Blogi – Kansainvälinen toiminta

YK:n metsäfoorumissa haussa uusi suunta kohti YK:n metsätavoitteita 

28.05.2024

Joka vuosi järjestettävä metsäfoorumi on vuoroin tekninen ja vuoroin poliittinen. Nyt oli poliittisen kokouksen vuoro, johon sisältyi niin kutsuttu korkean tason osuus. 

Kokouksen pääaiheet olivat YK:n metsästrategian (United Nations Strategic Plan for Forests 2017–2030) toimeenpano, kansainvälisen metsäjärjestelyn (International Arrangement on Forests) väliarviointi sekä sen nelivuotisohjelman (2025–2028) hyväksyminen. 

Vuosittain järjestettävä Metsäfoorumi on osa kansainvälistä metsäjärjestelyä. Metsäfoorumi tuo yhteen eri YK:n maat tavoitteenaan lisätä metsäasioita käsittelevien järjestöjen ja maiden välistä koordinointia sekä lujittaa kansainvälistä yhteistyötä. Metsäfoorumin merkittävimpiä saavutuksia on ollut vuoteen 2030 tähtäävä YK:n metsästrategia. 

Kokouksen tavoite oli tällä kertaa viitoittaa askelmerkit, kuinka kansainvälistä metsäjärjestelyä tulisi edistää. Metsäjärjestelyllä tavoitellaan YK:n metsästrategiaan pääsemistä. Nyt menossa on puoliväli sen mandaatista, ja sen edellyttämillä toimenpiteillä alkaa olla kiire. 

Metsäjärjestely onkin kehikko sille, kuinka metsäasioiden koordinaatiota ja keskustelua edistetään valtioiden ja sidosryhmien välillä. Mitä parempaa koordinaatio maiden ja metsäisten sidosryhmien välillä on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä YK:n metsästrategian tavoitteet voidaan saavuttaa. Foorumin jäsenyyttä ei ole rajattu, vaan kaikki maat ovat tasavertaisia jäseniä. Metsäfoorumin kokousten tulokset raportoidaan YK:n yleiskokoukselle. YK:n metsästrategian tavoitteiden rinnalla kulkevat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuodelle 2030, ja niistä osa liittyy suoraan ja osa välillisesti metsiin. 

Uusia merkittäviä avauksia kokouksesta ei syntynyt, mutta tavoitteisiin päästiin.  

Virallisia neuvotteluja tehtiin kahdesta eri paperista, jotka saatiin valmiiksi. Valtioiden väliset neuvottelut koskivat niin kutsuttua korkean tason julkilausumaa sekä metsäjärjestelyn väliarviota ja nelivuotista työohjelmaa. Molemmista neuvoteltiin kuumeisesti viikon ajan. Tietyt aiheet, kuten metsäkadon ehkäisy, ovat olleet YK:n metsäfoorumin pöydällä vuodesta toiseen, ja ovat edelleen. EU olisi toivonut vahvempaa kirjausta maatalouden vaikutuksesta metsäkatoon. Tätä ei kuitenkaan saatu aikaan, eikä tuskin lähitulevaisuudessa saadakaan. Neuvotellut paperit löytyvät täältä. 

Valtiot olivat puheenvuoroissaan samaa mieltä siitä, että metsät ovat ratkaisu moneen YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen. Näkökulmat ratkaisujen saavuttamiseksi kuitenkin vaihtelivat. 

Foorumin pääpaino oli kehittyvien maiden metsätaloudessa, ja ilmasto- ja monimuotoisuusteemat hallitsivat keskustelua. Kehittyvien maiden näkemyksissä korostuivat ilmastonmuutokseen, monimuotoisuuden heikkenemiseen sekä saastumiseen liittyvät teemat (YK:n kielellä ns. ”triple planetary crisis”). Monissa puheenvuoroissa painottui tarve hyviä metsänhoitotapoja, suojelua ja ennallistamista kannustaviin toimenpiteisiin erityisesti rahoituksen kautta. Moni maa tarvitsee tukea, jotta metsät säilyvät metsinä ja niitä hoidettaisiin kestävällä tavalla. Tietyissä puheenvuoroissa painotettiin, että ilman hyvää yhteistyötä maanomistajien kanssa, käytännön toimet eivät jalkaudu kentälle.  

