Blogi – Maaseudun edunvalvonta

Alueellistamisesta alueellistumiseen – Kulmuni on oikealla asialla

05.09.2019

IPCC:n tuoreesta raportista nähdään maaseudun tarjoamat mahdollisuudet ilmastonmuutokselle ja vastaavasti kaupungistumisen aiheuttamat haasteet.

Luke:n ja UEF:n mukaan jo nyt kaupunkien väkiluku yliarvioidaan ja maaseudun aliarvioidaan. Tämä johtuu siitä, että asuinpaikaksi tilastoitu väkiluku ei kerro sitä, missä ihmiset todellisuudessa viettävät aikansa. Monipaikkaisuus on arkea Suomessa, vaikka se ei näy tilastoissa.

Juuri nyt palveluiden ja yhteiskunnan rakentaminen ei tue monipaikkaisuutta. Pitäisikö jo kertaalleen perustuslakiongelmaan törmännyt kaksoiskuntalaisuusajatus kaivaa esiin. Olisiko aika tunnustaa paikasta riippumattomuuden olemassaolo ja antaa sen lisääntymiselle mahdollisuuksia.

PTT on huomannut, että kaupungeista maaseudulle tapahtuva työssäkäynti on kasvussa eikä enää toisinpäin. Toisaalta tämä on luontevaa, jos mietitään vaikkapa Suomalaisia vientiyrityksiä. Suuri osa niistä sijaitsee maaseudulla.

Valtio on pitkään pyrkinyt alueellistamaan toimintojaan. Alueellistamisella on ollut hyvät tavoitteet, mutta organisaatiolähtöiset uudistukset eivät ole saaneet työntekijöitä muuttamaan työpaikkansa perässä. Usein unohtuu, että työpaikan muutos koskee monesti koko perhettä. Alueellistaminen ei onnistu, ellei molemmille puolisoille ja lapsille löydetä tyydyttävää ratkaisua.

Ministeri Kulmuni päätti selvityttää alueellistamista. Tulokulma ministerillä on uusi ja aivan oikea. Aika moni ehti leimata Kulmunin selvityksen Keskustan PJ kampanjaksi ja huomautti, että alueellistamisella ei ole saatu suuria hyötyjä. Väitän, että selvityksen kriitikot eivät edes vaivautuneet lukemaan mistä on kyse. Heillä oli sen verran kova kiire tyrmätä asia.

Kulmunin avausta kannattaa katsoa rauhassa. Ajoitus hallituskauden alkuun on aivan oikea. Hallituksella on monta vuotta aikaa edistää asiaa. Kriitikoiden on hyvä myös huomata, että aiemmat tutkimukset alueellistamisen tuloksista eivät anna kuvaa mahdollisuuksista, jos lähivuosina siirrytään organisaatiolähtöisestä alueellistamista ihmislähtöiseen alueellistumiseen.

Hallitusohjelmaa toteuttavaa selvitystä laatii Tytti Määttä. Hän selvittää paikkariippumattoman ja monipaikkaisen työn lisäämistä, eli tapoja, joilla työskentely, asuminen ja toimiminen useammalla paikkakunnalla on mahdollista elinkeinoministerin vastuulla olevissa organisaatioissa.

Alueellistumista vauhdittaa esimerkiksi väyläverkon korjausvelan purkaminen ja digiverkon investointivelan vähentäminen sekä uudet ratkaisut lähipalveluihin.  Suurin muutos tarvitaan kuitenkin toimintatavoissa ja sallivuudessa. Monessa ammatissa etätyö ja sähköisillä välineillä osallistuminen on jo arkipäivää.

Monipaikkaisuudella saavutetaan lukuisia hyötyjä ilmastonmuutoksen ehkäisemisestä alueiden menestymiseen ja työllisyyden parantumiseen. Merkittävin hyöty saavutetaan kuitenkin parantuvassa suomalaisten hyvinvoinnissa, joka syntyy vapaammasta mahdollisuudesta valita työ- ja asuinpaikkansa. Oli se sitten maalla tai kaupungissa. Ihan yhtä lailla monipaikkaisuus toimii toiseen suuntaan. Helsingin Töölöstä voi tehdä etätöitä vaikkapa Kittilään.

Paikasta riippumattomuus antaa myös eväitä maaseudun tasa-arvoiseen kehittämiseen. Tällä hetkellä maaseudulla asuu työikäisiä miehiä huomattavasti naisia enemmän. Maaseudun kannalta on välttämätöntä, että miesten ja naisten asema ja määrä maaseudulla on tasavertainen. Ehkä tähän tarvitaan feminististä aluepolitiikkaa, maaseudun sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävää politiikkaa. Hallituksella on runsaasti työkaluja, joilla voidaan edistää naisten mahdollisuuksia maaseudulla.

Teema ei ole uusi. Työnantajani mahdollisti alueellistumiseni Helsingistä Pirkanmaan maaseudulle jo 15 vuotta sitten. Enkä ole ajatellut uudelleen kaupungistua.

aiheet: puun takaa, alueellistaminen, alueellistuminen