aasiassa tapahtuu. 

Joka tapauksessa uusien tuotteiden lanseeraus tai uusien asiakkuuksien luominen tulee olemaan haasteellista niin kauan kun matkustamiseen ja tilaisuuksien järjestämiseen liittyy rajoituksia. Yritykset toki voivat korvata matkustamisen järjestämällä paikallisen läsnäolon kohdemaissa eri keinoin. Pysyvä edustus keskeisissä kohdemaissa on varmasti kallista, mutta resurssia voi myös jakaa yritysten kesken. Erityisesti, jos yritykset tulevat eri sektoreilta, eivätkä ole kilpailijoita. Toinen vaihtoehto olla läsnä matkustamatta on käyttää paikallisia kontakteja, jotka voivat toimia agenttina. Vaihtoehtoja siis on, kaikkea ei tarvitse, eikä kannata tehdä Suomesta käsin.

Tarvitseeko kansainvälistä kauppaa edistää?

Ehdottomasti joo. Suomessa on viime viikkojen aikana opittu taas arvostamaan huoltovarmuutta. Toisaalta Suomessa on myös kamppailtu jo pidemmän aikaa maatalouden heikon kannattavuuden parissa. Huoltovarmuus merkitsee isossa kuvassa riittävää omavaraisuutta, ja omavaraisuusasteen ylläpitäminen täytyy olla kannattavaa myös niin sanottuna normaaliaikana. Jos tuotanto ei pysy kannattavana, vaihtoehtona lienee supistaminen ja sopeuttaminen, joista on uutisoitu eri aloilla poikkeustilan aikana. Suomen kokoisessa maassa kannattava kansainvälinen kauppa normaalitilassa on edellytys omavaraisuusasteen ylläpitämiseksi ja huoltovarmuuden varmistamiseksi. 
  

aiheet: huoltovarmuus, ruokasvu, ruokavienti, korona, omavaraisuus, kansainvälinen kauppa, covid-19, logistiikka, haasteet, mahdollisuudet