Metsien talousnäkökulmat ja omistusoikeudet olivat vain vähän esillä. EU nosti näitä teemoja jonkin verran keskusteluun, mutta meidän tuntemamme kestävän metsätalouden käytännöt ja sen hyödyt jäivät puheissa ylätasolle eivätkä menneet lähelle konkretiaa.  

YK:n kokouksissa Suomi koordinoi kantansa EU:n kautta. Tämä tarkoittaa, että kokouksissa EU puhuu 27 jäsenmaan äänellä. Ennen kokouksia EU kokoontui miettimään, kuinka päivien aikana neuvotteluissa tulisi edetä. EU:n puheenvuoroissa korostuivat YK:n metsästrategian toimeenpanon tehostaminen sekä kestävän metsätalouden kokonaiskestävyys. 

Virallisten kokousten välissä metsäfoorumissa järjestetään perinteisesti useita oheistapahtumia, joissa valtioilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus esitellä omaa toimintaansa. EU-maat tai EU-instituutiot eivät tällä kertaa olleet mukana tapahtumien järjestämisessä. Vaikka EU on ollut aktiivinen julkaisemaan uusia metsäaloitteita Brysselissä, samaa rummutusta ei ollut havaittavissa YK:n tasolla. Oheistapahtumat olisivatkin olleet oiva paikka kertoa kestävän metsänhoidon tarinaa Euroopassa, mikä olisi tuonut tärkeän näkökulman kehittyvien maiden puheenvuorojen rinnalle. 

Metsäfoorumin toiminta perustuu laajaan osallistumiseen ja avoimuuteen. Sidosryhmillä – myös MTK:lla – on mahdollisuus vaikuttaa. 

MTK on jäsen kansainvälisessä metsänomistajajärjestössä IFFA:ssa, jolla on paikka metsäfoorumissa niin kutsutussa ”Major Group: farmers” - ryhmässä. Sidosryhmät voivat esittää muutosehdotuksiaan metsäfoorumin esityksiin, mutta itse neuvotteluissa ne eivät saa olla läsnä. Viljelijät ja metsänomistajat saivat tässä kokouksessa puheenvuoron, sekä muutamia hyviä avauksia neuvotteluihin. Niitä olivat muun muassa metsäbiotalouden ratkaisut sekä vaatimus kuunnella sidosryhmiä paremmin. 

Valtioiden lisäksi kansainvälisillä metsäorganisaatioilla tulee olla tilaa vaikuttaa YK-prosesseihin. Collaborative Partnership on Forests -järjestökumppanuus (CPF) on olennainen osa kansainvälistä metsäjärjestelyä. Tärkeitä järjestöjä CPF:ssä ovat esimerkiksi Metsäntutkimusjärjestöjen kansainvälinen liitto IUFRO ja sekä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, joka on koalition nykyinen puheenjohtaja. CPF päättää itse omista tehtävistään ja mandaatista, mutta moni jäsenmaa, ja erityisesti EU, halusi valmistella tästä vahvat linjaukset poliittisiin päätöksiin. Niissä toivottiin, että tämän kuudentoista maailmanlaajuisen metsä-, ympäristö- ja ilmastotoimijan yhteenliittymän vaikuttavuus YK:n metsätavoitteiden saavuttamisessa kasvaisi. 

Kiinnostavaa kokouksissa oli se, kuinka termit, joita YK:ssa käytetään, ovat pitkälti vakiintuneita. Metsiin liittyviä uusia termejä tulee kuitenkin jatkuvasti lisää EU:sta. Vaikka metsäkadosta on puhuttu YK:ssa pitkään, se ei enää riitä, vaan nyt myös metsien tilan heikentäminen (forest degradation) on osa pakettia – kiitos EU:n. Biotaloudella taas ei ole YK:n tasolla vielä tarpeeksi vakiintunutta termiä, vaan se tulee kiertää esimerkiksi termillä ”biotalous-lähestymistavat”. YK:n seuraaminen on tärkeää muun muassa siksi, koska termit matkaavat myös toiseen suuntaan. Se, mitä esitetään YK:ssa, voi päätyä EU-lainsäädäntöön, ja sitä kautta Suomen keskusteluihin. 

Tämä kokous antoi uuden sysäyksen tavoitella YK:n metsätavoitteita. Jäsenmailla, CPF:n edustajilla sekä muilla sidosryhmillä on hihat käärittävänään, jotta metsien monet mahdollisuudet saadaan huomioitua tasapainoisesti. 

aiheet: kansainvälinen toiminta, kansainvälinen politiikka