Maaseudun monipuolinen yrittäjyys

Maaseudulla yrittäjät saavat tuloja monista eri lähteistä. Perustuotantotiloilla tulot saadaan maa- ja metsätaloudesta. Monialaisilla tiloilla elinkeino koostuu maa- ja metsätalouden lisäksi muusta yritystoiminnasta. Lisäksi maaseutu on hyvä toimintaympäristö muille pienyrityksille. Kaikki yritykset yhdessä ovat maaseudun elinvoiman perusta.

Suuri osa yrityksistä on syntynyt joko toimivien tai entisten maa- ja metsätilojen yhteyteen. Niissä jalostetaan elintarvikkeita, tuotetaan energiapalveluja, harjoitetaan hevostoimintaa, tarjotaan hoivapalveluja, koneurakointia tai matkailupalveluja, jalostetaan puuta ja tuotetaan turkiksia. Sähköiset palvelut ja kauppa ovat arkipäivää.

Elintarvikkeiden jalostus

on keskittynyt isoihin tehtaisiin. Kuluttajat arvostavat yhä enemmän myös lähiruokaa ja maaseudun palveluja. Maaseudun elintarvikeyrittäjyyttä edustavat tilateurastamot sekä lihan, kalan, vihannesten, marjojen, hedelmien ja maidon jalostus persoonallisiksi elintarvikkeiksi. Lisäksi maalla valmistetaan myllytuotteita, juomia, leipomotuotteita ja monia muitakin elintarvikkeita.

Energian tuottaminen

on keskeistä maaseudun yritystoimintaa. Suomessa on yli 500 lämpöyrittäjien hoitamaan lämpölaitosta. Lämpöyrittäjä hankkii puupolttoaineen omista ja lähiseudun metsistä sekä lähialueen sahoilta yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa.

Hevosyrittäjyys

ratsastustalleineen ja ravivalmennuksineen on kasvanut voimakkaasti 90-luvun puolivälistä lähtien. Harrastuksiin liittyvä kysyntä on runsasta ja maaseudulla on hyvät mahdollisuudet tarjota palveluja. Hevostalleja löytyy etenkin taajamien liepeillä ja kaupunkien läheisellä maaseudulla ympäri Suomen.

​​​​​​​

Hyvinvointi- ja hoivapalvelut

ovat kasvava mahdollisuus yrittäjyyteen maaseudulla. Maaseutuympäristö tarjoaa monenlaisia virikkeitä. Maalla järjestetään lasten, nuorten ja vammaisten asumis- ja kotipalveluita sekä heille suunnattua päivähoito-, aamu- ja iltapäivätoimintaa. Maalla toimii perhekoteja, sijaisperheitä, leirikouluja ja kesäleirejä. Työn ja elämän uuvuttaessa maaseudun ympäristö ja palvelut suovat mahdollisuuden lepoon ja virkistäytymiseen.

Koneurakointi

on suurin maaseutuyrittäjyyden toimiala. Sitä harjoittaa lähes 10 000 maaseutuyrittäjää. Koneyrittäjä toimii metsätöissä, maataloustöissä, turvetuotannossa, puuenergian tuotannossa ja maanrakennuksessa. Maaseutuyrittäjät pitävät merkittävän osan teistä kunnossa sekä kesällä että talvella.

Maaseutumatkailu

hyödyntää maaseudun tarjoamia luontaisia elämyksiä ja maatilojen voimavaroja. Mökkien vuokraaminen on perinteinen maaseudun matkailupalvelu. Maaseudun matkailuyritykset tarjoavat myös juhla-, kokous- ja ateriapalveluita sekä monenlaisia harrastuksia. On ratsastusta, hiihtoa, patikointia ja muuta toimintaa. Osalla tiloista on myös kotieläimiä, jotka kiinnostavat varsinkin lapsia. Maatilalomalla on mahdollista osallistua myös maatilan arkitöihin halunsa mukaan.

Turkiseläinkasvatus

on tärkeä maaseudun elinkeino. Suomalaiset turkikset ovat laadukkaita ja ne tuotetaan vastuullisesti. Turkistuotanto työllistää Suomessa suoraan noin 4 300 henkilöä. Suomessa on yli 900 turkistilaa. Suurin osa turkiksista menee vientiin.

Turkistarhaus on Suomessa tarkasti säädeltyä ja valvottua toimintaa. Yhä useammissa tarhoissa toiminnan laatu on varmistettu sertifioinnilla. Turkiseläinten tarhausoloja on jatkuvasti kehitetty eläinten hyvinvointia parantaen. Nykyiset hoito- ja kasvatusmenetelmät perustuvat pitkään kokemukseen ja tutkimukseen. Myös ympäristöasiat otetaan huomioon. Turkistilojen sertifioinnissa Suomi on edelläkävijä maailmassa.

Maaseudun yritykset ovat myös työnantajia. Töitä tehdään nykyaikaisilla koneilla ja järjestelmillä ja tietotekniikkaa käytetään apuna maatilan töissä.

Monialaiset tilat

Maatilojen harjoittaman muun yritystoiminnan merkitys on kasvanut nopeasti. Kolmannes maatiloista harjoittaa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen mukaan monialaista yritystoimintaa.

​​​​​​​Yritystoiminnalla suuri merkitys maatiloille

Vajaalla kolmanneksella näistä tiloista muu yritystoiminta tuottaa jo yli puolet yrittäjäperheen nettotuloista. Muun yritystoiminnan kannattavuusnäkymät nähdään maatiloilla selvästi maa- ja metsätaloutta parempina.

Maaseudulla toimii Tilastokeskuksen mukaan lähes 20 000 monialaista maatilaa, jotka harjoittavat perusmaatalouden ohella muuta yritystoimintaa. Valtaosa maaseutuyrityksistä toimii palvelusektorilla hyödyntäen yritystoiminnassaan maatilan jo olemassa olevia resursseja, kuten koneita, rakennuksia tai tuotteita.

Toimialoista ylivoimaisesti merkittävin on koneurakointi, jonka asiakkaana on usein toinen tila. Kasvavat maatilat teettävät yhä enemmän osan töistä urakointipalveluina ja keskittyvät ydinosaamiseensa, kuten maidon- tai lihantuotantoon. Urakointipalvelujen ohella maatilat ostavat muun muassa kirjanpito- ja suunnittelupalveluja maaseutuyrittäjiltä.

Bioenergia, hyvinvointi- ja hevosyrittäjyyden palvelut sekä maaseutumatkailu ovat kasvavia aloja, jotka tuovat maaseudulle tärkeitä työpaikkoja ja euroja paitsi kotimaasta, myös ulkomailta. Maatalouden tuotteiden hyödyntäminen tuoreena tai jalostaminen kotimaassa tuo kuluttajille turvallista lähiruokaa ja samalla työpaikkoja koko elintarvikeketjuun.

​​​​​​​Maaseudun yrittäjyydellä vahva jalansija

Myös maatalouden ulkopuolisen yrittäjyyden edellytykset ovat maaseudulla kunnossa. Maatiloille tuotettavien palveluiden lisäksi myös yhteiskunnan palvelujen tuottamiseen tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän uutteria, omaan paikkakuntaan sitoutuneita pienyrityksiä.